Elinvoimavaliokunta, kokous 28.11.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 118 Vanajavesisäätiön esitys kuntarahoitusosuuden nostamiseksi

HOLDno-2021-277

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kirsi Järvinen, ympäristösihteeri

Perustelut

Vanajavesisäätiö on toimittanut Hollolan kunnalle luonnoksen yhteistyösopimuksesta, joka koskee Vanajavesisäätiön ja sen ylläpitämän Vanajavesikeskuksen rahoitusta vuosina 2022-2025. 

Vanajavesisäätiön tehtävä ja tarkoitus
Vanajavesisäätiö perustettiin vuonna 2012 ylläpitämään Vanajavesikeskusta, toimimaan juridisena toimijana Vanajavesikeskuksen taustalla ja monipuolistamaan varainhankinnan mahdollisuudet. 

Vanajavesisäätiön tarkoitus on tukea Vanajaveden alueen vesistöjen, ympäristön ja maiseman tilan parantamiseen ja tähän liittyvään vetovoimaisuuden vahvistamiseen tähtäävää hoito-, tutkimus- ja kunnostustoimintaa sekä mahdollisuuksiensa mukaan eri tavoin edistää luonnon ja ympäristön suojelua ja kestävää käyttöä muuallakin.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan

  • ylläpitämällä Vanajavesikeskusta;
  • suunnittelemalla, tekemällä ja teettämällä vesienhoitotoimia, maiseman ja kulttuuriympäristön hoitotoimia sekä muuta ympäristönsuojelutoimintaa
  • ylläpitämällä ja tukemalla luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävää koulutus- ja tiedotustoimintaa, sekä tieteellistä tutkimus-, hanke- ja valistustoimintaa;
  • ylläpitämällä yhteyksiä alan kansallisiin ja kansainvälisiin julkis- ja yksityisoikeudellisiin yhteisöihin ja säätiöihin; sekä
  • jakamalla apurahoja ja avustuksia.

Vanajavesikeskus tekee käytännön työtä Vanajaveden alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi. Vanajavesikeskus hoitaa järviä, jokia ja maisemia parempaan kuntoon ja innostaa ihmisiä toimimaan ympäristön hyväksi. Työllä on merkitystä alueen kunnille, asukkaille, matkailuyrittäjille, virkistyskäyttäjille, oppilaitoksille sekä tietenkin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja eteläisen Pirkanmaan luonnolle.

Vanajavesikeskus yhdistää alueen omien toimijoiden voimavarat ja tekee niistä yhdessä vaikuttavampia. Vanajavesikeskuksesta onkin kehittynyt aikaansaava hanketoimija. Tavanomaisen kunnostustyön lisäksi Vanajavesikeskuksessa toimii tällä hetkellä kymmenen eri hanketta. Vanajavesikeskuksen hankesalkku on suuruudeltaan 1,8 miljoonaa euroa.

Vanajavesisäätiön rahoitus
Vanajavesisäätiön rahoitus koostuu kuntarahoituksesta, hankerahoituksesta, yritysrahoituksesta, keräyksien tuotosta sekä tuotemyynnistä. Kuntarahoituksen osuus kaikista tuotoista v. 2020 oli 45 %. Kuntien rahoitusosuudet määräytyvät asukasluvun ja kunnan keskeisyyden perusteella. Hollola kuuluu vähäjärvisten latvavesien kuntaryhmään. 

Hollolan rahoitusosuudeksi on suunniteltu 9 snt/asukas/vuodessa, eli 2500 euroa vuodessa. Rahoitusperiaatteet ovat samat kuin nyt päättymässä olevalla sopimuskaudella v. 2018 - 2021. Koko kauden rahoitus on yhteensä 10 000 euroa. Määräraha on varattuna ympäristönsuojelun talousarviossa. 
 

 

Ehdotus

Esittelijä

Kirsi Järvinen, ympäristösihteeri

Valvontajaosto päättää, että Hollolan kunta kunta jatkaa yhteistyötä Vanajaveden alueen vesien hyväksi ja osaltaan rahoittaa Vanajavesikeskuksen työtä vuosina 2022 - 2025 samoilla periaatteilla kuin tähänkin asti. Sopimuksen allekirjoittaa esittelijä, ympäristösihteeri Kirsi Järvinen. 

