Kunnanhallitus, kokous 15.4.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 93 Selvitys valtuutettujen tekemistä aloitteista loppuvuonna 2023, kh 15.4.2024

HOLDno-2023-301

Valmistelija

  • Katja Kneckt, hallintolakimies, katja.kneckt@hollola.fi

Perustelut

Hallintosäännön 84 §:n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Kunnan johtoryhmä on päättänyt, että valtuustoaloitteet viedään valtuustolle tiedoksi kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Valtuuston kokouksessa 13.11.2023 merkittiin tiedoksi valtuuston kokouksissa huhtikuussa ja kesäkuussa 2023 annetut aloitteet. Valtuuston kokouksissa 25.9., 30.10. ja 13.11.2023 ei jätetty valtuustoaloitteita.

Seuraavassa on luettelo niistä aloitteista, joita ei ole vielä valtuustossa lopullisesti käsitelty ja selostus siitä, mitä niiden osalta on toimivaltaisen viranomaisen käsittelyssä päätetty taikka missä vaiheessa asian valmistelu on. 

 

HOLDno-2023-370, Valtuustoaloite - Translain tuomat haasteet

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti palauttaa 19.9.2023 § 113 asian valmisteluun, koska aloitteeseen ei vastata riittävän selkeästi. Sivystys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli aloitetta uudelleen kokouksessaan 24.1.2024 seuraavasti:
Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua tässä laissa säädettyyn opetukseen,​ johon hänet on otettu,​ jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (Perusopetuslaki 35 §). Uimaopetuksesta on määrätty Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 ja sisältyy Hollolan Esi-​ ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Tästä syystä uimaopetukseen osallistuminen on oppilaalle velvoittavaa. 

Perusopetuslain 18§:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään,​ jos:   
1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;​   
2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta;​ tai   
3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.   
Uinnin opetuksesta voidaan siis vapautua ainoastaan edellisin perustein. 

1) Mikäli oppilas omaa uinnin osalta opetussuunnitelman oppimäärää koskevat taidot huoltajan tulee näissä tilanteissa olla yhteydessä kouluun ja esittää pyyntö ja perusteet uinnin oppimäärän vapauttamisesta. Tämä edellyttää myös erillisten näyttöjen antamista koululle. 2) Vapauttamisesta olosuhteiden ja aikaisempien opintojen kohtuuttoman suorittamisen suhteen asioita käsitellään yhteisesti koulun,​ huoltajan ja opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa. 3) Terveydelliset perusteet edellyttävät lääkärintodistuksen esittämistä. 

Oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Yleisohjeena,​ joka koskee myös uinninopetusta ja pukuhuonekäyttäytymistä,​ on kaikkien kunnioitus,​ oppimistilanteen ja opiskeluympäristön turvallisuus sekä avoin keskustelu. Kaikkien tulee varmistaa,​ että opetustilanne on turvallinen ja mukava kaikille. Mikäli huomataan epäasiallista käytöstä,​ siitä tulee ilmoittaa heti opettajalle. Jos oppilaalla tai huoltajalla on erityistarpeita tai toiveita opetustilanteisiin liittyen niin hänen pitää ottaa yhteyttä koulun henkilökuntaan. 

Tasa-​arvon edistämiseksi kaikissa perusopetusta järjestävissä kouluissa on laadittava tasa-​arvosuunnitelma. Koulun suunnitelmasta huoltajat saavat tarvittaessa lisätietoa lakimuutosten vaatimuksista ja tavoitteista. Uudistetussa 1.1.2015 voimaan tulleessa tasa-​arvolaissa on kielletty syrjintä sukupuoli-​identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Laissa on myös velvoitettu viranomaiset,​ koulutuksen järjestäjät ja työnantajat ennaltaehkäisemään syrjintää.

Sivistys-​ja hyvinvointivaliokunta hyväksyi yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi.

Kunnanhallitus merkitsi kokouksessaan 5.2.2024 aloitteen vastauksen tiedoksi. Vastaus aloitteeseen viedään valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.

 

HOLDno-2023-372, Valtuustoaloite - Tervatien liikenneturvallisuuden parantaminen

Aloitteessa esitetään Tervatien liikenneturvallisuuden vaarantavia seikkoja ja toimenpide-​ehdotuksia niiden poistamiseksi. Liikenneturvallisuutta vaarantavina seikkoina on mainittu katutilan ahtaus talviaikana ja eri kulkumuotojen kohtaaminen (autoliikenne​,​ kävely ja pyöräily). Aloitteessa ehdotetaan toimenpiteinä Tervatien peruskorjaaminen olemassa olevien suunnitelmien mukaan ja lisäämällä väistämisvelvollisuusmerkit kadulle. 

