Kunnanhallitus, kokous 27.4.2026

Perustelut

Valtuuston kokouksessa 19.5.2025 § 20 "Paimelan koulun ylläpito ja käyttö" asian jatkovalmisteluun palauttamista koskeneen päätöksen jälkeen valtuusto hyväksyi yksimielisesti hallintosäännön §104 mukaisen toimenpidealoitteen asiaan liittyen. Toimenpidealoitteen mukaisesti kunnalle tulee laatia kyläkoulustrategia.

Valtuuston kokouksessa 16.6.2025 jätettiin seuraava aloite: ”Keski-Hollolan elinvoima ja tulevaisuus”. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 23.6.2025 § 168 valtuuston päätösten täytäntöönpanoon liittyen: "Koska kunnanhallitukselle on jätetty kaksi kunnan palveluverkkoon keskeisesti liittyvää esitystä (kyläkoulustrategia ja Keski-Hollolan elinvoima ja tulevaisuus) on perusteltua yhdistää aloite-esitysten selvittäminen. Samalla on tarkoituksenmukaista käsitellä muita sivistys- ja hyvinvointipalveluihin keskeisesti liittyviä muutos- ja linjaustarpeita, laajemman kokonaiskuvan ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseksi. Tähän liittyen kunnanhallitus päättää, että kunnassa käynnistetään palvelustrategian valmistelu. Koska palvelustrategian valmistelu on rajat ylittävää, valmistelun yhteensovittamisvastuu asiassa on kunnanhallituksella. Valmistelukoordinaation toteuttaminen on Konsernipalveluiden palvelualueen vastuulla. Valmistelussa käytetään konsulttipalveluja. Tarkempi toimeksianto ja ohjausryhmää koskeva esitys valmistellaan kunnanhallitukseen käsiteltäväksi."

Valtuuston toivomusponnen ja valtuustoaloitteen yhdistämistä palvelusuunnitelmaksi (palvelustrategiaksi) käsiteltiin myös puheenjohtajien (toimielinten puheenjohtajat ja ryhmien puheenjohtajat) yhteispalaverissa 17.6.2025 ennen kunnanhallituksen asian valmistelua koskevaa linjausta.

Kunnan johtoryhmä on jatkovalmistellut asiaa kunnanhallituksen 23.6.2025 tekemän päätöksen pohjalta. Johtoryhmä on pitänyt perusteltuna määritellä työn rajaukset tarkemmin sekä käyttää valmisteltavasta asiakirjasta nimeä: "Hollolan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelma".

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman tavoitteena on toteuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kokonaistarkastelu siten, että siinä tarkastellaan ja yhteensovitetaan paitsi valtuuston toivomusponnen ja valtuustoaloitteen sisältämiä kysymyksiä, myös valtuustokaudella 2021-2025 sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan erillisarviointeja ja -päätöksiä (mm. 5-6 luokkien palauttamista kyläkouluihin, lukiokoulusta ja oppilaaksiottoalueita, Salpakankaan ja Heinsuon koulujen oppilasohjausta), palveluverkkoa sekä elinkaarikoulujen Heinsuo ja Kalliola sekä Kankaan koulun tulevaisuutta osana kokonaisuutta. Keskeistä suunnitelmassa on yhteensovittaa myös oppilaiden tuen palveluja, palvelualueen lasten ja nuorten palveluja sekä elinvoiman palvelualueen siivous- ja ruokahuollon ja joukkoliikenteen palveluja.

Palvelusuunnitelman tarkoituksena on luoda valtuustokauden yli ulottuva (2030-2035) kokonaisvaltainen laadukkaiden palvelujen, investointien ja talouden yhteensovittava tarkastelu. Suunnitelma sisältää myös esitettävät poliittiset tavoitteet ja linjaukset. Tähän liittyen Hollolan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelmaa varten on perusteltua nimetä poliittinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ylläpitää ryhmien tietoisuutta ja sitoutumista laaja-alaiseen valmisteluun.

