Elinvoimavaliokunta, kokous 31.1.2023

Perustelut

Metsäsuunnitelman hyväksyminen Hollolan kunnan puistometsiin

Kunta kilpailutti asiantuntijapalveluhankinnan metsäsuunnitelman laatimisesta Hollolan kunnan omistamiin puistometsiin kesän aikana kansallisen kynnysarvon alittavana pienhankintana hieman aiemmin toteutetun talousmetsäsuunnitelmakilpailutuksen jälkeen. Suunnitelman tuottajaksi valittiin Viisipuu Oy ja suunnitelma on laadittu kymmenelle seuraavalle toimenpidevuodelle 2022 - 2031.

Hollolan kunnan metsäomaisuus on noin 1500 hehtaaria metsätalousmaata, joista puistometsiä on asemakaavoitetulla taajama-alueella noin 475 hehtaaria. Nämä alueet sijoittuvat pirstaleisesti ympäri kuntaa.

Hollolan kunnan metsämaat jakautuvat Salpausselän harjualueeseen sekä sen etelä- ja pohjoispuolella oleviin reheviin kangasmaihin. Pääosa metsistä on vaihtelevaa sekametsää. Kuivahkoilla kankailla ja sitä karummilla mailla metsät ovat luontaisestikin mäntyvaltaisia. Tuoreilla ja sitä rehevämmillä kankailla on puusto vaihtelevampaa. Valtapuuna on niillä männyn lisäksi kuusta ja lehtipuita.

Hollolan puistometsissä on paljon ulkoilureittejä ja ne onkin huomioitava kaikessa käsittelyssä.

Puistometsien osalta nyt tehty suunnitelma on pääosin ensimmäinen. Tästä syystä suunnitelmallinen metsänhoito on ollut melko vähäistä ja on keskitytty ongelmakohtien hoitoon. Tämän seurauksena ovat metsät monin paikoin järeytyneet. Varsinkin kuusikoissa nämä järeät puustot lähestyvät vaihetta, jolloin niiden kasvu pysähtyy ja lahoaminen kiihtyy. Etenkin Salpakankaan alueella on vilkkaassa virkistyskäytössä olevia vanhoja kuusikoita, jotka kestävät todennäköisesti vielä alkavan suunnittelukauden. Niiden kuntoa on kuitenkin seurattava, jotta virkistysmetsien turvallisuus ei huonontuisi liikaa.

Suunniteltavilla alueilla oli useita uusia asuinalueita. Niiden lähimetsät pitää hoitaa, ennen kuin tonteille rakennetaan. Hoito on puuston harvennusta ja pienpuuston hoitoa. Jatkossa uusia alueita avattaessa lähimetsien hoito pitää tehdä samalla kun tehdään hakkuut rakennettavilla tonteilla ja infra-alueilla. Siinä yhteydessä hoito ja hakkuut on huomattavasti helpompaa, turvallisempaa ja edullisempaa suorittaa, kuin jälkeen päin talojen välissä. Vanhoilla asuinalueilla joudutaan poistamaan huonokuntoista puustoa usein hankalissa olosuhteissa. Pienpuuston hoidolla kehitetään nuorta puustoa tulevaksi puusukupolveksi. Metsiä kehitetään eri-ikäisrakenteisiksi sekametsiksi.

Ulkoilureittejä ja tiestöä suunniteltaessa tulee alueen metsänhoitotyöt tehdä ennen kuin kunnostukseen ja rakentamiseen ryhdytään, jotta metsätöistä ei aiheutuisi vaurioita uusille rakenteille.

