Valmistelija
Seppo Tiainen, koordinaattori, seppo.tiainen@hollola.fi
Perustelut
Taustaa
Lahden seudun liikenne (LSL) on järjestänyt tilaaja-tuottaja -mallilla linja-autoliikennettä kymmenen vuotta. LSL on joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen tieliikenteessä koko Päijät-Hämeen alueella. Aiemmin tätä edelsi linjaliikennelupiin perustuva, pitkälti markkinaehtoinen, liikenne, jota jatkettiin ns. siirtymäajan sopimuksin kesään 2014. Muutos perustui joukkoliikenteen lainsäädännön muutoksiin sekä varautumiseen julkisen liikenteen järjestämiseksi viranomaisvoimin. Tällöin laadittiin mm. Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma.
Joitakin vuosia sitten seudullisesti hyväksyttiin uusi linjastosuunnitelma ja viimeisimpänä kuntien lausuntojen perusteella joukkoliikennelautakunnassa palvelutasosuunnitelma keväällä 2024. Varsinaista joukkoliikennestrategiaa ei Lahden seudun liikenteellä vielä ole ollut, vaan kehittämistä ovat ohjanneet kuntien omat strategiat ja tavoitteet sekä taloudelliset resurssit. Nyt strategiatyö on kuitenkin ollut seudullisesti käynnissä ja tulee asiakirjana kuntiin lausuttavaksi myöhemmin syksyn 2024 aikana.
Seudullinen joukkoliikenteen palvelutaso
Seudullinen joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma on melko yleispiirteinen tarkastelu liikennetarpeiden takana olevista asioista (mm. maankäyttö, väestö, työpaikat) ja tarkasteluväleinä näkymät vuoteen 2030 ja vuoteen 2040. Aiemmin palvelutason määrittely oli toimivaltaisen viranomaisen lakisääteinen tehtävä, mutta enää se ei sitä ole. Yleispiirteinen palvelutasotarkastelu antaa kuitenkin suuntaviivat joukkoliikenteen rahoitustarpeen kehittymiselle.
Hollolan osalta on tärkeää tarkastella asiaa kuitenkin tarkemmin linjastosuunnitelman ja palvelutason osalta, koska erityisesti Hollolaa koskevat nykyiset liikennöintisopimukset päättyvät kesään 2026. Tulevassa/tulevissa kilpailutuksissa syksyn 2024 aikana liikennöintitarpeet tulee olla etukäteen pitkälle ratkaistuna, koska liikennöinnin järjestämisessä pyritään pitkiin sopimuskausiin. Ne ohjaavat myös noin kymmenen seuraavan vuoden seudullista ja kuntakohtaista rahoitusta. Pienet muutokset liikenteen järjestämisessä myös kesken sopimuskauden ovat mahdollisia, mutta rajallisia, ja näillä voidaan lähinnä varautua esim. olosuhteiden muutoksiin esim. matkustusmäärissä.
Seudulliseen palvelutasotarkasteluun Hollola esitti pääpiirteittään lausuntonaan seuraavaa (kts. tarkemmin kh 18.12.2023 § 317):
Salpakangas – Lahti -välin liikenteen palvelutaso nostetaan vuoteen 2030 mennessä myös viikonloppuliikenteen osalta palvelutasoluokkaan 1, jossa jo arkipäiväliikenne tälläkin hetkellä tarjonnaltaan pitkälti on. Salpakangas – matkakeskuksen väliset suorat yhteydet pitää myös huomioida. Liikennepalveluiden nykyinen talousarvioraami yhdessä kunnan järjestämien tilausajokuljetusten kanssa määrittää lähtökohtaisesti myös tulevien vuosien liikenteen taloudellisen liikkumavaran.
