Perustelut
Hollolan rakennusvalvontaan on jätetty toimenpidepyyntö, jossa kiinteistön 98-415-1-93 omistajat vaativat rakennusvalvontaviranomaiselta toimenpiteisiin ryhtymistä naapurikiinteistöön 98-415-1-526 kohdistuvissa vaatimuksissa.
Asiaan liittyy aikaisempaa käsittelyä vuoden 2021 aikana. Tuolloin rakennusvalvontaan saapuneiden yhteydenottojen johdosta on rakennustarkastaja Timo Rekola suorittanut tilanteen selvittämiseksi tarkastuskäynnit kiinteistöillä 5.8.2021 ja laatinut 3.9.2021 päivätyn tarkastusmuistion. Tuolloin muistiossa esitettyinä jatkotoimenpiteinä on mainittu seuraavaa: ”Kiinteistön 98-415-1-526 omistajan tulee tehdä toimenpideilmoitus kunnan rakennusvalvonnalle, josta käy ilmi rakennuksen pinta-ala ja käyttötarkoitus. Muut sähköpostiviestissä esitetyt vaatimukset eivät aiheuta toimenpiteitä rakennusvalvonnan osalta.” Muistiossa tarkoitettu toimenpideilmoitus on jätetty rakennusvalvontaan 8.11.2021, toimenpiteenä kevytrakenteinen rakennus, kesäkeittiö 22 m2. Toimenpideilmoitus on hyväksytty ja sen myötä muistiossa mainitut jatkotoimenpiteet ovat tulleet suoritetuiksi.
Toimenpidepyyntö
Kiinteistön 98-415-1-93 omistajat ovat toimittaneet Hollolan kunnan elinvoimavaliokunnan valvontajaostolle osoitetun, 29.11.2021 päivätyn ja 7.12.2021 kuntaan saapuneen toimenpidepyynnön rakennusvalvonta-asiassa.
Toimenpidepyynnössä on esitetty päävaatimukset seuraavasti:
Pyydämme, että viranomainen ryhtyy toimenpiteisiin seuraavien haittojen poistamiseksi. Haitat:
1. Naapurin aitta/puuliiterirakennus on kiinteistön rajalla ja osin meidän puolellamme. Se on poistettava.
2. Naapurin jäteastiat ja kompostori on saatettava maankäyttö ja rakennuslain ja -asetuksen, Hollolan kunnan rakennusjärjestyksen mukaiseksi.
3. Naapurin puutavarapino rajan läheisyydessä on poistettava.
4. Naapurin seipäisiin kiinnittämä maastoverkko poistettava
5. Naapurin pressukatos on poistettava
Toimenpidepyynnössä on esitetty perustelut vaatimuskohdittain. Osassa vaatimuksista viitataan perusteluina naapurussuhdelain (laki eräistä naapurussuhteista, 26/1920) ja osassa maankäyttö- ja rakennuslain, -asetuksen, tai Hollolan kunnan rakennusjärjestyksen säännöksiin. Lisäksi pyynnössä on vaadittu hyvän hallinnon periaatteiden mukaista kohtelua ja asian käsittelyä.
Toimenpidepyyntöön on lisäksi toimitettu 9.1.2023 päivätty ja 12.1.2023 kuntaan saapunut täydennyskirje. Siinä tuodaan aikaisempaan nähden lisäyksenä esille vaatimus kiinteistölle 98-415-1-526 tuodun parakin poistamiseksi.
2021 vuonna tarkastuskäyntien perusteella laadittu muistio ei ole muodostanut muutoksenhakukelpoista ratkaisua asiaan, joten kirjallisten toimenpidepyyntöjen perusteella asiakokonaisuus on valmisteltu rakennusvalvontaviranomaisena kunnassa toimivan elinvoimavaliokunnan valvontajaoston ratkaistavaksi muutoksenhakukelpoisena asiaratkaisuna.
Vastine
Rakennusvalvonta on keskustellut asian käsittelystä kiinteistön 98-415-1-526 omistajan kanssa sekä varannut mahdollisuuden kirjallisen vastineen antamiseen. Kirjallista vastinetta ei ole annettu.
