Elinvoimavaliokunta, kokous 31.1.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 7 Valtuustoaloite - Pienydinvoimalan edistämiseksi

HOLDno-2022-496

Valmistelija

  • Pentti Klemetti, kaavoitusarkkitehti, pentti.klemetti@hollola.fi

Perustelut

Valtuustoaloite pienydinvoimalasta Hollolaan

Kunnanvaltuutetut Pasi Pälsi ja Tapani Ihalainen ovat esittäneet 14.11.2022 kokouksessa valtuustoaloitteen pienydinvoimalan valmistelun aloittamisesta Hollolassa.

Suomen lainsäädäntö jättää yhteisötoimijoille, kuten Hollolan kunnalle tai valtuustoaloitteessa mainituille tahoille mahdollisuuden ryhtyä omalla päätöksellään valmistelemaan ydinvoimalahanketta. Ydinvoimalaitoksen toteuttaminen edellyttää kuitenkin, niiden potentiaalisista ympäristövaikutuksista johtuen, vaativinta mahdollista luvitusprosessia. Vaadittujen lupien haku kestää pitkään ja tulee kalliiksi. Kunnallisille energialaitoksille tai muille pienehköille toimijoille  olisi lähes ylivoimaista täyttää ydinlaitosluvanhaltijan velvoitteet. Luvanhakijalta edellytetään ydinvoima-alan asiantuntemusta, johtamisjärjestelmälle on erityisvaatimuksia, ja lisäksi tulevat mm. ydinjätehuoltovelvoitteet ja ydinvastuukysymykset ydinonnettomuuden varalle.

Ydinvoimalahankkeen luvitusta säätelevät ’tavanomaisten’ maankäyttö- ja rakennuslain ja yva-lakien lisäksi tarkemmin ydinenergialaki ja ydinenergia-asetus. Hakijan on tehtävä anomus rakentamisen periaatepäätöksestä ja myöhemmin  myös rakentamisluvasta Valtioneuvostolle. Lisäksi on valmisteltava ja anottava ympäristölupa ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa ja vielä anottava valmistuneelle laitokselle käyttölupa Valtioneuvostolta. Erityisasiantuntijaviranomaisena ydinlaitoksen luvitusprosessissa toimii Säteilyturvakeskus, jonka antamien määräysten ja ohjeiden noudattamista tullaan sekä vaatimaan että valvomaan koko prosessin ajan.

Säteilyturvakeskukselta saadun arvion mukaan ydinvoiman luvituslainsäädäntöä ei tulla merkittävästi helpottamaan ns. pienydinvoimaloiden eduksi. Ydinvoimalakeja tosin uudistetaan, mutta samoja lakeja tultaneen jatkossakin soveltamaan myös pienydinvoimalahankkeisiin, niin kuin nytkin.
Pienreaktorille (usein käytetään lyhennettä SMR eli Small Modular Reactor) ei ole virallista tai vakiintunutta määritelmää. Yleensä pienreaktorilla tarkoitetaan sähköteholtaan alle 300 MW reaktoreita, mutta isompiakin (lähes 500 MW) näkee kutsuttavan pienreaktoreiksi. Pienreaktoreissa laitosta on pyritty yksinkertaistamaan hyödyntämällä luontaisia turvallisuusominaisuuksia ja passiivisia turvallisuusjärjestelmiä. Modulaarisuudella tarkoitetaan yleensä sitä, että samaan laitosinfrastruktuuriin voidaan lisätä reaktoreita helposti tarpeen mukaan. Modulaarisuudella voidaan viitata kuitenkin myös modulaariseen rakentamiseen tai siihen, että reaktorimoduleita voidaan asentaa ja myös testata melko pitkälle jo tehtaalla, ennen kuljettamista käyttöpaikalle. Erilaisia pienreaktoreita on maailmalla suunnitteilla vuonna 2022 yli 70 erilaista konseptia.

Jos Hollolaan alettaisiin valmistella pienydinvoimalahanketta, olisi sen ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja kestäväksi ratkaisemiseksi laitettava vireille ajatellun sijaintialueen osayleiskaavahanke ja edelleen myös sijoituspaikan asemakaavahanke (ydel 58§). Yva-lain liite 1 mainitsee ydinvoiman tuotantolaitokset sellaisina laitoksina, joilta edellytetään laitoksen ympäristövaikutusten selvittämistä rakennuspaikan kaavoitustyön yhteydessä (ns. yva-menettely).

Yva-menettely edellyttää laajaa, kallista ja aikaavievää selvitys- ja lausuntotyötä konsulttien ja eri viranomaistahojen kesken. Jotta ydinenergialain mukaista periaatepäätöstä laitoksen sijoittamisesta voisi Valtioneuvostolta hakea, tulisi täysimittainen yva-menettely olla siihen mennessä suoritettuna ja sijoitusympäristön kaavoitustilanne vähintään tyydyttävästi ratkaistuna eli valituskierrokset läpäistynä (yena 24§). Periaatepäätökseen tarvitaan myös eduskunnan ja laitoksen sijoituskunnan valtuuston hyväksynnät. Viimeistään jatkovalmistelussa olisi saatava sijoituspaikan asemakaava lainvoimaiseksi ja saatava sijoituspaikka hakijaorganisaation hallintaan. Edelleen olisi saatava puolto ydinlaitoksen rakentamislupahakemukseen Säteilyturvakeskukselta ja hyväksymispäätös Valtioneuvostolta, sekä edelleen saatava paikallisviranomaisilta ympäristö- ja mrl rakennusluvat sekä vielä ennen sähköntuotannon käynnistämistä Valtioneuvostolta laitoksen käyttölupa. Vuosia kestävä hakuprosessi edellyttäisi luvan hakijalta runsasta rahoitusta, mutta sen lopputulos pysyisi epävarmana loppuun asti.

Fissiovoimalaitokset tarvitsevat aina jäähdytinainetta, jota Suomen nykyisissä ydinvoimaloissa on merivesi. Hollolan alueella olevan pienydinlaitoksen jäähdytysaineeksi todennäköisesti täytyisi esittää järvivettä ja sijoituspaikaksi näin ollen jonkin ison järven lähistöä. Lähes kaikkien Hollolan järvenrantojen maankäyttökysymykset on tähän mennessä ratkaistu huolellisesti valmistelluilla osayleiskaavoilla. Tällaisen osayleiskaavan muuttaminen ydinvoimalaitoksen sijoittamiseksi järven ranta-alueelle lienee hyvin valitusherkkä kaava-aloite. Vaikka sijoituspaikka olisi toisaallakin, on syytä olettaa, että mistä tahansa sijoitusympäristöstä Hollolassa tulisi nousemaan päättäväinen vastarinta, joka kanavoituisi pitkäksi yleiskaavavalitusprosessiksi. Yleiskaavavalitusprosessi tulisi väistämättä viivyttämään ydinvoimalaitokselta edellytettävän asemakaavan hyväksymistä, mikä vuorostaan viivyttäisi seuraavia vaiheita. Ydinenergian kiistanalaisuus huomioon ottaen olisi aihetta odottaa laitoksen sijoituspaikan asemakaavahankkeesta sen luvitusprosessin seuraavaa valituskierrosta.

Johtopäätös luvitusprosessin säädösympäristön tutkimisesta on, että vaikka pienydinvoimalahankkeen valmistelun aloittaminen olisi Hollolassa sinänsä mahdollista, vain sellaisen rahoituskykyisen organisaation, jolla on paljon varaa ja paljon aikaa yrittää näin epävarmaa tavoitetta, kannattaa edes harkita valmistelun aloittamista. Edellä kuvattu, hakijakunnalle erittäin työläs ja kallis kaavoitus- ja luvitusprosessi vaatisi Hollolan kunnan elinvoiman palvelualueelle lisäresurssiksi sellaista monipuolista asiantuntijaosaamista, mitä lienee perin vaikeaa saada rekrytoitua. Edessä olisi vuosikausien työ, jonka lopputulos pysyisi epävarmana valmiin laitoksen käyttöluvan hyväksymiseen saakka.

Ehdotus

Esittelijä

  • Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi

Elinvoimavliokunta antaa vastauksen hallituksen antamaan tehtävänantoon: Hollolan kunta ei ryhdy toimenpiteisiin pienydinvoimala-aloitteen johdosta. 

Elinvoimavaliokunta merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Aloitteen tekijät: Pasi Pälsi ja Tapani Ihalainen, tiedoksi: valtuusto, johtava rakennustarkastaja, kaavoitusarkkitehti, ympäristösihteeri

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.