Seudullinen joukkoliikennestrategia
Valmisteilla olevassa, syksyn aikana myöhemmin lausunnolle tulevassa, LSL:n joukkoliikennestrategiassa on keskeisenä lopputuloksena määritelty joukkoliikenteen kehittämistä ohjaavat tavoitteet vuodelle 2035 sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Hollolan osuus vuonna 2035 esitetyn strategian toimenpiteillä olisi noin 100 000 € suurempi kuin nyt.
Hollolan linjasto/liikenteen palvelutaso
Hollolan linjasto muodostuu LSL:n järjestämästä nykyisestä liikenteestä ja sen linjoista, pääosin kuljetuskohteessa kahdeksan (8). Ns. runkolinjana toimii linja 4 (Salpakangas-Lahti) eri reittivariaatioin kummassakin päässä kulkien Tiilikankaalta/Tiilijärveltä keskussairaalan kautta Kauppatorille ja edelleen Ahtialan suuntaan (Viuha/Hiekkanummi). Suoria matkakeskus-yhteyksiä ei enää ole Hämeenlinna – Lahti -vuoroa lukuun ottamatta, kun kaksi vuotta kokeilussa olleet yhteydet jouduttiin matkustuksen vähäisyyden takia lakkauttamaan tähän kesään.
Linja 21 (B ja A/kirkonseutu - Salpakangas) sekä 23 (Kalliola/Kukkila – Lahti) palvelevat arkipäivisin myös koulujen loma-aikoina. Lisäksi linja 20 palvelee kirkonkylältä Lahteen suoraan matkustavia, mutta tarjonta rajoittuu vain aamu- ja iltapäivän yksittäisiin lähtöihin koulupäivinä.
Lahti – Vääksy – Padasjoki -liikennettä on kehitetty seudullisesti viimeisten vuosien aikana.
Osa Hollolan linjoista on ns. koululaislinjoja (linjat 51, 52, 55, 56, 57 ja 58), jotka liikennöivät vain suppealla vuorotarjonnalla koulupäivinä kunnan sisällä, mutta palvelevat Maakansan alueella vaihtoyhteyksin myös Lahden suuntaan matkustavia. Tarjontaa on eri kyliltä aamuisin klo 8:aan ja 9:ään tuloissa Salpakankaalle ja iltapäivisin klo 13, 14 ja 15 jälkeisissä paluulähdöissä.
Pääongelmina nykyisessä linjastossa voitaneen pitää, Salpakangasta lukuun ottamatta, suorien vuorojen puuttumista ja/tai vähäisyyttä Lahteen sekä koululaislinjojen osalta lisäksi aikatauluhaasteita optimoitaessa aamuin ja iltapäivisin omien oppilaiden kuljetusaikatauluja suhteessa Lahteen/Lahdesta matkustavien tarpeisiin. Koulujen loma-aikoina, iltaisin ja viikonloppuisin vuorotarjontaa ei moneltakaan suunnalta ole tai se on hyvin vähäistä. Toki liikenteen järjestäminen edellyttää myös riittävää matkustuskysyntää, jotta se ylipäätään on järkevää eikä liikennöinnin subventointi kasva julkisin varoin kohtuuttoman suureksi.
Toisen viranomaisen (Hämeenlinnan kaupunki) järjestämää alueellista liikennettä on Hämeenlinna – Lahti -liikenne, josta Lahden kaupunki ja Hollola maksavat osansa liikennöinnin nettokustannuksista. Tämän yhteyden tarvetta on arvioitava seudullisin ja/tai alueellisin perustein, koska kustannukset ovat melko suuret ja muitakin vaihtoehtoja Hämeenkosken kuljetusratkaisuihin on olemassa, ainakin pelkästään Salpakankaalle ja Lahden suuntaan/suunnista liikennettä järjestettäessä. Keskusteluissa on noussut esiin myös yhteyksien turvaaminen Päijänteen itäpuolitse Keski-Suomeen markkinaehtoisen liikenteen supistuessa tuntuvasti.
