Kunnanhallitus, kokous 21.8.2023

Perustelut

TE-palvelut siirretään kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta lähtien. Uudistuksen yleisenä tavoitteena on mm. edistää työn kysyntää ja tarjontaa sekä vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä hyödyntämällä kuntaekosysteemin mahdollisuuksia. Päijät-Hämeen kunnille tehdyn järjestämisvastuuselvityksen (6/2022) mukaan päätavoitteita TE25-uudistukselle ovat: 1) Yritysten kasvun ja osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen sekä elinvoiman vahvistaminen, 2) Kohtaannon parantaminen ja työttömyyden nopea katkaisu, 3) Alueen koulutustason nostaminen, 4) Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen, 5)  Toimivat lähipalvelut sekä 6) Vaikuttava ja kustannustehokas palvelujärjestelmä. Päijät-Hämeen TE25-uudistuksen valmistelun lähtökohtana on maakunnallinen kahden TE-palveluiden järjestäjän yhteistoimintamalli, jossa yhteistyössä huolehditaan erityisesti työvoiman liikkuvuudesta. Tällä hetkellä tavoitteena on, että Lahden kaupunki järjestää TE-palvelut itse ja muut Päijät-Hämeen kunnat muodostaisivat yhteisen työllisyysalueen. Yhteisen työllisyysalueen puitteissa  turvattaisiin lähipalvelut sekä hyödynnetään kuntien voimavaroja ja palvelutuotantomahdollisuuksia.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Päijät-Hämeen kunnat hakevat yhdessä AKKE-hankerahoitusta Päijät-Hämeen liitosta. Hankkeessa suunnitellaan alueen valmistelurakenteet, työhön osallistetaan laajasti uudistuksen avainsidosryhmät. Valmistelun yhteydessä keskityttään myös kuntatasolle siirtyvien TE-palveluiden uudistamiseen, kehittämiseen ja muotoilemiseen sekä muutosviestintään. 

Hanke toteutetaan vuoden 2023 aikana siten, että sen tuotokset ja valmistelurakenteet otetaan TE-palveluiden järjestäjien toimesta jatkuvan valmistelun pohjaksi v. 2024. Hankehaku käsitellään Päijät-Hämeen liitossa joulukuussa.

Asiantuntijoina kuultavana työllisyyspäällikkö Anne Tapaila ja elinvoimajohtaja Heli Randell.

Perustelut

Päijät-Hämeessä ryhdyttiin vuonna 2022 valmistautumaan TE24-uudistukseen, kun lainsäädäntövalmistelu eteni. 22.6.2022 valmistui Mikko Kesän ja Pekka Ylikojolan pohjaselvitys ” Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen kunnat TE2024 – uudistuksen järjestämisaluetarkastelu”. Tarkastelussa läpikäytiin keskeisiä kysymyksiä kuten: järjestämiskriteerit/työvoimamäärät ja työssäkäynti, työvoimapalveluiden asiakasrakenne, rahoitus ja kuntien tavoitteet. Selvityksen lopputuloksena todettiin, että Päijät-Hämeen osalta ovat mahdollisia sekä yhden että kahden järjestäjän työllisyysaluemalli. Selvitys liitteenä.

Asiaa on läpikäyty sekä työllisyysvastaavien että kuntajohtajien kokouksissa useaan otteeseen viime vuoden aikana. Päijät-Hämeen todettiin olevan yhteistä työssäkäyntialuetta, mutta Lahden dominoivan sekä väestömäärän että työttömyysasteen osalta, minkä todettiin aiheuttavan haasteita päätöksentekorakenteelle ja rahoitusmaksuosuuksiin. Näistä lähtökohdista päädyttiin kahden työssäkäyntialueen malliin, jossa alueet tekevät vahvaa yhteistyötä. Jatkoselvittelyyn Lahti ja Hollola (muut maakunnan kunnat) hakivat ja saivat maakuntaliiton AKKE-rahoitusta.

Maaliskuussa 2023 eduskunta hyväksyi TE-uudistusta koskevan lainsäädännön. Lain mukaan julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu työ- ja elinkeinotoimistoilta siirtyy kunnille 1.1.2025. Tämä on kunnille uusi valtionosuustehtävä, jonka rahoitus on yleiskatteisessa valtionosuudessa. Kunnan rahoitusvastuu laajenee. Kunnille siirtyy myös ELY-keskusten julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät hankintatehtävät ja KEHA-keskuksen julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät maksatustehtävät.

TE-palvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa ja niiden tulee muodostaa työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.

Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä. Valtioneuvosto voi tietyin laissa määritellyin perustein myöntää järjestämisvastuun työllisyysalueelle, jonka työvoimapohja on alle 20 000 henkilöä. Poikkeuslupa edellyttää, ettei palveluiden saatavuus alueella vaarannu.