Hollolan kunnan osuus on 2500 euroa vuodessa, eli yhteensä 10 000 euroa vuosina 2018 - 2021. Määräraha on varattuna ympäristönsuojelun talousarvioissa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Mari Pihlaja-Kuhna, ympäristötarkastaja, mari.pihlaja-kuhna@hollola.fi

Perustelut

Vanajavesisäätiöllä on ollut toiminta-alueensa kuntien kanssa sopimus rahoituksesta vuosille 2022 – 2025. Kuntarahoituksen osuudet ovat vaihdelleet kuntien koon, ja niiden sijainnin Vanajavesisäätiön toiminta-alueella, mukaan. 

Vanajavesisäätiö on 17.10.2023 lähettänyt kunnille esityksen kuntarahoituksen nostamiseksi. Esitykseen pyydetään vastauksia marraskuun 2023 loppuun mennessä.

Vanajavesisäätiön esitys ja perustelut

Vanajavesisäätiön tehtävänä on Vanajavesikeskuksen toiminnan turvaaminen. Viimeisen 10 vuoden aikana Vanajavesikeskuksen toiminta on laajentunut ja yhteistyö kuntien, kansalaisjärjestöjen, tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten, median ja viranomaisten syventynyt.

Kuntarahoitus muodostaa Vanajavesikeskuksen toiminnan taloudellisen perustan. Sitä käytetään tärkeimpänä hankkeiden omarahoitusosuutena. Kuntarahoitukseen ei ole tehty koko toiminta-aikana indeksikorotuksia. Siten kuntarahoitus on laskenut, vaikka vesienhoidon kustannukset ja henkilöstön palkkakulut ovat kasvaneet. Tällä hetkellä Vanajavesikeskuksen henkilöstömäärä on 3,8 htv. Vastaavasti käynnissä olevien vesienhoitohankkeiden yhteisbudjetti on noin 1 000 000 €. Vanajavesikeskuksen toiminnan kehittäminen sekä uusien merkittävien hankerahoitusten saaminen edellyttävät perusrahoitusta, joka mahdollistaa riittävän ja osaavan henkilöstön sekä mahdollisuuden käyttää kuntarahoitusta myös hankkeiden omarahoitusosuutena.

Kun resurssit on turvattu, Vanajavesikeskuksella on olemassa kaikki edellytykset toteuttaa kuntien kanssa ydintehtäväänsä. Jos Vanajavesisäätiön rahoitusta ei onnistuta lisäämään, vesiensuojelutoiminnan tulevaisuus on uhattuna. Syynä on se, että hankkeita voidaan toteuttaa nykyistä vähemmän ja hankkeet ovat pienimuotoisia, koska säätiön on mahdollista hakea vain täysin (100 %) tuettuja hankkeita.

Ehdotettu uusi kuntarahoitusmalli perustuu kolmeen eri maksuluokkaan (2 €/asukas, 1 €/asukas ja 0,50 €/asukas) sen mukaan, missä kunta sijaitsee Vanajan vesistössä ja Vanajavesikeskuksen toiminta-alueella. Yhteistyötä kehitetään asiantuntijatapaamisten ja kuntien tarpeiden mukaan.

Lisäksi ehdotetaan, että kuntaosuudet sidotaan elinkustannusindeksiin ja indeksi huomioidaan osuuden laskennassa vuodesta 2025 alkaen.

Säätiön rahoitustilannetta on käsitelty kuluvan vuoden kesäkuussa pidetyissä Kanta-Hämeen kuntajohtajien sekä Hollolan ja Kärkölän kuntien johdon tapaamisissa. Lisäksi aiheesta keskusteltiin syyskuun 19. päivä Hämeenlinnan, Hattulan, Janakkalan ja Valkeakosken kuntapäättäjien kanssa Hämeen Liitossa.

Vanajavesisäätiön esitys liitteineen on pykälän liitteenä. 

