Elinvoimavaliokunta, kokous 20.6.2023

Perustelut

Hollolan kunnan metsäomaisuus on pinta-alaltaan yhteensä noin 1500 ha ja siitä talousmetsää on noin 500 ha, taajama-/puistometsiä n. 479 ha, Mustamaa n. 200 ha, Hämeenkosken alue n. 100 ha, josta 30 ha sis. edellä mainittuihin puistometsiin sekä Tiirismetsä n. 260 ha, josta 44,5 ha suojelualuetta.

Kunta teetti viime vuonna metsäomaisuuden hoitamiseksi metsäsuunnitelmat talous- ja taajamametsiinsä sekä on tilannut Metsämaan alueesta uuden suunnitelman. Nämä suunnitelmat on laatinut Viisipuu Oy. Työn alla on ollut Tiirismetsän metsäsuunnitelman laatiminen opinnäytetyönä Hämeen ammattikorkeakoululla. Suunnitelma laaditaan vuosille 2022 – 2031. Edellinen suunnitelma koski vuosia  2010 – 2019.

Hollolan kunnan metsämaat jakautuvat Salpausselän harjualueeseen sekä sen etelä- ja pohjoispuolella oleviin reheviin kangasmaihin. Pääosa metsistä on vaihtelevaa sekametsää. Kuivahkoilla kankailla ja sitä karummilla mailla metsät ovat luontaisestikin mäntyvaltaisia. Tuoreilla ja sitä rehevämmillä kankailla on puusto vaihtelevampaa. Valtapuuna on niillä männyn lisäksi kuusta ja lehtipuita.

Tiirismaan alueella sijaitsevat metsäsuunnitelmaan kuuluvat Hollolan kunnan omistamat metsäalueet muodostuvat Tiirismetsän tilan yhdestä palstasta. Alueen metsät ovat varsin puustoiset. Tiirismaan maston luoteenpuoleisilla rehevillä kangasmailla pääpuulajina on kuusi, jopa niin, että kuusi on paikoin lähes ainoa puulaji. Suunnittelualueen muilla alueilla puusto on vaihtelevampaa sekametsää, jossa pääpuulajina on usein mänty. Metsät ovat pääosin hyväkuntoisia. Kuitenkin Tiirismaan lakialueen kuusivaltaisissa metsissä on esiintynyt useammassa paikassa kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja. Kirjanpainajan aiheuttamat tuhot iäkkäissä kuusikoissa tulevat yleistymään ilmaston muutoksen ja lämpenemisen seurauksena. Tämä on syytä huomioida kaikessa Tiirismetsää koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Virkistyskäytön ehdot ja osin ainutlaatuisen luonnon monimuotoisuus tulee turvata myös jälkipolville. Alueella on myös muinaismuistokohteita. Alueesta on tehty myös v. 2010 luonto- ja ympäristöselvitys.

Kunta harjoittaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Hollolan kunnan metsät ovat monikäyttömetsiä, joiden hoidossa ja käytössä huomioidaan erilaiset käyttötarpeet. Metsien hoidossa huomioidaan kunnan sitoutuminen Hinku-kuntaverkostoon ja energiatehokkuustyöhön (KETS). Tavoitteena on ollut laatia kuviomuotoinen metsäsuunnitelma, jossa on kuvattu riittävällä tarkkuudella metsän ominaisuudet, ja vuositasolla kohdistettu kunnan tavoitteisiin sopivat hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteet. 

Tiirismaalla suunnitelmallinen metsänhoito on ollut melko vähäistä ja viime vuodet on keskitytty lähinnä ongelmakohtien hoitoon. Viime vuonna jouduttiin mm. hakkauttamaan kirjanpainajien tuhoja. Alueen metsät ovat monin paikoin järeytyneet ja tiheytyneet. Varsinkin kuusikoissa nämä järeät puustot lähestyvät vaihetta, jolloin niiden kasvu pysähtyy ja lahoaminen kiihtyy. Iäkkäissä lähes yhden puulajin kuusikoissa myös tuhoriskit kasvavat. Esimerkiksi edellä mainittu kirjanpainaja iskee lähes poikkeuksetta suuriin ja vanhimpiin kuusiin. Tiirismaalla on myös vilkkaassa virkistyskäytössä olevia vanhoja kuusikoita. Niiden kuntoa on kuitenkin seurattava, jotta virkistysmetsien turvallisuus ei vaarannu.

Tiirismetsän tilan metsät ovat melko runsaspuustoisia. Niihin on sitoutunut runsas hiilivarasto. Suunnitelman mukaan toimittaessa puuston määrä tulee kasvamaan 7 500 m3 tulevalla suunnitelmakaudella. Hiilen sitoutuminen tulevaisuudessa hieman hidastu puuston ikääntymisestä johtuvan kasvun hidastumisen takia. Lahopuuta on Tiirismetsän tilalla keskimäärin noin 7,5 m3/ha. Sen määrä luontaisesti lisääntyy suunnitelmakaudella puuston vanhetessa ja metsäsuunnitelmassa tehtyjen ratkaisujen ansiosta. Suunnitelmaa laadittaessa merkittiin havaitut ja aiemmin tiedossa olleet luontokohteet paikkatietona suunnitelmaan.