Työ- ja elinkeinoministeriölle toimitettavasta suunnitelmasta tulee käydä ilmi:

1. laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen
2. laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut
3. toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
4. yhteistyötahot ja –muodot
5. työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
6. varautuminen rakennemuutostilanteisiin

Puheenjohtajafoorumin kokouksessa 5.5.2023 nousi esille luottamushenkilönäkemyksenä kysymys yhden työllisyysalueen perustamisesta valmistellun kahden työllisyysalueen sijaan. Tähän liittyen kunnanhallituksille on lähetetty aiheeseen liittyvä kysely, jonka liitteenä on PJ-foorumissa esitetty ministeriön aineisto.

Perustelut

Lahden kaupunginhallitus on kokouksessaan 22.5.2023 ottanut kantaa TE24 uudistukseen (ote saapunut 30.5.2023) ja todennut seuraavaa:

Päijät-Hämeen kuntien kirjaamoja pyydetään huomioimaan tehty päätös:
"Kaupunginhallitus päättää, että Lahden kaupunki jatkaa TE2024 -valmistelun edistämistä elinvoima- ja työllisyysjaoston 21.11.2022 päätöksen mukaisesti. Tässä mallissa maakunnallinen työllisyyden hoito järjestetään kahden toimijan toimesta, Lahden kaupunki järjestäisi palvelut itse ja Päijät-Hämeen muut kunnat muodostaisivat oman työllisyysalueen. Erikseen määritellyissä rajapinnoissa työllisyysalueet tekevät sopimuksiin pohjautuvaa yhteistyötä.

Osana valmisteluaan Lahden kaupunki laatii myös vaihtoehtoisen yhden järjestäjän mallin. Tällöin Lahti toimisi vastuukuntana koko maakunnan lakisääteisille TE-palveluille. Lahti vastuukuntana- mallissa muodostettava maakunnallinen työllisyysalue perustuu reunaehtoihin, jotka mahdollistavat Lahden ja koko Päijät-Hämeen elinvoiman ja työllisyyden positiivisen kehittymisen sekä riittävät resurssit. Muiden Päijät-Hämeen kuntien toivotaan osoittavan kiinnostuksensa yhden alueen järjestäjän malliin 15.6.2023 mennessä.

Osana kokonaisvalmistelua Lahden kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen mahdollisuuden siitä, että valtioneuvosto voi päättää käyttää vahvistettuun lakiin 380/2023 (16 §) liittyvää ns. perälautapykälää kevään 2024 aikana. Toteutuessaan tämä saattaisi tarkoittaa sitä, että valtioneuvoston päätöksen perusteella Päijät-Hämeessä olisi vuonna 2025 joka tapauksessa vain yksi työllisyysalue, jonka vastuukuntana Lahti keskuskaupunkina todennäköisesti toimisi"

• Lahden kaupunginhallituksen 22.5.2023 lausunto liitteenä

Puheenjohtajafoorumissa 26.5.2023 esiteltiin kunnille litteen mukainen materiaali:

• Työllisyysalueen valmisteluvaihtoehdot
• Vaihtoehtoiset järjestämistavat TE24
• Kuntien lausuntokooste työllisyysalueita koskeneeseen kyselyyn

Lyhyen yhteenvedon pohjalta voi todeta seuraavaa:

• Molempiin malleihin (yhden/kahden työllisyysalueen malli) liittyy erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia
• Valtioneuvoston päätösvallan käyttö kuntien itsehallinnollisen päätöksenteon yli aiheuttaa epävarmuutta valmistelulle
• 6 kuntaa (Asikkala, Hartola, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki, Sysmä) kannatti kahta työllisyysaluetta, ensisijaisena yhden työllisyysalueen mallia piti Heinola ja Iitti, mahdollisena yhtä työllisyysaluetta pitivät Lahti ja Hollola.
• Kaikki kunnat nimesivät organisointimalliksi vastuukunta-mallin, toiseksi vastuukunnaksi kahden työllisyysalueen osalta nimettiin Hollola viiden kunnan taholta (Asikkala, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki, Sysmä), Hartola piti mahdollisena Heinolaa tai Hollolaa
• Reunaehtoja valmistelulle asetti neljä kuntaa (Asikkala, Hollola, Kärkölä, Orimattila)
• Valmistelun resurssointi on puutteellista alueella, kun otetaan huomioon sovittavien asioiden määrä ja aikataulu