Hollolan kunnan puistometsät ovat runsaspuustoisia ja melko iäkkäitä. Niihin on sitoutunut runsas hiilivarasto. Suunnitelman mukaan toimittaessa puuston määrä tulee säilymään ennallaan tulevalla suunnitelmakaudella. Hiilen sitoutuminen tulee hieman hidastumaan, puuston ikääntymisestä johtuvan kasvun hidastumisen takia. Lahopuuta on taajamametsissä keskimäärin 5,65 m³/ha. Sen määrä tulee suunnitelmakaudella luontaisesti lisääntymään puuston vanhetessa. Yksittäisten puiden poistossa ja hakkuissa jätetään rungon osia maapuiksi.

Suunnitelmaa laadittaessa merkittiin havaitut ja aiemmin tiedossa olleet luontokohteet paikkatietona suunnitelmaan.

Kunnan tavoitteena on harjoittaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Hollolan kunnan metsät ovat monikäyttömetsiä, joiden hoidossa ja käytössä huomioidaan erilaiset käyttötarpeet. Puistometsien hoidossa huomioidaan kunnan sitoutuminen Hinku-kuntaverkostoon ja energiatehokkuustyöhön (KETS). Kunnassa toteutettiin kevään aikana asukaskysely Hollolan luontokohteista kartoittaen samalla kunnan metsien virkistyskäyttöä. Kyselyn tulokset huomioitiin puistometsien metsänhoitosuunnitelmien laatimisessa käymällä palautteet läpi valitun toimittajan kanssa.

Tavoitteena on ollut laatia kuviomuotoinen metsäsuunnitelma, jossa on kuvattu riittävällä tarkkuudella metsän ominaisuudet, ja vuositasolla kohdistettu kunnan tavoitteisiin sopivat hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteet. 

Metsäsuunnitelman tavoitteena on ylläpitää ja kehittää taajamametsien monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Kunnan keräämä asukaspalaute on huomioitu suunnitelmaa laatiessa. Hoitotöiden vaativuudesta ja pienistä käsittelykuvioista johtuen kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin talousmetsissä. Hoitomenetelmiä valittaessa  ja lähekkäisten kuvioiden samanaikaisella käsittelyllä on pyritty kustannusten kurissa pitämiseen. Mm. pienpuuston hoidolla voidaan kustannustehokkaasti lisätä metsän viihtyisyyttä ja samalla turvataan uuden puusukupolven kehitystä. Hakkuista suurin osa on poimintahakkuita, joissa poistetaan huonokuntoisia puita ja/tai tehdään tilaa nuoremmalle puustolle. Pääosassa harvennuksia poistetaan puita kaikista kokoluokista ja jätetään kaikkia puulajeja, jolla edistetään eri-ikäisen sekametsän kehittymistä.

Kiireellistä hoito ja hakkuutarvetta on joka puolella kuntaa. Työkohteita pitää kuitenkin jaksottaa ja ryhmitellä alueittain, jotta työt voidaan tehdä kustannustehokkaasti. Työt joka tapauksessa painottuvat suunnitelmakauden alkupuolelle.

Poimintahakkuiden suuresta osuudesta ja hoitotöiden runsaudesta johtuen puistometsistä ei ole odotettavissa merkittäviä tuloja kunnalle. Suunnitelmaraporttien tulot ja kustannukset on laskettu keskimääräisillä talousmetsien hinnoilla, jolloin hakkuutulot ovat niissä liian suuret ja hoitokulut liian pienet. Kun hakkuita ja hoitoja tullaan kilpailuttamaan, voidaan niiden ajoituksella pitää kustannukset ja tulot tasapainossa.

Puistometsissä on vähän jatkuvan kasvatuksen toimenpiteitä, sillä ne muuttavat voimakkaasti maisemaa. Suunnitelmassa jatkuvan kasvatuksen hakkuutavoista on käytössä poimintahakkuu. Poimintahakkuilla poistetaan huonokuntoisia ja vaarallisia puita, ja joissain tapauksissa poistetaan varjostusta. Muutamia alueita on, joissa on ehdotettu poimintahakkuuta uudistumista edistävänä toimenpiteenä.  Yläharvennusalue on epäesteettinen hakkuun jälkeen ja pienaukon minimikoko on 0,3 ha. Sitä pienemmissä ei luontaista uudistumista tapahdu.

