Kunnanhallitus, kokous 3.6.2024

Perustelut

Uusi laajakaistatukihanke tukee kiinteiden verkkojen rakentamista vuodesta 2022 alkaen. Hankkeen tavoitteena on tukea nopeiden kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista alueilla, joille kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu lähivuosina. Tukiohjelmalle on haettu rahaa EU:n elpymisvälineestä lähes 50 miljoonaa euroa.

Uusi laajakaistatukilaki ja sen nojalla annettu valtioneuvoston asetus laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta tulivat voimaan 3.2.2022 ja samalla käynnistyi uusi laajakaistatukihanke. Tukea voi saada kiinteiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen. Yhteyksien vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on 300 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s. Tukea voidaan myöntää kotitalouksien vakinaisiin ja vapaa-ajan asuntoihin sekä yritysten sijaintipaikkoihin rakennettaviin kiinteisiin yhteyksiin.

Maakuntien ja kuntien rooli

Maakunnilla on merkittävä rooli hankkeiden aktivoinnissa alueellaan. Maakuntaliittojen tehtävänä on yhdessä kuntien kanssa suunnitella ja määrittää hankehakuun soveltuvat hankealueet. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon seuraavia asioita:

• laajakaistahankkeen tulisi olla taloudellisesti tarkoituksenmukainen ja sen tulisi edistää käyttäjien etua viestintämarkkinoilla;
• laajakaistahankkeet tulisi keskittää siten, että ne voitaisiin toteuttaa taloudellisesti edullisimmalla tavalla;
• hankealueiden toteuttamiseen tulee olla hankkeen sijaintikunnassa kiinnostusta ja riittävät taloudelliset resurssit.

Valtioneuvoston asetuksessa säädetään kunnan maksuosuudesta hankkeessa. Kunnat on jaettu kolmeen ryhmään, joiden maksuosuudet ovat joko 8, 22 tai 33 prosenttia. Hollolan kunnan maksuosuus on 33 prosenttia.

Maakuntien tehtävänä on esittää perusteltu pyyntö lain edellyttämän markkina-analyysin tekemisestä Traficomille. Maakuntien tehtävänä on myös kilpailuttaa hankkeille verkon rakentaja. Hakumenettelyn tulee olla kaikille avoin, tasapuolinen ja syrjimätön. Hakumenettelyssä käytettävistä vertailuperusteista säädetään laajakaistatukilain 6 §:ssä

Asiaa on esitelty kuntajohtajille syksyllä 2021. Tämän jälkeen on Traficom laatinut Päijät-Hämeen kunnista markkina-analyysit, joissa Traficom on vahvistanut tukikelpoiset alueet. Markkina-analyysien tulosten perusteella tulisi kuntien tarkentaa hankealueitaan. Tavoitteena on, että Päijät-Hämeen liitossa olisi syyskuun loppuun mennessä tieto niistä kunnista, jotka haluavat lähteä liikkeelle ja haluavat teettää Cinialla laajakaistarakentamisesta toteutettavuusanalyysin. Alustava arvio toteutettavuusanalyysin kustannuksista on 15.000-20 000 euroa/kunta, jos kuntia on useampia. Toteutettavuusanalyysissä selvitetään alueanalyysi, toteuttamisvaihtoehdot ja rahoitus, esisuunnittelu, palvelujen määrittely, kannattavuuslaskelmat, operointi ja hallinnointisuunnitelmat.  Yksittäinen toteutettavuusanalyysistä kiinnostunut kunta tai kaupunki voi halutessaan tehdä konsulttiyhtiön kanssa suoraan sopimuksen selvitystyöstä.

Selvitystyön kustannukset katetaan kunnanjohtajalle talousarviossa osoitetusta kehittämismäärärahasta.

Lisätietoa:

• Valtion laajakaistatukihankkeen nettisivut: https://www.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/laajakaistatukihanke
• Kiinteiden laajakaistojen rakentamisen tukea koskeva laki: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20201262

Perustelut

Hollolan kunnanhallitus on kokouksessaan 19.9.2022 saanut katsauksen valmisteltavasta laajakaistaselvityshankkeesta ja päätti Hollolan kunnan osallistumisesta selvitystyöhön.

Hollolan kunta on saanut liitteen mukaisen tarjouksen kartoituksesta. Kartoituksen hinta on 25 000 euroa.

Maakuntaliiton analyysin mukaan yhteishankintana toteutettu toteutettavuusanalyysi ei tule juurikaan kuntakohtaisia sopimuksia halvemmaksi etenkin, kun ELY-keskuksen kautta ei ole tällä hetkellä saatavissa avustusta, jolla hankintahintaa pystyttäisiin kompensoimaan. Hankinnan kilpailuttaminen veisi aikaa, tilanteessa, jossa EU-elpymisrahoituksen tukihakemusten aikaikkuna on sulkeutumassa. Tähän perustuen kunnat ovat käynnistämässä kuntakohtaisesti toteutettavuusanalyysit.