Hollolan joukkoliikenteen palvelutasoa tarkasteltaessa on syytä nostaa esiin myös kunnan oman Hoppa-palveluliikenteen järjestämisen kehittäminen itse tai yhteistyössä seudullisesti muiden mahdollisten toimijoiden kanssa. Kunnan tavoitteena on myös sivistys- ja hyvinvoinnin palvelualueen tilausajojen entistä parempi hyödyntäminen kaikille avoimena liikenteenä. Niin palvelu- kuin asiointiliikenteenkin kohdalla mm. käytössä olevalla lipputuotteella ja sen sopivuudella linjaliikenteeseen (Waltti) on merkitystä sujuvien matkaketjujen muodostumiseksi.
Hollolan nykyisestä linjastosta on kuvausta ja/tai linkkiä liitteenä tai lähdemateriaaleissa (reitit, vuorotarjonta, kustannukset, matkustusmäärät, yms.). Tunnistettavina kehittämistarpeina saatujen palautteiden ja omien havaintojen pohjalta nousee esiin linjastokokonaisuudesta ainakin seuraavat alla erikseen mainitut nykyiset linjat tarpeiden vaihdellessa reittimuutosten, vuorolisäysten, aikataulumuutostoiveiden sekä vaihtoyhteysmahdollisuuksien kesken. Muiden Hollolaa koskevien linjojen osalta jatkettaneen nykyisessä laajuudessa, ellei toisin alla ole mainittu.
Kehittämistarpeita
Linja 4: vuorotarjonnan laajuus (kts. seudullinen palvelutasoselvitys), reitit Salpakankaalla (Terveystie/Keskuskatu), reitit Lahdessa (tori, Trion terminaali, matkakeskus)
- Ruuhkavuorotarjonnan lisäys ja seudullisen palvelutasosuunnitelman kirjausten huomiointi lisännevät kokonaisbruttokustannuksia koko 4-linjalla arviolta noin 300.000 – 500.000 euroa. Kilpailutuksella tavoitellaan 5 – 10 % matalampia kustannuksia. Hollolan osuus linjan 4 kustannuksista on ollut alkuvuoden perusteella noin 19 % eli noin 50.000 – 100.000 euroa ja ennakoitu kustannussäästö kilpailutuksesta arviolta noin 30.000 – 60.000 euroa.
Linja 20: (Hollola kk- Rantatie-Lahti) lakkauttaminen/muuttaminen siten, että suora yhteys jää pois, mutta tilalle tulee nykyistä runsasvuoroisempi tarjonta vaihdollisena Jalkarannassa.
Linja 21 (Hollola kk-Vesala-Skangas-Messilä-kk) muuttaminen – muutos samassa paketissa linjan 20 kanssa. Salpakangas-Messilä väli hoidettaisiin linjalla, joka jatkossa tarjoaisi yhteyden Tarjantie-Jalkarannan kautta Lahteen. Muutos parantaisi ja loisi paremmat yhteydet Messilään ja mm. Jalmariin.
- Kustannusarvio alustavasti em. linjojen 20 ja 21 muutoksista neutraali.
Linja 23 (Kalliola-Kukkila-Lahti) säilyttäminen nykytasossa
Ns. koululaislinjat/Maakansa (51,52,55,56,57,58) – säilyttäminen vähintään nykytasossa, mahd. Herrala-Nostava suunnan vuorolisäys ja varautuminen linjan 51 (Tennilä-Salpakangas) kytkemiseen Kukonkoivun teollisuusalueen kiertoon tulevaisuudessa.
Lahti-Vääksy-Padasjoki (linjat 40, 41,42) – nykyinen laajuus – tarvetta arvioidaan seudullisesti
Hml-Hämeenkoski/Hollola-Lahti –liikenne – tarve, laajuus, kustannukset. Erillinen selvittely/neuvottelu tulossa eri viranomaisten kesken.
Samoin esiin noussut Jämsän – Padasjoen yhteysvälin kehittäminen ja yhteydet Lahteen.