Jatkuva kasvatus on menetelmäkokonaisuus, joka on saanut runsaasti julkisuutta. Se on kuitenkin varsin huonosti sopiva malli ainoaksi menetelmäksi. Siinä puuttuvat kokonaan vanhat metsät. Myöskään minkään ikäisiä sulkeutuneita, ”peikkometsiksi” kutsuttuja metsiä ei ola lainkaan.

Suunnitelmassa jaksollisen kasvatuksen toimenpiteitä ovat uudistus- ja harvennushakkuut, joihin on aina perustelut. Harvennuksissa on hakkuuohjeena, että jätetään kaikkia puulajeja. Usein harvennuksella on myös ohjeena, että puita otetaan kaikista kokoluokista, jolla edistetään eri-ikäismetsän kehitystä. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan vuosittain.

Hankinnan kuvaus ja vaatimukset on esitetty tarkemmin liitteenä olevassa asiakirjassa. Lisäksi liitteenä on palstakartta suunnitelman kohteina olevista Hollolan kunnan puistometsäalueista ja metsähehtaareista.

Liitteenä on Viisipuu Oy:n laatima metsäsuunnitelma puistometsistä vuosille 2022–2031, joka muodostuu ns. yleissuunnitelmasta yhteenvetoineen sekä kuviokohtaisista suunnitelmista ja liitekartoista. Viisipuun edustajat esittelevät kokouksessa etäyhteydellä tekemäänsä suunnitelmaa. Hyväksytyn suunnitelman pohjalta kilpailutetaan vaiheittain puistometsien metsänhoitotoimenpiteet.

Asiassa kuultavina kokouksessa asiantuntijana Viisipuu Oy:n Aapo Palonen ja Simo Partti.

Perustelut

Hollolan kunnan elinvoimavaliokunta käsitteli ja hyväksyi 21.12.2022 kaava-alueelle taajamametsiinsä Viisipuu Oy:n laatiman metsäsuunnitelman vuosille 2022-2031. Kunnan omistamia taajamametsiä sisältyi tähän noin 479 ha. Suunnitelman mukaiset toimenpiteet ovat käynnistetty.

Hyväksytystä suunnitelmasta puuttui Hirvimäen alue, jota ei oltu ilmoitettu suunnittelijalle aikanaan, joten tältä osin taajamametsäsuunnitelmaa tulee täydentää. Aikataulu on tiukka, jotta rakentuvan uuden asutusalueen ja katualueiden alta saadaan puusto etukäteen korjattua ja jäljelle jäävä metsä/puusto hallitusti raivattua ja harvennettua ennen kevään tuloa (asemakaava-alueen toteutus alkaa 3-5/2023). Suunniteltu kokonaisala on 47,3 hehtaaria ja muodostuu yhteensä kolmentoista kiinteistön maista.

Hakkuut on syytä toteuttaa pystykauppana harvennuksina ja poimintahakkuina ja arvioitu lähivuosien puun tuotto on noin 38.500 euroa. Maisematyölupakäsittelyä tarvittaneen osana tätä prosessia asemakaavan määrittämillä alueilla. Suunnitelma-asiakirjat sisältävät myös Hirvimäki 2 kaava-alueen toteuttamisen. Asemakaava-alueen hakkuut toteutetaan hyväksytyn asemakaavan perusteella vaikka suunnitellut työt näkyvät laajemmassa Hirvimäen alueen suunnitelmakokonaisuudessa. 

Liitteenä on Hirvimäen aluetta koskeva metsäsuunnitelma tarvittavine karttoineen ja myyntiarvioineen sekä leimikkoraportti, joka esitetään hyväksyttäväksi ensi vuoden hakkuiden osalta samalla kertaa.

Viisipuun edustaja on asian esittelyssä läsnä kokouksessa.