Elinvoimavaliokunta käsitteli ja hyväksyi 29.11.2023 kokouksessaan elinvoiman palvelualueen vastauksen aloitteeseen:
- nykyisellään ajoradan leveys Tervatiellä on noin 7 m, joka vastaa leveydeltään muita vastaavia katuja. 
- runsaslumisina talvina katujen kaventuminen on yleistä, mutta tilapäistä. Katutiloja pyritään leventämään liikennöitävyyden parantamiseksi resurssien puitteissa, kiireettömänä työnä.
- Tervatien katusuunnitelmien muutos on hyväksytty 2016. Tervatien rakennussuunnitelmien päivitys vesihuollon osalta valmistuu 2023.
- investointiohjelmassa Tervatien rakentaminen on esitetty toteutettavaksi vuonna 2032. Investointiohjelman toteutusta arvioidaan vuosittain.
- tien kaventuessa talvikausina tulee tienkäyttäjän noudattaa liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Lisäksi tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. 
- tieliikennelain mukaan etuajo-oikeus/väistämisvelvollisuus kohdattaessa merkillä osoitetaan tienkohta, jossa väistämisvelvollisuus on kyseessä. Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista asettaa väistämisvelvollisuutta koskemaan koko katuosuutta.

Elinvoimavaliokunta totesi 29.11.2023 kokouksessaan aloitteen loppuun käsitellyksi ja lähettää sen edelleen hallituksen sekä valtuuston käsittelyyn.

Kunnanhallitus päätti hyväksyä kokouksessaan 4.12.2023 elinvoimavaliokunnan lausunnon valtuustoaloitteeseen, joka koskee Tervatien liikenneturvallisuutta.
- Tervatien rakentamisen alustava aikataulu on valtuuston 13.11.2023 hyväksymän investointiohjelman mukaisesti vuonna 2032.
- Tervatien osuudelle ei aseteta väistämisvelvollisuutta koskevia liikennemerkkejä.

Kunnanhallitus totesi aloitteen loppuun käsitellyksi.Vastaus aloitteeseen viedään valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.

 

Valtuustossa 11.12 2023 jätetyt aloitteet (4 kpl), joita ei ole aiemmin viety valtuustolle tiedoksi: 

 

HOLDno-2023-949, Valtuustoaloite - Koulun itsenäisyyspäivän juhlintaan tapahtuneet muutokset
Valtuustoaloite on: 
"Olen vuosien ajan seurannut, kuinka päiväkodissa ja koulussa on juhlittu ja kunnioitettu Suomen Itsenäisyyspäivää ( 6.12 ), kunkin paikan omissa tilaisuuksissa. On laitettu hienoa vaatetusta päälle ja kerrottu monelta juhlaa vietetään ja missä. Myös koulupäivän jälkeen on kerrottu, kuinka juhla oli mennyt ja mitä juhlan aikana oli tapahtunut. On kuunneltu mm. Maammelaulua, Siniristilippua ja Veteraanin iltahuutoa.
Nyt vuoden 2023 olleen Itsenäisyyspäivän kulusta kysyessäni, sain vastaukseksi, ettei ollut mitään juhlaa. Tämän pohjalta tiedustelin myös toisten kokemusta tilanteesta ja sain vastaukseksi, ettei Itsenäisyyspäivänjuhlaa ollut.
Kysynkin, että onko koulun toimintaan tehty muutos, jossa Itsenäisyyspäivän merkitystä ollaan tietoisesti pienentämässä, vaikka kyseessä on Suomen historian ja itsenäisyyden kannalta tärkein olemassa oleva päivä. Jos kuitenkin näin on, niin esitän, että Itsenäisyypäivän tärkeyttä tulee entisestään korostaa opetustoimessa, ja tuoda tietoa päivän tärkeydestä Suomen olemassaolon kannalta."