Toteutettavuusanalyysin jälkeen järjestetään yhteinen maakunnallinen tilaisuus analyysien tuloksia ja käydään läpi etenemis- ja rahoitusvaihtoehtoja. Kunnassa on itsenäisesti arvioitava, miltä osin kunta on mukana hankkeissa ja mikä on sen rooli. Toteuttavuusanalyysi hyödyttää kuntaa päätöksenteossa myös siinä tapauksessa, että kunta ei hae EU:n elpymisrahaa. Rahoitusta voidaan hakea myöhemmin esim. maaseuturahastolta tai kansallisen CEF Digital 2. haun kautta.

Perustelut

Cinia Oy:n valokuituverkon toteutettavuusselvitys on valmistunut. Selvitys liitteenä.

Hollola on ollut mukana valokuituhankkeiden toteutettavuusanalyysissä, johon osallistui seitsemän kuntaa Päijät-Hämeen maakunnasta. Muut kunnat ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Iitti, Orimattila ja Sysmä. Yhteishankkeen taustalla on kuntien heikosti kehittyneet kiinteät yhteydet. Valokuitusaatavuus on Päijät-Hämeessä maakunnallisesti tarkasteltuna koko Suomen heikoin.

Kuitua on tällä hetkellä sirpaleisesti kunnan eri osissa: Salpakankaan alueella, Hämeenkosken keskustassa ja Vesikansan alueella. Hollolan Valokuitu osuuskunta on tehnyt kevään aikana tarvekartoitusta Herralan alueella kuituliittymistä. Kunnan alueella on tällä hetkellä tarjolla mobiililaajakaistayhteyksiä kaikilta kolmelta suurelta operaattorilta (Telia, DNA & Elisa), kiinteitä laajakaistayhteyksiä Hollolan Valokuitu Os sekä isommat operaattorit tarjoavat kiinteää 5g yhteyttä. Hollolan tämänhetkiset kiinteiden yhteyksien saatavuudet ovat valtakunnallisesti vertailtuna keskitasoa heikommat. 

Cinian toteuttamassa operaattorivuoropuhelussa BLC, Lounea ja Valokuitunen ilmoittivat alustavan kiinnostuksensa valokuituhankkeen toteutukseen. Lounea on käynnistänyt myynnin Salpakankaan alueella. Selvityksen jälkeen myös Valoon on ilmoittanut käynnistävänsä myynnin Salpakankaan-Hämeenkosken välillä kapealla vt 12 tiealuuen lähivyöhykkeellä.

Kunnan projektipäällikkö on heinäkussa 2023 tehnyt päätökset hakija: GlobalConnect Oy: seuraaville alueille: Hedelmätarha, Kartano, Kumpula, Vanhatalo. Useat toimijat ovat tällä hetkellä kiinnostuneita (laajemmista) kunnan pientaloalueista ja markkinointi alueilla on käynyt "kuumana". Tässä vaiheessa näyttää selvälle, että kuntakeskustan pientaloalueille toiminta toteutuu markkinavetoisesti. Epäselvää on, kuinka moni toimija on kiinnostunut harvaan asutummista kunnan osa-alueista (ja millä aikataululla), joiden osalta tarjolla on myös valtakunnallista osa-rahoitusta. 

Kunta voi valita miten valokuitu toteutuu kunnan alueella:

• Markkinaehtoinen toteutus tarkoittaa, että taajamat rakentuvat ja tätä kautta suurin osa kuntalaisista ja yrityksistä saa mahdollisuuden liittyä verkkoon, kunnan ei tarvitse osallistua rahoitukseen
• Osakokonaisuuksina toteutuva hybridi-malli tarkoittaa,  että kunta rakentuu eri toimijoiden toimesta alueittain eli taajamat markkinaehtoisesti ja haja-asutusalueet esimerkiksi osuuskuntavetoisesti, kunnan rooli on aktiivisesti edistää osuuskuntien toimintaedellytyksiä, esimerkiksi rahoituksen varmistamisen ja markkinoinnin osalta
• Kokonaisvaltainen kuntayhtiö-malli tarkoittaa, että kunta perustaa osakeyhtiön tai kunnan alueelle tulee osakeyhtiö, jonka osakkaana kunta voi olla, malli mahdollistaa tasa-arvoisen kuituyhteyden rakentumisen kunnan kaikissa osissa, mutta vaatii kunnalta merkittävää rahoituspanostusta.

Cinia Oy:n edustaja esittelee selvityksen kunnanhallitukselle.

Perustelut

Päijät-Hämeen liitto järjesti kuituverkkoseminaarin 22.11.2023. Tilaisuuden keskeiset huomiot:

• Markkinaehtoisia toimijoita maaseudun osalta on niukasti
• Traficom Oy:n tarjoamat rahoitusmahdollisuudet eivät enää ole käytettävissä
• Hämeen Ely-keskus on jakanut maaseuturahastosta rahotusta kyläverkkohankkeille 1-2 kpl/vuosi. Kohdennus on kyläalueille, minne markkinaehtoinen rakentaminen ei toteudu. Tuki on ollut enintään 65 % hankekustannuksista. Rahoituksen jatko epävarmaa; viimeinen rahoitusvuosi mahdollisesti vuosi 2024
• Leader-rahoituksesta (Päijänne-Leader) on myönnetty kolmelle alueelle rahoitusta, lähinnä verkkosuunnitteluun ja/tai hanketyöntekijän palkkaukseen, max 100 000 euroa

Oheismateriaalina seminaarin aineisto.