Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta, kokous 19.9.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 111 Valtuustoaloite - Oppikirjojen tärkeys

HOLDno-2023-369

Valmistelija

  • Kim Strömmer, sivistys- ja hyvinvointijohtaja, kim.strommer@hollola.fi

Perustelut

Valtuustoaloite: Oppikirjojen tärkeys

"Nostan esiin oppikirjojen tärkeyden. Hollolan kunta on perustellut kouluverkoston "siivoamista" sillä, että säästyneillä varoilla voidaan olemassa oleville kouluille taata mm paremmat opetusvälineet. Nyt kuitenkin on tullut esiin, ettei oppilaille ole antaa oppikirjoja. Oppikirjan merkitys on tärkeää varsinkin näissä tilanteissa, joissa oppilaat luovat pohjaa tiedoilleen jatko opiskelua varten. Se, että oppilaille annetaan opiskelua varten kannettavatietokone, on hyvänä lisänä opiskelua varten, mutta ei korvaa oppikirjan tärkeyttä. Tästä syystä esitän, että oppikirjojen tärkeys tuodaan takaisin oppilaan opiskeluun mukaan. Kunnan ei pidä lähteä sille tielle, että oppikirjojen merkitys koulunkäynnissä aliarvioidaan ja niiden hankintaa vähennetään. Oppikirjat tullee olla oppilaan saatavalla."

Oppikirjat ovat perinteisesti olleet olennainen osa oppimisprosessia. Oppimateriaali on opettajan ja oppilaan työväline. Se tukee niin opetustyötä kuin oppijoiden oppimista. Perusopetuslain 2§ (1998/628) mukaan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta. Perusopetuslain kohdassa 3§ todetaan opetuksen järjestämisen perusteista, että opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin laissa säädetään. Suunnittelussa, opetuksen järjestämisessä ja päätöksissä on ensisijaisesti huomioitava lasten etu.  

Oppimateriaalin määrittely opetussuunnitelman perusteissa liittyy opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen suunnitteluun sekä oppilaiden laajan yleissivistyksen tukemiseen. Sen lisäksi oppimateriaalit ovat vahvasti sidoksissa koulujen toimintakulttuuriin ja oppilaiden osallisuuden vahvistamiseen, jotta sitoutuminen koulunkäyntiin mahdollistuu. Opettajalla on mahdollisuus vaikuttaa opetusmateriaaleihin omien ja oppilaiden tarpeiden mukaan.   

Hollolassa oppimateriaalit voivat olla sekä painettuja että digitaalisia (oppikirjoja, verkkomateriaaleja, harjoitustehtäviä tai muita resursseja). Oppimateriaaleja hyödynnetään niin, että ne tukevat oppilaiden oppimista eri tavoilla. Opetussuunnitelmassa painotetaan ajankohtaisuutta, monipuolisuutta ja oppilaiden tarpeiden huomioimista oppimateriaalien valinnassa. Painetut ja sähköiset oppimateriaalit ovat osa kokonaisvaltaista oppimisympäristöä. Oppimateriaalivalinnassa tulee huomioida erilaisten oppijoiden ikä ja tarpeet.  

Opetussuunnitelmamme korostaa oppimisympäristöjen moniulotteisuutta, mukaan lukien tilat, yhteisöt, materiaalit ja palvelut, jotka kaikki vaikuttavat oppimiseen. On erityisen tärkeää, että oppimisympäristöt edistävät osallistumista, yhteisöllistä tiedon rakentamista sekä yhteistyötä. Tieto- ja viestintäteknologialla (TVT) on olennainen rooli oppimisympäristöjen monipuolistamisessa. Opetussuunnitelmassamme korostetaan TVT:n merkitystä oppilaiden osallisuuden vahvistamisessa, yhteisöllisen työskentelyn taitojen kehittämisessä ja henkilökohtaisten oppimispolkujen tukemisessa. Monipuoliset materiaalit pyrkivät tarjoamaan kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen sekä yksilöllisen tuen tarpeen ennakointiin ja huomioimiseen. Olemme sitoutuneet varmistamaan, että oppilaiden tarpeet ja tavoitteet huomioidaan henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Digitaaliset ympäristöt ovat tänä päivänä oleellinen osa arkea ja arjenhallintaa. 