Palvelusuunnitelman keskeinen osa on palvelutarpeen arviointi. Pohjatyö on tarkoituksenmukaista tehdä laaja-alaisesti ja ammatillisesti hyödyntäen valtakunnallisten vastaavien selvitysten toteuttamismalleja analyysin luotettavuuden ja vertailtavuuden lisäämiseksi. Asiantuntijuuden osalta on käyty neuvottelumenettely suorahankinnasta FCG Oy:n (Finnish Consulting Oy) kanssa. Suorahankintaa asiassa FCG:ltä puoltaa erityisesti yhtiön laaja-alainen vastaavien selvitysten kokemus (laatu ja laajuus), Päijät-Hämeen alueen laajempi tuntemus ja tuotettu valmis materiaali (maakunnallinen vertailu, mm. verkostokoulu-hanke) sekä keskeinen ydinosaamisalue (varhaiskasvatus ja perusopetus). Asiaa koskeva FCGn viiteluettelo vastaavista selvityksistä on kokousmateriaalin oheismateriaalina. Selvitystyön kustannukset katetaan talousarviossa kuntastrategiaan varatuista varoista. 

Sivistys- ja hyvinvoinnin palvelualueen oma työpanos palvelusuunnitelman laadinnassa on keskeinen.

Hollolan Tilapalvelu Oy:n tietokantaan viety laaja rakennuskohtainen tietoaineisto sekä valmisteilla oleva toimitilaohjelma tukee palvelusuunnitelman laadintaa. 

Palvelusuunnitelman tavoitteena on, että se saatetaan hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2026.

Kokouksessa asiantuntijana paikalla sivistys- ja hyvinvointijohtaja Kim Strömmer.

Perustelut

Palvelusuunnitelman keskeinen osa on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeen arvio. Tämä selvitys tilattiin kunnanhallituksen 18.8.2025 päätöksellä FCG Oy:ltä. Toimeksiannon mukaisesti tuli selvittää:

Hollolan kunnan nykyisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkojen toimivuuden, tehokkuuden ja kattavuuden tarkastelu suhteessa palvelutarpeisiin ja kunnan talouden kantokykyyn sekä palveluverkkoon liittyvien mahdollisten puutteiden ja kehittämistarpeiden tunnistaminen. Tehtävänä on laatia analyysi kunnan väestö- ja talouskehityksestä sekä arvioida havaittujen muutosten vaikutuksia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja näiden tukipalvelujen järjestämiseen.

FCG Oy:n laatima palvelutarpeen arviointiselvitys esiteltiin valtuustoseminaarissa 22.1.2026. Selvitys liitteenä.

Yhteenveto yleistilannekuvasta/johtopäätöksistä:

• Keskeinen muutos, mikä laajasti koskee koko kuntakenttää on syntyvyyden lasku ja lasten määrän vähenemä. Vuoteen 2032 kuntien perusopetuksessa on lähes -100 000 lasta vähemmän ja vastaava luku Hollolassa on lähes -600
• Lasten määrän väheneminen tarkoittaa pienissä kouluissa entistä enemmän muutaman oppilaan ryhmiä ja vuosiluokkien yhdistämisiä, joita ei voida pitää pedagogisesti järkevinä ja taloudellisesti kannattavina ratkaisuna.
• Alkuluokkatoiminnan jatkaminen supistuvien oppilasmäärien näkökulmasta johtaa tilanteisiin, jossa resurssointi on kohtuuttoman suurta suhteessa lapsimäärään. Jatkaminen edellyttäisi uudenlaista työnjakoa ja tehokkaampaa resurssointia.
• Nykyiset kuusi oppilaaksiottoaluetta estävät optimaalisen oppilaan ohjauksen ja myös kyläkoulujen tukemisen.
• Oppilasmäärien tasaaminen koulujen välillä tulee tehdä järkevällä ja oppilaiden yhtenäistä koulupolkua tukevalla tavalla.
• Hollolan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannukset ovat kokonaisuutena selvästi yli maan keskiarvon ja saman viiteryhmän kuntien vastaavien kustannusten e/lapsi.
• Koulurakennusten laajuustarkastelut osoittavat tehotonta tilankäyttöä ja tilojen ylikapasiteettia.
• Varhaiskasvatuksen ja koulujen investointitarpeet vuoteen 2036 ovat yhteensä 6,7 miljoonaa euroa.
• Sivistys- ja varhaiskasvatuspalveluiden osuus kunnan käyttötaloudesta on n.  75 %. Lasten määrän väheneminen vaikuttaa myös valtionosuuksia vähentäen. Valtionosuuksien laskennallinen muutos vuoteen 2032 on -1,7 miljoonaa euroa (ilman indeksikorotuksia)
• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät laske samassa tahdissa kuin lasten määrä laskee vaan kustannussäästöt edellyttävät myös erillisiä toimenpiteitä kuten palveluverkon tarkasteluaToimintakatteen vuotuinen ennakoitu kasvu ylittää verorahoituksen heikon vuotuisen kasvun. Tämä heikentää vuosikatetta ja yhdistettynä investointeihin lisää kunnan velkaantumista.
• Kunnan on tarkoituksenmukaista kohdentaa huomio oppilasvirtojen hallintaan ja oppilasmäärien tasaamiseen, resursseja säästävään opetuksen organisointiin ja oppilaiden opetussuunnitelmallisen jatkumon varmistamiseen