Hollolan työllisyyspalvelut päätti lähteä mukaan Lahden seudun kuntakokeiluun vaikuttaakseen kunnan työllisyystilanteeseen ja työttömien työnhakijoiden epäselvään tilanteeseen. Kunta resurssoi omavalmentajien määrään merkittävästi mahdollistaen sopivan kokoiset asiakassalkut/ omavalmentaja, n 80 asiakasta/ omavalmentaja. Tällä on ollut merkittävä vaikutus työttömien asiakkaiden etenemiseen joko työllistymiseen, opintoihin, terveydentilan selvittelyihin tai jopa työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työ- ja toimintakyvyn arviointia varten on vakinaistettu Kunnon tiimin toiminta, jossa kartoitetaan myös ammatillisen osaamisen puutteita. Kunta on tarjonnut oppisopimuksella työsuhteita, joissa on suoritettu ammatillisia tutkintoja. Kokonaisvaltainen asiakkaiden tilanteen selvittäminen on johtanut hyvään työllisyyden  tulokseen, jota tilastot tukevat.

Jos työllisyysalue muodostuu hyvin erilailla resurssoitujen kuntien toimintamalleista riskinä on, että Hollolan hyvä ja toimiva työllisyydenhoidon malli menetetään palvelujen etääntyessä ja/tai henkilöresurssien siirtymän kautta vähäisempinä palveluna, mikä johtaa suoraan korkeampiin sakkomaksuihin. 

Hollolan kunnanhallitus käsitellessään 22.5.2023 asiaa piti mahdollisena myös yhden työllisyysalueen mallia, mikä keskeisistä reunaehdoista kyetään sopimaan ennen kesäkuun loppua. Nämä reunaehdot käsittelivät päätöksentekoa, rahoitusmallia, lähipalveluja ja henkilöstöä.

Lahden kaupungin esityksestä ei ole luettavissa vastauksia suoraan esitettyihin kysymyksiin:

• Lahti toimii järjestäjänä koko maakunnan lakisääteisille TE-palveluille ja johtaa maakunnallisia TE-palveluja vastuukuntana ns. ”Lahden mallilla”. Kuntayhtymä ei ole Lahdelle vaihtoehto.
• Työllisyysalueelle rakennetaan mahdollisimman yksinkertainen johtamis- ja hallintomalli, niin että palveluiden tuottamiseen liittyvä henkilöstö toimii saman työnjohdon alaisuudessa. Kaikki lakisääteisiä palveluita tuottavat TE-palvelujen työntekijät ovat Lahden kaupungin työntekijöitä 1.1.2025 alkaen, eli työnjohto on työllisyysalueella ja operatiivisen tason asioista sovitaan arjen työnyrkeissä.
• Työllisyysalueen päättävänä elimenä toimii yhteisesti sovittu päättävä elin (esimerkiksi Lahden kaupungin elinvoima- ja työllisyysjaosto). Jaoston kokouksissa käsitellään työllisyysaluetta ja muuta alueellista elinvoimaa käsittelevät asiat omassa osiossaan, johon muiden kuntien edustajien osallistumistavasta sovitaan.
• Maakunnallista poliittista ohjausta toteutetaan kuntien kesken erikseen sovittavalla mallilla, joka perustuu kuntien asukasmääriin.
• Tarvittaessa perustetaan erillisiä neuvottelukuntia ratkomaan mm. äkillisten muutosten aiheuttamia tarpeita järjestämiseen, resursseihin ja palvelumalliin liittyen.
• Sidosryhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön perustetaan erillinen tai erilliset yhteistyöfoorumit (mm. monialainen yhteistyö, oppilaitosyhteistyö, elinkeinoyhteistyö).
• Yksi maakunnallinen työllisyysalue tuottaa lähtökohtaisesti vain lakisääteiset TE-palvelut. Lisäksi kaikilla kunnilla on mahdollisuus tuottaa TE2024-valtionosuusrahoituksen ulkopuolisilla lisäresursseilla muita kuin työllisyysalueen vastuulla olevia lakisääteisiä työllistymistä ja kotouttamista edistäviä palveluita. Eli kunnat voivat toimia ns. palveluntuottajina työllisyysalueelle nähdessään tämän tarpeelliseksi.
• Työllisyysalueen operatiivinen järjestäytyminen toteutetaan aluemallilla, jossa palveluiden suunnittelua ja toteutusta toteutetaan aluepohjaisesti. Jokaiseen alueeseen kuuluu kuntakokeiluun osallistunut kunta sekä yksi väkiluvultaan isompi kunta.
• Maakunnallisen työllisyysalueen kustannukset ovat koko maakunnan vastuulla.
• Työllisyysalueen rahoitus perustuu lakisääteisten tehtävien järjestämiseen sekä toteutuneisiin kustannuksiin. Tavoite on, että kustannuksissa päästään aiheuttamisperusteisiin jakoon. Maakunnallista yhtä työllisyysaluetta edistettäessä on vähintään:
  • sovittava valmistelusta aiheutuvien kustannuksen korvaamisesta,
  • sovittava järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta,
  • sovittava palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta,
  • sovittava rakennemuutostilanteiden aiheuttamien kustannusten korvaamisesta,
  • sovittava tuki- ja kehittämisresurssista järjestämisvastuulliselle kunnalle (mm. viestintä, tiedolla johtaminen, ICT, tilat, HR, tietosuoja) sekä
  • sovittava muiden esiin tulevien kustannusten täysimääräisestä korvaamisesta. •
• Muista kuin lakisääteisistä työllisyysalueelle kuuluvista palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisillä sopimuksilla.
• Työttömyysturvan rahoitusvastuut (etuusmenot l. ns. sakkomaksut) kuntakohtaisesti tulee kattaa jokaisessa kunnassa. Nämä kustannukset eivät ole työllisyysalueen vastuulla.
• Kaikki kunnat osallistuvat maakunnallisen työllisyysalueen valmisteluun. Lahteen resursoidaan syksystä 2023 alkaen uudistamiskykyinen projektitiimi, joka vastaa maakunnallisen valmistelun edistämisestä yhdessä kaikkien kuntien kanssa.
• Tahtotilana tulee olla maakunnallinen yritysten kehitys- ja elinkeinoyhtiö, joka toimii tulevan työllisyysalueen kanssa tiiviissä yhteistyössä tukien kohtaannon edistämistä sekä koko maakunnan elinvoiman kasvua.
• Yksi maakunnallinen työllisyysalue perustuu aitoon päijät-hämäläiseen yhteistyöhön, joka edistää rohkeasti vastuukunnan ja koko maakunnan työllisyyttä, elinvoimaa, kasvua ja kilpailukykyä. Yhdessä luodaan ratkaisuja, ei ongelmia.

