Kunnanhallitus, kokous 22.1.2024

Perustelut

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt lausuntopyynnön hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (asianumero  VN/23793/2023) 21.12.2023, joka pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelu.fi järjestelmän kautta 23.1.2024 klo 16 mennessä. 

Johdanto

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyysturvalain muuttamisesta annettua lakia ja kumottavaksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 12 luku, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 ja 2 § sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 13 §. Muutokset koskisivat ansiopäivärahan määrää, palkansaajan työssäoloehdon kertymistä sekä kuntien velvollisuutta järjestää kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuus eräille työttömille työnhakijoille.

Tausta

Hallitusohjelman osiossa 4.3, Työhön kannustava sosiaaliturva, linjataan sosiaaliturvan uudistamisesta siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. Hallitusohjelman mukaan osana tätä kokonaisuutta ansiopäivärahan taso porrastetaan, palkkatukityö ei jatkossa kerryttäisi palkansaajan työssäoloehtoa ja eräistä ikäsidonnaisista poikkeuksista luovuttaisiin. Ikäsidonnaiset poikkeukset, joista luovuttaisiin, olisivat 58 vuotta täyttäneiden ansiopäivärahan uudelleen laskennan poikkeussääntö, oikeus velvoitetyöhön ja työssäoloehdon kertyminen työllistymistä edistävästä palvelusta ja tähän liittyvä ansiopäivärahan tason suojasääntö.

Tavoitteet

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus sitoutuu julkisen talouden rahoitusaseman kohentamiseksi vahvistamaan julkista taloutta toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasossa. Neljä miljardia tästä on tarkoitus toteuttaa menosopeutuksilla ja kaksi miljardia työllisyyttä parantavilla toimenpiteillä. Tämän esityksen toimenpiteet ovat osa kannustinloukkujen purkamisen kokonaisuutta, ja niillä tavoitellaan nettomääräisesti noin 298 miljoonan euron menosopeutusta sekä noin 18 700 henkilön työllisyyskasvua. Työllisyyden kasvun arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 458 miljoonalla eurolla. Yhteensä julkisen talouden arvioidaan vahvistuvan noin 756 miljoonalla eurolla.

Lausuntokohtien taustaa

Lausuntokohtien tarkempi esittely työttömyysturvalain muutoksista on kokouksen liitteenä, samoin koko lakiehdotus. Yleisesti voidaan todeta, että valtaosa muutoksista on yhä aikaisemmassa vaiheessa työllistymistä kannustavaa. Lakiin on kirjattu myös eduskunnan edellytys siitä, että valtioneuvosto seuraa työttömyysturvaa koskevien muutosten vaikutuksia erityisesti lapsiperheiden toimeentuloon, eri työntekijäryhmien työllistymiseen kokoaika- ja osa-aikatyöhön ja eri sosiaaliturva-etuuksia koskevien muutosten mahdollisia yhteisvaikutuksia työttömyysetuuksia saavien toimeentuloon sekä ryhtyy tarvittaessa havaittujen ongelmien korjaamiseen ja kannustinloukkujen purkamiseksi siten, että työllistyminen sekä osa-aikaiseen että erityisesti kokopäiväiseen työhön on kaikissa tilanteissa etuuksien saajalle taloudellisesti kannattavaa.

Koko lausuntopyyntömateriaali kysymyksineen löytyy osoitteesta: www.lausuntopalvelu.fi 

Lausuntopalvelu.fi /vastauspohjan kysymykset:

• Lausuttavaa ansiopäivärahan määrän alentamista koskevasta ehdotuksesta?
• Lausuttavaa palkkatuettua työtä ja työssäoloehtoa koskevasta ehdotuksesta?
• Lausuttavaa työllistämisvelvoitteen ja siihen liittyvän sääntelyn kumoamisesta?
• Lausuttavaa työttömyysturvaseuraamuksia koskevasta ehdotuksesta?
• Lausuttavaa ehdotuksesta, joka koskee luopumista eräistä työssäoloehtoa ja ansiopäivärahan määrä koskevista ikäsidonnaisista poikkeuksista?
• Lausuttavaa vaikutuksista kotitalouksiin?
• Lausuttavaa esityksen taloudellisista vaikutuksista (ml. vaikutukset julkiseen talouteen, työllisyyteen ja kuntiin)?
• Lausuttavaa vaikutuksista toimeenpanijoihin (ml. vaikutukset työttömyysetuuden maksajiin ja julkisen työvoimapalvelun järjestäjään)?
• Lausuttavaa muista vaikutuksista (ml. vaikutukset yrityksiin ja muihin työnantajiin)?
• Lausuttavaa siitä miten muutosten vaikutuksia voitaisiin seurata ja arvioida jälkikäteen?
• Lausuttavaa voimaantulosta ja siirtymäsäännöksestä?
• Muuta lausuttavaa esityksestä?
• Kohdennettu kysymys TE-toimistoille ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleville kunnille: Mikä on tilastotietoihin tai arvioon perustuva käsityksenne muutoksen taloudellisista ja muista vaikutuksista, jos palkkatuettu työ kerryttäisi kokonaisuudessaan työssäolovelvoitetta ja koulutusta vailla oleville nuorille asetettua seuraamusta?

Ehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus antaa alla oleviin ehdotuksen kohtiin lausunnot koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta:

Lausuttavaa ansiopäivärahan määrän alentamista koskevasta ehdotuksesta?

4.1.1.1 Ansiopäivärahan maksaminen alennettuna

Hollolan kunnan lausunto: Työllistymistilastoja seurattaessa on havaittavissa selkeää työllistymisen kasvua ansiopäivärahan päättyessä 400 päivän jälkeen. Tuolloin työttömän työttömyyskorvaus muuttuu työmarkkinatueksi, mikä on määrältään merkittävästi pienempi kuin ansiosidonnainen on mahdollisesti ollut. Esitys ansiopäivärahan alentamisesta kohdistuu vain ansio-osaan tai korotettuun ansio-osaan, millä ei ole vaikutusta kuntien maksuosuuteen.  Tilastot osoittavat, että työnhakijan tulotason lasku on vahva kannustin hakeutua takaisin työelämään. Näin ollen on oletettavaa, että ansiopäivärahan porrastus lisää kannusteita nopeaan työllistymiseen ja muutoksella on merkittäviä työllistymisvaikutuksia. 

Lausuttavaa palkkatuettua työtä ja työssäoloehtoa koskevasta ehdotuksesta?

4.1.2 Palkansaajan työssäoloehdon kertyminen

Hollolan kunnan lausunto: Työvoiman saatavuuden haastavassa tilanteessa, on tärkeää saada kaikki työnhakijat työllistettyä. Työnantajan näkökulmasta on kohtuullista, että alentunutta työkykyä kompensoidaan palkkatuella jatkossa työllisyysalueiden toimesta. Työnhakijan näkökulmasta on myös tärkeää, että hänelle kertyy työssäoloehtoa työsuhteen aikana, sillä alentunut työkyky on toisaalta aina myös riski jäädä työttömäksi, jos työsuhde päättyy. 

Hollolan kunta näkee haastavana palkkatuen työssäoloehdon poistamisen samaan aikaan, kun kuntien ja kaupunkien kannustava rahoitusmalli käynnistyy vuoden 2025 alusta. Kokemus kuntakokeilun aikana on osoittanut, että osa työnhakijoista ei ole riittävän työ- tai toimintakykyisiä työllistyäkseen ilman palkkatukea. Hyvinvointialueiden muodostuminen vain kahta vuotta ennen työllisyysalueiden perustamista on aiheuttanut sen, että asiakkaiden kokonaisvaltaisen tilanteen kartoittamiseen ei ole saatu riittävää tukea hyvinvointialueen palveluista. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakaskartoituksessa lähdetään ns takamatkalta, kun samaan aikaan kuntien ja kaupunkien kannustava rahoitusmalli käynnistyy. Tämä tulee asettamaan suuria taloudellisia haasteita kunnille, sillä tosiasiallisesti osalla työnhakijoista ei ole mahdollisuutta ottaa työtä vastaan, ennen kuin heidän todellinen työ- ja toimintakykynsä on kartoitettu, ja sitä tukevat toimenpiteet aloitettu.