Opetussuunnitelmassa on määritelty laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Kaksi osa-aluetta seitsemästä laaja-alaisesta tavoitteesta on nivoutunut hyvin vahvasti digitaaliselle kentälle: Monilukutaito L4 ja Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L5. Opetussuunnitelmassa todetaan monilukutaidosta seuraavaa:  Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. 

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.  

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona. Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.  

Fyysiset oppikirjat ja sähköiset materiaalit täydentävät tietysti toisiaan, ja oppijoiden yksilölliset mieltymykset ja tarpeet vaikuttavat siihen, mikä ratkaisu sopii opetukseen ja kuhunkin tilanteeseen parhaiten. Sähköisten oppimateriaalien ja -ympäristöjen käyttö valmistavat oppijaa kohti sähköistä ylioppilaskirjoitusta, muita opintoja tai tulevaa työelämää varten, kokonaisvaltaista digitaalista osaamista kehittäen.  Nykyaikaiset materiaalit ovat usein saatavilla digitaalisessa muodossa. Se mahdollistaa materiaalin helpon pääsyn tietokoneella tai muilla päätelaitteilla paikasta riippumatta. Oppilaat eivät saa joutua epätasa‐arvoiseen asemaan esimerkiksi sen vuoksi, että osalla oppilaista on käytettävissä omia digitaalisia materiaaleja ja laitteita.  

Digitaalinen opetusmateriaali voi olla interaktiivista, sisältäen esimerkiksi harjoituksia, tietokilpailuja, simulaatioita tai multimediaelementtejä. Nämä tekijät auttavat pitämään oppilaita aktiivisesti mukana oppimisprosessissa ja parantaa oppimisen motivaatiota. Monimuotoiset materiaalit (videot, kuvat, animaatiot ja äänitiedostot) auttavat tavoittamaan erilaisia oppimistyylejä ja -mieltymyksiä. Oppimista on helpompi yksilöllistää, jos harjoituksia ja tehtäviä voidaan räätälöidä vastaamaan oppijan henkilökohtaista osaamista ja oppimistarpeita. Joissakin digimateriaaleissa on sisäänrakennettuja seurantatoimintoja, jotka antavat välitöntä palautetta tehtävistä, ja näin auttavat oppijaa seuraamaan omaa edistymistään. Oppija voi edetä omaan tahtiinsa ja palata aiemmin opittuihin asioihin tarpeen mukaan.  

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Kim Strömmer, sivistys- ja hyvinvointijohtaja, kim.strommer@hollola.fi

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta hyväksyy yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oppikirjat ja sähköiset materiaalit täydentävät toisiaan ja oppijoiden yksilölliset tarpeet vaikuttavat siihen, mikä ratkaisu sopii opetukseen ja kuhunkin tilanteeseen parhaiten.  Oppikirjojen merkitystä opiskelussa ei aliarvioida vaan oppikirjat ovat oppilaiden saatavilla tulevaisuudessakin.

Vastaus toimitetaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Aloitteen tekijä, aluerehtorit, hyvinvoinnin palvelualueen suunnittelija

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Hollolan kunnan kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Hollolan kunta.

Hollolan kunta / Kirjaamo
Postiosoite: PL 66, 15871 Hollola
Käyntiosoite: Tiilijärventie 7 F, 15870 Hollola
Sähköposti: kirjaamo(at)hollola.fi
Puhelinnumero: 044 780 1427

Kirjaamon aukioloajat: maanantai-perjantai klo 9.00-15.00

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite, puhelinnumero ja muut asian hoitamiseksi tarvittavat yhteystiedot. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Hollolan kunnan kirjaamosta.