Toimenpidepyynnön käsittely vaatimuskohdittain:
1. Aitta-/puuliiterirakennus kiinteistön rajalla.
2021 vuonna tehdyn tarkastuskäynnin, rakennuksesta tehtyjen havaintojen ja vanhojen kartta-aineistojen perusteella kyseinen rakennus on rakennettu ennen 1959 vuoden rakennuslain voimaantuloa. Rakennuksen rakentamisajankohtana ei ole ollut voimassa sellaista rakentamista koskevaa sääntelyä, joka olisi edellyttänyt rakennuslupamenettelyä tai jossa olisi säädetty yksityiskohtaisesti rakennuksen vähimmäisetäisyydestä kiinteistön rajaan. Toimenpidepyynnössä vaaditaan rakennuksen purkamista ja poistamista naapurussuhdelain 14 § vedoten. Naapurussuhdelaki on tältä osin yksityisoikeudellista lainsäädäntöä, eikä kunnan rakennusvalvontaviranomaisella ole toimivaltaa antaa ratkaisuja tai määräyksiä naapurussuhdelain mukaisissa asioissa. Rakennuksen sijaintiin liittyvä naapurussuhdelain mukainen vaatimus olisi näin ollen tarvittaessa ratkaistava kiinteistöjen omistajien välisenä yksityisoikeudellisena asiana. Mikäli asiaa tarkasteltaisiin hallinnanloukkausasiana jonkin toimenpiteen kohdistumisesta toisen omistamalle kiinteistölle, olisi niinikään kyseessä yksityisoikeudellisena tarkasteltava asia, jossa rakennusvalvontaviranomaisella ei ole ratkaisuvaltaa.
2. Jäteastioiden ja kompostorien sijainti.
Jätehuollon järjestämistä ja jätteiden käsittelyä ohjaavat ensisijaisesti jätelaki, sen nojalla annetut muut säännökset, sekä jätehuoltomääräykset. Jätehuollon tilojen ja rakennelmien järjestämisestä rakentamisen yhteydessä säädetään MRL 157 §:ssä, sekä täydentävänä säännöksenä MRA 56 §:ssa. Hollolan rakennusjärjestyksen 36 §:ssa säännöksessä tonttien jätehuollosta todetaan mm. seuraavaa: ”Mikäli tontin jätteiden keräysvälineet sijoitetaan tontin pihapiiriin, on niiden suojaksi rakennettava jätesuoja, -katos tai -aitaus. Rakennusjärjestyksen määräyksessä mainittu tontti ohjaa kaavallisena käsitteenä määräyksen soveltamista. Kyseistä vaatimusta on tarkoitettu sovellettavaksi asemakaava-alueen tonteille, eikä määräyksessä ole mainintaa, että sitä sovellettaisiin sellaisenaan myös asemakaava-alueen ulkopuolisilla rakennuspaikoilla. Jäteastioiden ja kompostorin sijaintia on käsitelty myös 2021 vuoden tarkastuskäynnillä ja muistiossa. Kiinteistön jäteastiat ja kompostori ovat tavanomaisia pientalon jätehuollon ratkaisuja ja ne on sijoitettu käytön sekä tyhjennyksen kannalta soveltuvaan paikkaan. Jäteastiat eivät sijaitse sellaisella etäisyydellä rakennuksista, että ne edellyttäisivät paloturvallisuuden kannalta suojaavia palo-osastoivia rakenteita. Kiinteistöllä ei ole havittu jätehuollon nykyisestä järjestämisestä aiheutuvia ympäristöhaittoja tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. MRA 56 § säännös koskee tarvittaessa aitaamista palovaaran tai ympäristöhaittojen välttämiseksi, eikä kiinteistöllä ole havaittu jäteastioihin liittyvää palovaaraa tai ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät säännöksen tarkoittamaa aitaamista tarvittaessa. Asiaa on arvioitu kokonaisuutena huomioiden myös maasto, kasvillisuus ja etäisyys naapurikiinteistön asuinrakennukseen. Jäteastiat eivät ole rakennuksia, joihin sovellettaisiin MRA 57 § vaatimusta rakennuksen vähimmäisetäisyydestä rajaan. Jätehuoltoa koskevassa sääntelyssä ei ole yksilöity metrimääräisenä vaatimuksena jäteastioiden vähimmäisetäisyyttä rajasta, vaan jätehuollon järjestämisen sääntely perustuu yleisesti ympäristöhaitattomuuden vaatimuksiin. Kaiken edellä selvitetyn perusteella jäteastioiden tai kompostorin sijoittelussa ei ole havaittu sellaista maankäyttö- ja rakennuslain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaista tilannetta, joka edellyttäisi rakennusvalvontaviranomaisen toimenpiteitä.