Palkkatuen aikana työssäoloehdon kertyminen olisi antanut lisäaikaa näiden toimenpiteiden aloittamiseen, sillä kunnat ovat pystyneet tarjoamaan palkkatuella työ- ja toimintakyvyn arvioinnin mahdollistavia työpaikkoja. Työkyvyttömyyseläkkeen arviointiprosessi riittävien näyttöjen ja lausuntojen saamiseksi nykyprosessissa hyvinvointialueiden kanssa voi kestää muutaman vuodenkin, ja samaan aikaan kannustava rahoitusmalli tuottaa yhä kasvavia kuluja kunnan talouteen, vaikka asiakkaan tilannetta edistetään niin ripeästi kuin järjestelmä sen mahdollistaa.

Lausuttavaa työttömyysturvaseuraamuksia koskevasta ehdotuksesta?

2.5. Työttömyysturvaseuraamukset ja palkkatuetun työn huomioon ottaminen

Hollolan kunnan lausunto: Hollolan kunta pitää hyvänä, että nuorten työssäolovelvoitteen purkamiseen huomioidaan jatkossakin palkkatuettu työ.

Lausuttavaa esityksen taloudellisista vaikutuksista (ml. vaikutukset julkiseen talouteen, työllisyyteen ja kuntiin)?

4.2.1.3 Vaikutukset julkiseen talouteen

Hollolan kunnan lausunto:

Kuntien kannustimiin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa työttömien työnhakijoiden ohjaamiseen pois työttömyysetuudelta tulee merkittäviä muutoksia vuoden 2025 alusta, kun julkisen työvoimapalvelun järjestämisvastuu siirtyy kuntapohjaisille työvoimaviranomaisille ja kuntien rahoitusvastuu laajenee koskemaan myös lyhytkestoista työmarkkinatukea ja työttömyyspäivärahaa. Kuntien menoihin vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävällä tavalla suhdannevaihtelut, jotka matalasuhdanteen pitkittyessä lisäväät palvelutarvetta ja kustannuksia samalla, kun kuntien rahoitusmenot työllisyyden rahoitukseen lisääntyvät. Tällä on huomattava merkitys kuntien taloudelliseen kantokykyyn ja edellyttää myös valtion laajempaa vastuunkantoa  pitkittyneessä matalasuhdannetilanteessa. 

Hollolan kunta toteaa, että kuntakokeilukuntana on huomattu tehokkaan henkilöasiakaspalvelun tuomat edut, jossa on tarkasteltu työttömän työnhakijan työ- ja toimintakykyä. Hyvällä dokumentoinnilla ja työkykykoordinaattorin lausunnoilla lääkärien lausuntoja varten on todettu prosessin toimivan asiakkaan eduksi. Riittävän pitkä työ- ja toimintakyvyn arviointijakso kunnan tarjoamissa työtehtävissä on todentanut todellisen työ- ja toimintakyvyn tai sen puutteen. Kuluneen kahden kuntakokeiluvuoden aikana, asiakkaat, joille on haettu työkyvyttömyyseläkettä, ovat sen myös saaneet, kun prosessia on hoidettu asiakkaan todellinen työ- ja toimintakyky selvittäen ja todentaen. Hollolan kunta ei näe riskiä siinä, että työttömiä ohjautuisi liian helposti työkyvyttömyyseläkkeelle tilanteessa, jossa työvoimasta on pulaa, ja kunnan tavoitteena on tarjota yritysten avuksi työvoimaa, jonka työ- ja toimintakyky on todennettu. 

Kun päävastuu työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittämisen prosesseissa on hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluilla, joihin kunnilla ei ole vaikuttamismahdollisuuksia, on kohtuutonta, että kunnat joutuvat kantamaan puutteellisten toimintamallien ongelmat ja siihen liittyvät lisäkustannukset. Hollolan kunta esittääkin, että rahoitusvastuuta näiden työnhakijoiden osalta siirretään hyvinvointialueelle.

Hollolan kunta suhtautuu luottavaisesti siihen, että uusi järjestelmä kannustaa entisestään niin työnhakijoita, kuin työvoimaviranomaisia ja kuntia toimimaan niin, että työvoimahaasteisiin voidaan vastata paremmin, ja asiakkaat ohjautuvat joko työhön tai heille sopivamman palvelun piiriin, opintoihin, kuntoutukseen tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on kaikkien toimijoiden ja yksilön etu. Tämän toetutukseen tarvitaan luonnollisesti hyvinvointialueen merkittävä tuki, jonka ko. prosessien toimivuuden varmistamiseksi tulisi osoittaa valtion puolelta myös kannusteet/sanktiot.

Päätös

Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisesti.