Perustelut
Valtuustoaloite: Translain tuomat haasteet
"Translain tuomat muutokset tulevat vaikuttamaan myös koulujen toimintaan. Ensivaiheessa laki antaa mahdollisuuden vaihtaa sukupuolta kerran vuodessa täysikäiselle. Tämä aiheuttaa mm. sen, että koulujen liikuntatunnit tuovat haasteita, niiden oppilaiden kohdalla, joiden elämään arvot ovat olleet kohdallaan ja siihen on kuulunut tyttönä ja poikana eläminen. Naisten ja miesten tilat ovat olleet erikseen mm. uimahalleissa. Nyt tilanne aiheuttaa sen, että naisten puolella esim. peseytymistiloissa voi olla henkilö, joka tuntee itsensä naiseksi, mutta ulkoiselta olemukseltaan onkin mies.
Minkälaiset ohjeet koulu antaa niille lapsille joiden katsomukseen kuuluu edelleen se, että miehet on miesten puolelle ja naiset naisten puolella. Uusi laki suo mahdollisuuden mm. siihen, että välttämättä uuden sukupuolen saaneen henkilön tarkoitusperästä ei välttämättä olla selvillä. Tämä herättää myös lasten vanhemmissa oikeitetusti huolta, minkälaisissa tilanteissa omat lapset joutuvat olemaan koulupäivän aikana. Asiana tämä on sellainen, josta ei voidaan vaijeta ja otaa "hyssyttelylinja", koska tämä tulee koskemaan suurta joukkoa oppilaita. Lakia ollaan myös laajentamassa lapsiin, alle 18 vuotiaisiin.
Esitän, että tästä asiasta tehdään selvät ohjeet niin kouluille, kuin oppilaille. Oppilaiden vanhemmat ovat myös kiinnostuneita translain myötä tulevista muutoksista koulun käyntiin "
Laki sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta tuli voimaan 3.4.2023 ja korvasi translain asetuksineen. Täysi-ikäinen suomalainen voi muuttaa oikeudellisen sukupuolensa hakemusmenettelyllä. Kyseisen lain tuomat muutokset eivät siis suoranaisesti tuo uusia vaikutuksia Hollolan koulujen toimintaan. Jo tällä hetkellä kouluissa noudatetaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, mikä päivitetään säännöllisesti kolmannesvuosittain oppilaitoskohtaisesti. Suunnitelmaa täydentää kunnassa 14.06.2023 käyttöönotettu Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma, jossa määritellään tarkasti suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma.
Tasa-arvolla viitataan naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Laissa (laki naisten ja miesten tasa-arvosta 609/1986 ja 1329/2014) tasa-arvon käsite on laajennettu huomioimaan myös sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu, näin ollen laki sisältää laajasti sukupuolen moninaisuuden. Tasa-arvolaki kieltää oppilaitoksissa tapahtuvan syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksessa tehdään järjestelmällistä ja suunnitelmallista työtä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Oppilaitosten tulee myös ennaltaehkäistä syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.
Opetuksen järjestäjän on edistettävä yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain 2 §:n mukaan kaikilla koulutyöhön osallistuvilla henkilöillä on perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuva velvollisuus edistää oppilaiden yhdenvertaisuutta sekä muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.
Tasa-arvolain 3§ mukaan sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.
Kouluissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, opetussuunnitelmaa sekä opetushallituksen ohjeita ja määräyksiä. Opetamme arvostavaa suhtautumista kaikkiin ihmisiin ja kerromme perustietoa sukupuolen moninaisuudesta. Rakennamme toimintakulttuuria, jossa kunnioitetaan kaikkia koulussa työskenteleviä henkilöitä niin lapsia kuin aikuisia. Oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Opetuksen järjestäjä on laatinut suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana opiskeluhuoltosuunnitelmaa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kim Strömmer, sivistys- ja hyvinvointijohtaja, kim.strommer@hollola.fi
Sivistys-ja hyvinvointivaliokunta hyväksyy yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Laki sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta ei tuo uusia vaikutuksia Hollolan koulujen toimintaan, joten valtuustoaloitteessa esitettyjä ohjeistuksia ei tarvitse tehdä.
Vastaus toimitetaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi.
Päätös
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti palauttaa asian valmisteluun, koska aloitteeseen ei vastata riittävän selkeästi.
Merk.
Keskustelun kuluessa Petri Palo esitti Pia Salon kannattamana, että valtuustoaloite palautetaan valmisteluun. Aloitteeseen ei vastata riittävän selkeästi. Koska uimaopetus on pakollista ja sisältyy varhaiskasvatukseen ja peruskoulun opetussuunnitelmaan, olisi paikallaan vielä lisäselvittää, voiko oppilas epäselvissä tilanteissa (esim. jos sukupuolensa ilmoittamalla vaihtanut oleskelee naisten pukutiloissa) kieltäytyä uimaopetuksesta tai voiko vanhempi kieltää lapselta opetuksen. Esim. kuinka toimitaan, jos lapsi ei halua mennä uimaopetukseen.
Ne, jotka kannnattavat asian palauttamista äänestävät "jaa".
Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "ei".
Äänestysesitys hyväksyttiin.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 ääntä: 5 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä.
Puheenjohtaja totesi, että puheenjohtajan ääni ratkaisee, eli asia palautetaan valmisteluun.
Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Kim Strömmer jätti asiasta eriävän mielipiteen.