3. Naapurin puutavarapino rajan läheisyydessä on poistettava.
Irtaimiston, tavaroiden tms. säilyttämiseen ei sovelleta MRA 57 §:ssä säädettyä vaatimusta rakennuksen vähimmäisetäisyydestä rajaan. Rakennuksen määritelmä on säädetty MRL 113 §:ssa ja MRA 57 §:n etäisyysvaatimus tulee sovellettavaksi vain MRL 113 §:n tarkoittaman rakennuksen etäisyyteen kiinteistön rajasta. Puutavarapinot tai muu vastaava irtaimisto tai tavarat eivät ole MRL 113 § määritelmän mukaisia rakennuksia. Toimenpidepyynnössä on perusteltu vaatimusta jätelain sekä naapurussuhdelain säännöksillä. Tarkastuskäynnillä tehtyjen havaintojen ja muistion perusteella kyse on ollut puutavarapinoista tai muista tarkemmin yksilöimättömistä pinoista, jotka on suojattu pressuilla. Kiinteistöllä ei ole havaittu sellaisia jätteitä, joista aiheutuisi ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pinojen ollessa pressuilla suojattuna ja huomioiden kohteen sijainti, etäisyydet yleiselle tielle tai lähimpiin asuinrakennukseen huomioiden, niistä ei voida katsoa aiheutuvan rakennetun ympäristön siisteyden kannalta sellaista haittaa, joka edellyttäisi rakennusvalvontaviranomaisen toimenpiteitä. Naapurussuhdelaki on tältä osin yksityisoikeudellista lainsäädäntöä, eikä kunnan rakennusvalvontaviranomaisella ole toimivaltaa antaa ratkaisuja tai määräyksiä naapurussuhdelain mukaisissa asioissa. Tavaroiden säilytyksen sijoitteluun liittyvä naapurussuhdelain mukainen vaatimus olisi näin ollen tarvittaessa ratkaistava kiinteistöjen omistajien välisenä yksityisoikeudellisena asiana.
4. Naapurin seipäisiin kiinnittämä maastoverkko poistettava
Rakentamisen luvanvaraisuuden sääntelyssä aitaamisella tarkoitetaan ”rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiinteän aidan tai kadun reunusmuurin rakentamista” (MRL 126 a §, 1.mom. kohta 9). Hollolan kunnan rakennusjärjestyksen 4 §:n nojalla kiinteän aidan tai kadun reunusmuurin rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella on vapautettu kokonaan toimenpideluvan- tai ilmoitusmenettelyn tarpeesta. Mainittu maastoverkko tai yksittäinen erillinen muu näkösuoja ei ole em. määritelmän tarkoittama kiinteä erottava aita, eikä se kuuluisi arvioitavaksi aitaamista koskevien säännösten perusteella. Se ei myöskään ominaisuuksiltaan vastaa suoraan mitään MRL 126 a § 1.mom. kohdissa mainittujen rakennelmien määritelmää, eikä voida näin ollen osoittaa sitä selkeästi rakennelmaksi, johon tulisi soveltaa rakennusten ja rakennelmien rakentamista koskevia säännöksiä. Kun huomioidaan kokonaisuutena kohteen sijainti, maasto, kasvillisuus, rakennuskanta, etäisyys yleiselle tielle ja lähimpiin muun kiinteistön asuinrakennuksiin, ei mainitun maastoverkon voida katsoa aiheuttavan rakennetun ympäristön siisteyden kannalta sellaista haittaa, joka edellyttäisi rakennusvalvontaviranomaisen toimenpiteitä.