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti kokouksessaan 24.1.2024 antaa Koulun itsenäisyyspäivän juhlintaan tapahtuneet muutokset -aloitteeseen seuraavan vastauksen: 

Juhlat ovat osa päiväkotien ja koulujen toimintaa sekä kouluissa osa opetusta, johon oppilaiden tulee osallistua. Juhlien avulla välitetään kulttuuriperintöä. Toiseksi ne rakentavat yhteisöllisyyttä. Kolmanneksi juhlat voivat olla myös arvokasvatuksen väline. Opetuksen näkökulmasta on tärkeää, että nämä yhteiset juhlat soveltuvat kaikille.
Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Opetushallitus on ohjeistanut opetuksen järjestäjät kaikille yhteisten juhlien järjestämisessä. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjät vastaavat siitä, että asiat toteutetaan säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla.
Hollolassa ei olla pienentämässä minkään kalenterivuoden juhlan merkitystä, vaan juhlat huomioidaan kunakin lukuvuonna koulun painotuksen mukaan lukuvuosisuunnitelmissa kuvaillulla tavalla. Kaikki kalenterivuoden juhlat huomioidaan toiminnassa ja opetuksessa vuosittain. Esiopetusvuoden ja yhdeksän perusopetusvuoden aikana kullekin oppilaalle tulee useita suuremman ja pienemmän mittaluokan itsenäisyys-, joulu-, pääsiäis-, kevät- ym. juhlia.
Hollolassa itsenäisyysjuhlat kuuluvat koulussa järjestettäviin juhliin. Laajat koko koulua koskevat juhlat vietetään useimmiten viisi- ja kymmenvuosittain. Muutoin koulussa juhlitaan itsenäisyyttä vuosittain koulun sopimalla tavalla. Ruokapalvelut huomioivat myös itsenäisyyspäivän omassa suunnittelussaan tarjoamalla itsenäisyyspäivän juhla-aterian.
Koulujen kasvatustyössä on itsenäisyydellä suuri merkitys. Itsenäisyyden korostaminen esiintyy koulun opetus- ja kasvatustyössä eri oppiaineissa koko kouluvuoden ajan, eikä pelkästään itsenäisyyspäivän osalta.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta hyväksyi yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja merkitsi sen loppuunkäsitellyksi.

Kunnanhallitus merkitsi 5.2.2024 kokouksessaan aloitteen vastauksen tiedoksi. Vastaus aloitteeseen viedään valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.

 

HOLDno-2023-950, Valtuustoaloite - Riihelän pyörätie

Valmistelussa elinvoiman palvelualueella yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa.

 

HOLDno-2023-951, Valtuustoaloite - Nuorten kokoontumispaikat

Keskustan valtuutettu on jättänyt otsikolla Nuorissa on tulevaisuus valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa tarjoaisi nuorille valvottuja tiloja, jossa nuoret voisivat viettää aikaansa ja tiloissa järjestettäisiin nuorille myös ohjattua toimintaa.

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta on käsitellyt aloitteen kokouksessaan 24.1.2024. 
Hollolan kunnan vapaa-aikapalvelut järjestävät nuorille ohjattua tilatyötä kunnan kolmella suurimmalla osakeskuksella. Kahvila Kabinetti toimii Kalliolan koulun yhteydessä Vesikansassa. Kuntakeskuksessa nuorisotilatyötä tarjotaan Salpakankaan koulun yhteydessä "Bunkkerissa" ja Hämeenkoskella tilatyötä tarjotaan viikottain Hämeenkosken koulun nuorisotilassa sekä kerran kuukaudessa Hämeenkosken keskustan liiketilassa, jossa toimii paikallinen biljardiyhdistys. Kunnan omien toimintojen lisäksi Hollolassa ohjattua ja valvottua tilatyötä nuorille tarjoaa viikottain Nuorisotoiminnan tuki ry. vanhan paloaseman tiloissa, seurakunta Sovituksen kirkon tiloissa sekä helluntaiseurakunta Rakentajantien tiloissa Youth Cafe -nimisenä toimintana. 

Yhteenlasketusti tällä hetkellä avointa matalan kynnyksen tilatoimintaa on Hollolassa kunnan omana toimintana järjestetty noin 50 tuntia viikossa, jonka lisäksi erilaisia tarkemmille ikäryhmille suunnattuja kuukausittaisia toimintoja noin 10 tuntia kuukaudessa. Muiden toimijoiden järjestämää tilatyötä tarjotaan viikottain sitäkin kymmeniä tunteja. Tilatoiminta on vain pieni osa vapaa-aikapalveluiden nuorisotyön toiminnoista. Nuorten kohtaamistyössä korostuu ennaltaehkäisevä työote, jota toteutetaan Heinsuon ja Salpakankaan kouluilla, Kankaan erityiskoulussa sekä Kalliolan koulussa. Koulupäivän ja iltapäivien ohjattu ryhmä- ja yksilötyö antaa parhaat edelletykset tunnistaa ja ennaltaehkäistä nuorten osattomuutta.
Vapaa-aikapäällikkö on käynyt sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan kokouksessa esittelemässä vapaa-aikapalveluiden nuorisotyön tilatoimintaa sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan kokouksessa 22.11.2023.