Lahden kaupungin vastauksien pohjalta ei ole luettavissa kaupungin suoria näkemyksiä/kannanottoja järjestämismallin keskeisiin kysymyksiin, mikä vaikeuttaa yhden työllisyysalueen vaikutusten arviointia ja sitä kautta myös kunnan päätöksentekoa ja kannanottoa yhden työllisyysalueen mallista.

- -

Vastauksen Lahden kaupunginhallituksen 22.5.2023 tiedusteluun Hollolan kunnanhallitus on jo antanut kokouksessaan 22.5.2023. Mikäli yhtä yhteistä työllisyysaluetta ryhdytään selvittämään, tulisi kriittisistä kysymyksistä päästä ensin yhteiseen näkemykseen ennen pidemmälle etenevää valmistelua:

• Kuntien kustannusvastuun tulee perustua pääosin aiheuttamisperiaatteeseen ja kannustaa kuntien oman toiminnan kehittämiseen. Laskutusperusteena toteutuneet/maksetut kustannukset ja laskennalliset kustannukset jaetaan laajan työttömyyden mukaan vastaavalla kriteerillä ja tilastoperustein, jonka perusteella kunnat saavat myös valtionosuutta
• Kunnilla pitää olla mahdollisuus hakea oman kuntaorganisaation yhteistoiminnallisia etuja työllisyyden edistämiseksi sekä tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Tämä edellyttää lähipalveluja, paikallista työvoimaa, kunnan toimivaltaa ja työnjohtoa eli sopimista siitä, että ainakin kuntakokeilusta vastanneet työntekijät jäävät kunnan työntekijöiksi ja hoitavat virkatehtävää sopimusperusteisesti. Harvoin kysytyt/erityistä osaamista vaativat tehtävät on mahdollista keskittää.
• Kunnilla pitää olla päätösvaltaa ja tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa työllisyydenhoidon keskeisten linjausten valmisteluun ja päätöksentekoon, koska työllisyydenhoidon onnistuminen/epäonnistuminen vaikuttaa suoraan kunnan tulo/menorahoitukseen.
• Kuntien henkilöresurssointi on saatava lakisääteisen palveluja osalta yhdenmukaiseksi  siten, että lain tarkoittama kohdennettu palvelu tosiasiallisesti toteutuu (tavoitteena alle 100 henkilöä/omavalmentaja) ja yhteinen tehokas toimintamallipohja on rakennettavissa

Asiantuntijana paikalla työllisyyspäälikkö Anne Tapaila.

Perustelut

TE24 -uudistuksen yhteistoimintamenettely aloitetaan yhteistyötoimikunnassa 14.6.2023 työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaisesti (KYtL 4 §). Yhteistoimintamenettelyä jatketaan valmistelun edetessä yhteistyöryhmässä ja seuraavissa yhteistyötoimikunnan kokouksissa. Asiaa käsitelty yhteistyöryhmässä 12.5.2023 ja työllisyyspalveluiden henkilöstölle järjestetyssä yhteistoiminnallisessa info- ja keskustelutilaisuudessa 2.6.2023.