5. Naapurin pressukatos on poistettava
Toimenpidepyyntöön tehdyn lisäyskirjeen, sekä kiinteistön omistajalta saatujen tietojen perusteella mainittu pressukatos on 2021 tilanteen jälkeen sittemmin tuhoutunut ja poistettu paikaltaan. Asia ei näin ollen edellytä rakennusvalvontaviranomaisen toimenpiteitä.
6. Vaatimus hyvän hallintotavan mukaisesta kohtelusta.
Viranomaisen on toiminnassaan noudatettava voimassa olevaa sääntelyä ja yleisiä hyvän hallinnon oikeusperiaatteita. Hyvään hallintotapaan kuuluu myös kaikkien asianosaisten tahojen oikeusturvan toteutuminen hallintoasian käsittelyssä. Hyvän hallinnon oikeusperiaatteisiin kuuluu myös tarkoitussidonnaisuuden ja oikeasuhtaisuuden oikeusperiaatteet. Niiden mukaisesti viranomaisen tulee käyttää toimivaltaansa vain niihin tarkoituksiin kuin viranomaiselle on toimivalta säädetty ja vain siinä laajuudessa ja sellaisin keinoin kuin on asian ratkaisemiseksi tarpeellista. Lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti viranomainen ei voisi vaatimuksista huolimatta ryhtyä toimenpiteisiin, joihin sillä ei olisi toimivaltaa. Maankäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö on luonteeltaan paikoin yleispiirteistä ja säännösten soveltamista ohjaavat oikeuslähteinä muodostunut oikeuskäytäntö sekä vakiintuneet käytännöt. Esimerkiksi tasapuolisen kohtelun vaatimus ohjaa soveltamaan lainsäädäntöä keskenään verrannollisissa tapauksissa vastaavin tavoin. Arvioitaessa esimerkiksi rakennetun ympäristön siisteyden tai rakennusten kunnossapidon kaltaisten määräysten valvontaa, on viranomaisen toimenpiteiden käytön oltava samassa suhteessa kuin muiden vastaavien tapausten kanssa on vakiintuneesti toimittu. MRL 124 § 1.mom. mukaisesti: ” Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään.” Laissa tarkoitettua yleisen edun näkökulmaa on arvioitava myös rakennetun ympäristön valvontaa koskevissa viranomaisratkaisuissa ja huomioitava, että yksityisen edun valvontaa ei ole säädetty samalla tavoin viranomaistoiminnan tavoitteeksi tai rakennusvalvontaviranomaisen tehtäväksi. Yleisen edun kannalta nyt käsitellyssä tapauksessa ei ole havaittu turvallisuuteen, terveydellisiin oloihin tai rakennuspaikan siisteyteen kohdistuen sellaisia haittoja tai vaikutuksia, jotka haittaisivat ympäröivien alueiden käyttöä.
7. Parakki/Mökki on luvattomassa paikassa ja se pitää poistaa.
MRL 113 § 1.mom. mukaisesti rakennus on "asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitetun kiinteän tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä". MRL 113 § 2.mom. mukaisesti: "uuden rakennuksen rakentamisesta säädettyä ei kuitenkaan sovelleta kooltaan vähäisen ja kevytrakenteisen rakennelman tai pienehkön laitoksen rakentamiseen, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia".
Kirjeessä parakiksi nimetty vaunu on ominaisuuksiltaan siirrettävä, liikuteltava, pyörin varustettu laite. Kiinteistön 98-415-1-526 omistajalta saadun tiedon mukaan sitä ole tarkoitettu sijoitettavaksi pysyvästi nykyiselle paikalleen, vaan se on tarkoitus kunnostuksen jälkeen siirtää. Liikuteltavana laitteena ja tilapäisesti sijoitettuna se ei myöskään olisi MRL 125 §:n nojalla rakennuslupaa edellyttävä, eikä sellainen MRL 113 § mukainen rakennus, jonka sijoitteluun tulisi soveltaa MRA 57 §:ssä säädettyä vaatimusta rakennuksen vähimmäisetäisyydestä rajaan.