Sivistys-ja hyvinvointivaliokunta hyväksyi yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen liitteineen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi. 

Kunnanhallitus merkitsi 5.2.2024 kokouksessaan aloitteen vastauksen tiedoksi. Vastaus aloitteeseen viedään valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.

 

HOLDno-2023-952, Valtuustoaloite - Esteetön kuntoliikuntapaikka Vähä-Tiilijärvelle

Hollolan Vihreät ry:n valtuutettu on tehnyt valtuustoaloitteen esteettömän kuntoliikuntapaikan rakentamisesta Vähä-Tiilijärvelle. Valtuutettu on täydentänyt aloitettaan myöhemmin sähköpostilla.

Elinvoimavaliokunta on käsitellyt aloitteen kokouksessaan 20.2.2024.
Hollolan Vähä-Tiilijärvi sijaitsee kuntakeskuksen läheisyydessä. Vähä-Tiilijärven kehittäminen on osa suurempaa kokonaisuutta, jota toteutetaan hyväksytyn Liikuntapaikkasuunnitelman kautta ja talousarviomerkinnöin. Vähä-Tiilijärven uimarannan alueella on voimassa 19.9.1975 lainvoiman saanut rakennuskaava, jossa alue on osoitettu uimalaitos tai -ranta-alueeksi. Vuoden 2024 kaavoitusohjelmassa alueelle on esitetty aloitettavaksi asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa kaavalliset valmiudet keskeisen viheralueen ja uimarannan kehittämiselle. Liikuntapaikkasuunnitelman toimenpideohjelman toteutettavat toimenpiteet kirjataan vuosiksi eteenpäin, joiden mukaan suunnitellaan myös investoinnit ja mahdolliset hankehaut saatavilla olevien resurssien mukaisesti. 
 
Vähä-Tiilijärven uimarannan kokonaisuuteen kuuluu hoidettava uimaranta, kaksi laituria, kaksi uimakoppia ja avantouimareiden käyttämä rakennus, johon kuuluu myös erilliset wc-tilat esimerkiksi tapahtumissa hyödynnettäväksi. Lisäksi alueella on uimarantaan liittyvä viheralue, rantalentopallokenttä ja keinut. Hollola 4H pitää kahvilaa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Esteettömyyteen on panostettu kulkureittien tasaisuudella ja leveydellä, sekä esteettömällä uimakopilla. Uimarannassa ei ole erikseen esteetöntä uimaan pääsyä. Esteettömäksi voidaan myös laskea kävelyreitti, jota kehitetään vaiheittain luontoreittien kehittämisen yhteydessä. Loppusyksyllä 2024 lisättiin tasaista, sorastettua kulkua noin 100 metriä ja rakennettiin uimarantaa vastapäätä tasainen ja tukeva laiturimallin rakenne, jotta luonnosta voi nauttia useampi ihminen turvallisesti.
 
Esteettömyyttä on tarkoitus lisätä kunnan virkistysalueilla ja esteettömät liikuntapaikat ovat osa tätä kokonaisuutta. Tulevia investointeja ja kohteita käsitellään Liikuntapaikkasuunnitelman sekä Luonnon virkistyskäytön kehittämissuunnitelman (2025) päivitysten yhteydessä riippuen kohteen sijainnista.

Vähä-Tiilijärven esteetön kuntoliikuntapaikka tullaan huomioimaan tulevaisuudessa liikuntapaikkasuunnitelman päivityksen yhteydessä.

Elinvoimavaliokunta hyväksyy esittelytekstissä kuvatun kunnanhallitukselle annettavan vastauksen valtuustoaloitteeseen. Valiokunta toteaa aloitteen osaltaan loppuun käsitellyksi ja lähettää vastuksensa edelleen kunnanhallitukselle tiedoksi. Kunnanhallitus merkitsi 11.3.2024 kokouksessaan vastauksen tiedoksi ja toteaa asian osaltaan loppuunkäsitellyksi. Vastaus aloitteeseen viedään valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Ehdotus valtuustolle: Valtuusto merkitsee selvityksen valtuutettujen tekemistä aloitteista tiedoksi. Ne aloitteet, joita ei ole vielä loppuun käsitelty, tuodaan käsittelyn jälkeen valtuustolle tiedoksi.

Päätös

Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisesti.

Tiedoksi

-

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.