Puhelinkeskustelussa (20.11.2023 Vanajavesikeskuksen vt. pääsihteeri – kunnan ympäristötarkastaja) saatujen tietojen mukaan esityksen on tarkoitus koskea sopimuskautta 2022 – 2025, vaikka vuosiluvut ovat jääneet esityksestä pois. 

Hollolan kunnan maksuosuuden kasvaminen

Hollolan kunnan rahoitus on ollut voimassa olevassa sopimuksessa 0,11 €/ asukas. Uudessa ehdotuksessa Hollola olisi edelleen alimmassa maksuluokassa, jonka suuruudeksi esitetään 0,50 €/asukas. Hollolan uusi maksuosuus olisi näin ollen 11 705,00 € vuonna 2024. Koska Hollolan maksu on ollut varsin pieni aikaisemmin, on esitetty korotus prosentuaalisesti iso.

Vanajavesisäätiön maksu on ollut varattuna ympäristönsuojelun talousarvion asiantuntijamäärärahoihin. Vuoden 2024 talousarvioon maksuosuuden nousu ei aiheuta tarvetta muutoksiin ja maksu pystytään kattamaan ympäristönsuojelun asiantuntijamäärärahoista.

Vanajavesisäätiön toimenpiteet Hollolan alueella

Vanajavesisäätiön esityksen liitteenä on koottu Hollolan alueelle kohdistuneita toimenpiteitä vuosien 2011 – 2023 aikana. 

Tulevina vuosina Vanajavesisäätiöllä/ Vanajavesikeskuksella tulee olemaan merkittävä rooli Hollolan alueella etenkin Teuronjoen-Puujoen vesistön kalataloudellisissa kunnostushankkeissa. Hollolan Hämeenkoskella Teuronjoella sijaitsee kaksi patoa, Koskenkosken ja Sahankosken padot, jotka muodostavat esteen kalan kululle. Näille, sekä myös alempana Kärkölässä ja Hausjärvellä samassa vesistössä sijaitseville padoille on jo teetetty suunnitelmat patojen purkamiselle ja/tai kunnostamiselle kalan kulun mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä Hollolan kunnalla on hanke vesilain mukaisen luvan hakemiseksi Koskenkosken padon kalataloudelliselle kunnostamiselle ja Vanajavesikeskus on tässä mukana. Luvan saamisen jälkeen kunnostustyön toteuttamiselle tulisi hakea rahoitusta. 

Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille 2022 - 2027 mukaan Teuronjoen-Puujoen vesistö on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi, mutta hydrologis-morfologiselta tilaltaan voimakkaasti muutetuksi. Vesistössä esiintyy vielä luontaista taimenkantaa, mutta sen elinalueet ovat sirpaloituneet nousuesteiden vuoksi.  Teuronjoen kalataloudelliset kunnostukset on nimetty Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarvittaviksi toimenpiteiksi, joita on tavoitteena toteuttaa vuosina 2022 – 2027. Hollolan kunnalla ei ole yksin resursseja näiden toimenpiteiden edistämiseksi, mutta yhdessä Vanajavesikeskuksen kanssa toimenpiteitä voidaan hankkeistaa ja viedä eteenpäin. 

Toimivalta

Hallintosäännön mukaan elinvoimavaliokunta vastaa palvelualueensa osalta toiminnan ja talouden suunnittelusta. 
 

Ehdotus

Esittelijä

  • Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi

Elinvoimavaliokunta päättää, että Hollolan kunta hyväksyy Vanajavesisäätiön esityksen rahoitusmallista, jonka mukaan Hollolan maksuosuus on 0,50 €/asukas sopimuskaudella 2022 – 2025. Maksuosuuden muutos tulee käyttöön vuodesta 2024 alkaen. Vanajavesisäätiö voi huomioida elinkustannusindeksin osuuden laskennassa vuodesta 2025 alkaen. 

Vuoden 2024 talousarvioon maksuosuuden nousu ei aiheuta tarvetta muutoksiin ja maksu pystytään kattamaan ympäristönsuojelun asiantuntijamäärärahoista.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Asianosaiset: Vanajavesisäätiö, tiedoksi: kirjaamot Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Valkeakoski, Akaa, Lempäälä, Loppi, Kärkölä, Riihimäki, Hausjärvi, Tammela 

Liitteet

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.