Mikäli liikuteltavaa laitetta käytettäisiin pysyvästi paikallaan ja sen käyttötarkoitus rinnastuisi rakennuksena käyttämiseen, voisi se nykyisestä tilanteesta poiketen tulla MRL:n säännösten nojalla luvanvaraiseksi, rinnastuen rakennuksen tai rakennelman rakentamiseen. Tällöin lupa-asian yhteydessä tulisi ratkaistavaksi muun ohella myös sijainnin soveltuvuus. Siinä tapauksessakin rakennusvalvontaviranomainen voisi tämän päätöksen estämättä ryhtyä, tilanteen niin edellyttäessä, tarvittaviin toimenpiteisiin luvattoman tilanteen poistamiseksi, mikäli kiinteistön omistaja ei toimisi asiassa oma-aloitteisesti joko luvan hakemiseksi tai luvanvaraisen toimenpiteen poistamiseksi. Saatujen tietojen mukaan kyseessä on siirrettävä liikuteltava laite, jonka sijoittaminen kiinteistöllä on tilapäistä, eikä kyseessä ole lupaa edellyttävä rakentamistoimenpide, joten asia ei edellytä tässä vaiheessa rakennusvalvontaviranomaisen toimenpiteitä.
Kokonaisarviointi
MRL 124 § 1.mom. mukaisesti: ” Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään.” Laissa tarkoitettua yleisen edun näkökulmaa on arvioitava myös rakennetun ympäristön valvontaa koskevissa viranomaisratkaisuissa ja huomioitava, että yksityisen edun valvontaa ei ole säädetty samalla tavoin viranomaistoiminnan tavoitteeksi tai rakennusvalvontaviranomaisen tehtäväksi. Yleisen edun kannalta nyt käsitellyssä tapauksessa ei ole havaittu turvallisuuteen, terveydellisiin oloihin tai rakennuspaikan siisteyteen kohdistuen sellaisia haittoja tai vaikutuksia, jotka haittaisivat ympäröivien alueiden käyttöä.
Toimenpidepyynnön tekijöiden asuinrakennus sijaitsee n. 80 m etäisyydellä vaatimusten kohteena olevan kiinteistön rajasta ja n. 100 m etäisyydellä sen kiinteistön asuinrakennuksesta, pihapiirien välissä on myös maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa tai yksityiskohtaista osayleiskaavaa. Toimenpidepyynnön perusteluissa ei ole yksilöity millä tavoin vaatimusten kohteena olevat asiat rajoittaisivat tai haittaisivat viereisen kiinteistön käyttöä tai kiinteistölle rakentamista.
MRL 182 § 1.mom.:”Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.”
Asiassa saatujen tietojen perusteella ei kokonaisuutena ole havaittu sellaista maankäyttö- ja rakennuslain tai sen nojalla annettujen säännösten laiminlyöntiä, joka edellyttäisi tai oikeuttaisi rakennusvalvontaviranomaista tekemään MRL 182 §:n tarkoittamaa velvoittavaa päätöstä niissä asioissa, joita toimenpidepyynnössä on tuotu esille. Siltä osin kuin toimenpidepyynnön vaatimukset koskevat yksityisoikeudellisia asioita ja toimenpiteitä on vaadittu kokonaan yksityisoikeudellisen sääntelyn, kuten esim. naapurussuhdelain nojalla, voidaan todeta, että rakennusvalvontaviranomaisella ei ole toimivaltaa naapurussuhdelain mukaisissa asioissa, eikä muutoinkaan ratkaisuvaltaa kiinteistöjen omistajien välisiin yksityisoikeudellisiin asioihin. Lisäksi on huomioitava, että rakennusvalvontaviranomaisen päätöksellä ei myöskään voida rajoittaa kiinteistön omistajien oikeutta tai mahdollisuuksia sopia asioita kiinteistön omistajien ja/tai naapureiden kesken.