Metsänhoitotoimenpiteissä on lähekkäisten kuvioiden samanaikaisella käsittelyllä pyritty kustannusten kurissa pitämiseen ja alueen virkistyskäytön haittojen minimoimiseen. Hakkuista suurin osa on poimintahakkuita, joissa tehdään tilaa nuoremmalle puustolle ja poistetaan huonokuntoisia puita. Pääosassa harvennuksia poistetaan puita kaikista kokoluokista ja jätetään kaikkia puulajeja, jolla edistetään eri-ikäisen sekametsän kehittymistä. Lehtipuita suositaan harvennuksissa.  Suunnitelmaraporttien tulot ja kustannukset on laskettu keskimääräisillä talousmetsien hinnoilla.

Suunnitelmassa jatkuvan kasvatuksen hakkuutavoista on käytössä poimintahakkuita ja lähinnä kuusikoissa jatkuvaan kasvatukseen siirryttäessä väljennyshakkuita. Poimintahakkuilla poistetaan huonokuntoisia ja vaarallisia puita, ja joissain tapauksissa poistetaan varjostusta sekä edistetään alueen taimettumista. Poimintahakkuiden lisäksi voidaan varsinkin lehtipuiden taimettumista edistää pienaukkohakkuin, jolloin aukon maksimikoko on 0,3 hehtaaria.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmien lisäksi suunnittelualueen metsiä on tarkoitus hoitaa myös jaksollisen kasvatuksen menetelmin. Harvennushakkuita ja esimerkiksi siemenpuu-, kaistale- ja suojuspuuhakkuita voidaan paikoin käyttää. Hakkuita käytetään aina perustellusti. Harvennuksissa on yleisohjeena, että kaikkia puulajeja jätetään ja lehtipuita suositaan. Usein harvennuksella on myös ohjeena, että puita otetaan kaikista kokoluokista, jolla edistetään eri-ikäismetsän kehitystä. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan vuosittain. Avohakkuita ei Tiirismetsässä tehdä.

Liitteenä on Tiirismaan metsäsuunnitelma vuosille 2022–2031, joka muodostuu ns. yleissuunnitelmasta yhteenvetoineen sekä kuviokohtaisista suunnitelmista ja liitekartoista. Hyväksytyn suunnitelman pohjalta kilpailutetaan aikanaan vaiheittain metsänhoitotoimenpiteet.

Kokouksessa asiantuntijana on teamsin välityksellä suunnitelman laatija Timo Lehtonen ja Viisipuu Oy:n edustaja Aapo Palonen.

Perustelut

Hollolan kunnan elinvoimavaliokunta käsitteli Hämeen ammattikorkeakoulun kautta opinnäytetyönä laaditun Tiirismaan metsäsuunnitelman vuosille 2022 – 2031 kokouksessaan 31.5.2022 § 50. Suunnitelma muodostuu ns. yleissuunnitelmasta yhteenvetoineen sekä kuviokohtaisista suunnitelmista ja liitekartoista. Tiirismetsät ovat pinta-alaltaan noin 260 ha, joista 44,5 ha on suojelualuetta. Suunnitelman mukaiset metsätoimenpiteet ovat osin jo aloitettu, pois lukien muutosesityksen kohteena olevat kuviot. Liitteenä on alkuperäisen suunnitelman mukaiset kuvioraportit, joiden mukaiset toimenpiteet kuvioille 19 (raportti 4060 pienaukkohakkuu) ja 84 (raportti 4085 harvennus) on toukokuulla hyväksytty ja perusteltu. Kuvio 19 on suunniteltu tälle vuodelle ja 84 on vuodelle 2031. Liitteenä on myös kuvioiden 42 (raportin 4074) ja 81 (raportin 4084) kuviotiedot.

Edellinen suunnitelma on aikoinaan laadittu paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toimesta, joka on senkin jälkeen operoinut alueella ja joka uuden hyväksytyn suunnitelman pohjalta on käynnistänyt metsätoimenpiteiden toteutuksen valmistelut. Tässä yhteydessä metsänhoitoyhdistykseltä on tullut muutosesitys em. metsänkäyttösuunnitelman muuttamiseksi alla näkyvien metsäkuvioiden osalta.

Päijät-Hämeen metsähoitoyhdistyksen muutosesitys ja kuviokartta ovat liitteinä.

Metsäkuvioille 19 (9,0 ha) ja 84 (5,3 ha) on esitetty hakkuiden poistamista suunnitelmasta ja kuvioita 42 (12,4 ha) ja 81 (5,7 ha) lisättäväksi suunnitelmaan liitteestä ilmenevin perustein. Kokouksessa on asiantuntijana paikalla Viisipuu Oy:n edustaja.

Viisipuun asiantuntija on samaa mieltä kuvioiden 42 ja 81 lisäämisestä aiemmin hyväksyttyyn suunnitelmaan. Kuvion 84 osalta hakkuu on alkuperäisessä suunnitelmassa esitetty vuodelle 2031.