Elinvoimavaliokunnan valvontajaosto, kokous 8.3.2023

Perustelut

Vanajavesikeskus hoitaa Hämeen vesiä ja kulttuurimaisemaa, virkistää elinkeinoelämää sekä sopeuttaa seutua ilmastonmuutokseen. Tavoitteena on alueen järvien ja jokien kuntoon saaminen ja koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden vahvistaminen.Vuoden 2014 alusta Vanajavesikeskus siirtyi Hämeen liitosta Vanajavesisäätiön alaisuuteen. Muutos tarkoittaa jatkuvuutta, kun aikaisemmin hankkeena tehty Vanajavesikeskuksen toiminta muuttuu pysyväksi työksi. Vanajavesikeskuksen takana on hyvin laaja yhteistyö: mukana on kansalaisjärjestöjä, tutkimus- ja oppilaitoksia, yrityksiä, viranomaisia, etujärjestöjä sekä kaikki alueen kunnat.

Vanajavesikeskuksen ydintehtävä on kokonaisen vesistöreitin – Vanajan reitin – suojeleminen. Sen järviä ja jokia ei voida suojella hoitamatta samalla koko valuma-aluetta. Vanajaveden valuma-alue eli Vanajan reitti ulottuu yhdentoista kunnan ja kolmen maakunnan alueelle.

Alueen kunnat ovat Hämeenlinna, Janakkala, Hattula, Loppi, Riihimäki, Hausjärvi, Kärkölä, Hollola (Hämeenkoski), Tammela, Valkeakoski, Akaa ja Lempäälä. Kaikki alueen kunnat ovat mukana rahoittamassa Vanajavesikeskusta.

Vanajavesikeskus puolustaa vesiensuojelun lisäksi myös alueen muita arvoja. Tähtäimessä on koko alueen vetovoimaisuuden vahvistaminen.

Vesistöasiantuntija, pääsihteerin sijainen Suvi Mäkelä on laatinut selvityksen, jossa on esitetty Vanajavesikeskuksen toimintaa Hollolassa 2019. Selvitys on liitteenä. 

Perustelut

Vanajavesisäätiö tukee Vanajaveden alueen vesistöjen, ympäristön ja maiseman tilan parantamiseen ja tähän liittyvään vetovoimaisuuden vahvistamiseen tähtäävää hoito-, tutkimus- ja kunnostustoimintaa. Säätiö edistää mahdollisuuksiensa mukaan luonnon ja ympäristön suojelua ja kestävää käyttöä muuallakin. 

Vanajavesikeskuksen toiminta-alue on Vanajaveden valuma-alue laajasti ymmärrettynä. Alue ulottuu pohjoisessa Lempäälästä etelään Riihimäelle ja idässä Hollolasta länteen Tammelaan.

Kuntien näkökulmasta kunnat hyötyvät Vanajavesikeskuksen tekemästä työstä, koska Vanajavesikeskus (jäljempänä VVK) mm.

• yhdistää alueen voimavarat: kunnat pystyvät yhdessä VVK:n kanssa saamaan aikaan asioita, jotka kunnille yksinään eivät olisi resurssipulan vuoksi mahdollisia. Kun mukana verkostossa toimii kuntien lisäksi myös alueen tutkimus- ja oppilaitoksia, yrityksiä ja yhdistyksiä, voidaan toimia tehokkaasti ja vaikuttavasti. Ilman laajaa yhteistyötä vesien tilan parantaminen ei onnistu.
• hankkii Vanajavesi-työhön paljon rahoitusta: VVK monistaa kuntien Vanajavesityölle myöntämän rahoituksen hankkimalla työhön ulkopuolista hankerahoitusta valtiolta, EU:lta, yksityisiltä säätiöiltä ja rahastoilta
• vetää konkreettisia kunnostusprojekteja: vastaa suuritöisten hankkeiden kokoon juoksemisesta, rahoituksen hankinnasta, suunnittelusta, lupien hankinnasta, kilpailutuksista, hankinnoista, tilaamisesta, työmaista, valvonnasta, raportoinneista
• neuvoo ja aktivoi suojeluyhdistyksiä ja osakaskuntia hoitamaan ja kunnostamaan lähivesiänsä omaehtoisesti
• vahvistaa alueen osaamista
• verkostoi alueen toimijoita tehokkaasti keskenään

Vanajavesikeskuksen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen on laatinut selvityksen, jossa on esitetty Vanajavesikeskuksen toimintaa Hollolassa 2020. Selvitys on liitteenä.