Kokouksessa asiaa esittelemässä ovat Lahden kaupungin joukkoliikennepäällikkö (LSL) Lauri Jokinen ja Hollolan kunnan koordinaattori Seppo Tiainen.
Ehdotus
Esittelijä
Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi
Hollolan elinvoimavaliokunta päättää esittää sivistys- ja hyvinvointivaliokunnalle ja kunnanhallitukselle sekä keskeisille kunnan joukkoliikenteen sidosryhmille (vanhus- ja vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto) Hollolan joukkoliikenteen linjastosuunnitelmasta ja tulevasta palvelutasosta seuraavan lausunnon. Lausunto toimitetaan edelleen Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan käsiteltäväksi sekä LSL:n viranhaltijoiden huomioitavaksi seudullisen linjaliikenteen kehittämisessä erityisesti Hollolan osalta ja mm. osana tulevaa joukkoliikenteen kilpailutusta.
Elinvoimavaliokunta esittää Hollolan kunnan lausuntona edellä kuvausosassa linjoittain näkyvät ja/tai toivottavat kehittämistarpeet tai nykyisin vallitsevan tason, joilla liikenteen järjestäminen sidotaan pitkälle tulevaisuuteen. Pitkillä sopimuskausilla haetaan toimivuutta ja taloudellisuutta sekä ohjataan liikenteen vaikuttavuutta, ympäristöpolitiikkaa, jne.
Seudullisesti valmisteilla olleessa joukkoliikennestrategiassa korostuu tavoitteena matkustusmäärien voimakas lisäys; tämän tavoitteen tulee olla linjassa tulevaisuuden matkustuskysynnän ja -tarjonnan kesken suhteessa taloudelliseen liikkumavaraan. Linjaston vuosittaisia kehittämistarpeita ja/tai mahdollisia lakkautuksia arvioidaan vähintään kerran vuodessa talousarvio- ja taloussuunnitelmavalmistelun yhteydessä seudullisten liikennöintisopimusten mahdollistamissa rajoissa.
Kunta suhtautuu myönteisesti mahdollisen pienkaluston käyttöön osana esim. hiljaisten aikojen tai suuntien vuorotarjontaa ja näkee seudullisen/kunnan oman palvelu- ja asiointiliikenteen kehittämisessä potentiaalia niin kustannusten hallinnan kuin myös parempien matkaketjujen luomiseksi. Elinvoiman palvelualueen alla olevia joukkoliikenteen palveluja (linjaliikenne sekä palveluliikenne) tarkastellaan ja kehitetään yhtenä kokonaisuutena sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen järjestämien tilauskuljetusten kanssa (koulukuljetukset, retkikuljetukset) pyrkimällä kohti kaikille täysin avointa julkista liikennettä.
Kunta tukee ja edesauttaa sekä osaltaan toteuttaa liikenteen kalustovalinnoissa puhtaita polttoaineratkaisuja. Autoissa tapahtuvan ilkivallan ja häiriökäyttäytymisten takia kunta esittää kameravalvonnan huomioimista mahdollisuuksien mukaan kilpailutukseen tulevissa hankintakohteissa.
Päätös
Merk. Kokouksessa asiantuntijana kuultavana koordinaattori Seppo Tiainen ja Lahden kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Lauri Jokinen.
Keskustelun kuluessa Kari Aaltonen esitti ja Kristiina Vanhala-Selin kannatti että lausunnossa Linja 20 ja 21 pidetään ennallaan. Puheenjohtaja totesi, että on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA. Ne, jotka kannattavat Kari Aaltosen tekemää muutosesitystä, äänestävät EI. Menettelytapa hyväksyttiin.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 JAA-ääntä, 7 EI-ääntä sekä 1 tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi Kari Aaltosen tekemän muutosesityksen voittaneen.
Krisiina Vanhala-Selin jätti kirjallisen eriävän mielipiteen: Hollolasta pitää olla matkakeskuslinja aamulla 6-8 ja iltapäivä 16-18.