Valtuustoseminaari- ja valtuustoryhmätyöskentelyn jälkeen varhaiskasvatus- ja perusopetussuunnitelmaan nimetty ohjausryhmä on yhteensovittanut poliittisia näkemyksiä ja osaltaan linjannut jatkovalmistelua kokouksessaan 26.1.2026.

Alustavan aikataulun pohjalta palvelusuunnitelmaa valmistuu maaliskuun loppupuolella. Valtuusto käsittelee asiaa 11.5.2026. Palvelusuunnitelmaan liittyvä kuntalaiskysely toteutetaan helmikuussa ja kun suunnitelma konkretisoituu, toteutetaan kuntalaiskuulemisia ja kerätään palautetta.

Mahdolliset vaikutukset henkilöstöön tarkentuvat palvelusuunnitelman valmistelun ja käsittelyn edetessä. Henkilöstölle tiedotetaan asiasta käsittelyn edetessä kevään aikana.

Perustelut

Kunnanhallituksen 2.2.2026 kokouksessa ei tehty jatkovalmistelua linjaavia päätöksiä, vaan se päätti pyytää sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan sekä elinvoimavaliokunnan kannat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman pohjaehdotukseen.

Palvelusuunnitelman jatkovalmistelun pohjaehdotukseen sisältyy seuraavat kohdat:

• Tarkastellaan oppilaaksiottoalueiden määrän vähentämistä yhdeksi.
• Tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilankäytön tiivistämistä ja pienimpien yksiköiden (Herrala, Koulurinne) lakkauttamista.
• Tarkastellaan joidenkin päiväkotien investointitarpeiden poistamista siirtämällä päivähoidon tiloja koulujen yhteyteen.
• Tarkastellaan oppilaiden yhtenäisemmän koulupolun mahdollistamista.
• Tarkastellaan Heinsuon koulun muodostamista 0-9 -lk kouluksi, jolloin Salpakankaalle muodostuisi kaksi yhtenäiskoulua.
• Tarkastellaan valmisteilla olevan erillisselvityksen pohjalta alkuluokkatoiminnan ja oppimisen tuen järjestämistä.

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsittelee pohjaesitystä ensimmäisen kerran 18.2.2026 kokouksessaan. Valmistelusta pidetään erillinen työpaja valiokunnalle ennen seuraavaa 18.3.2026 kokousta. Työpajassa käsitellään pohjaesityksen vaikutuksia. Tällä aikataululla valiokunta antaisi kantansa pohjaesityksestä 18.3.2026 kokouksessaan, joka lähetetään kunnanhallitukselle jatkokäsittelyyn.

Perustelut

Kunnanhallitus pyysi 2.2.2026 kokouksessaan sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan kannan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman pohjaehdotukseen. Palvelusuunnitelman jatkovalmistelun pohjaehdotukseen sisältyy seuraavat kohdat:

• Tarkastellaan oppilaaksiottoalueiden määrän vähentämistä yhdeksi.
• Tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilankäytön tiivistämistä ja pienimpien yksiköiden (Herrala, Koulurinne) lakkauttamista.
• Tarkastellaan joidenkin päiväkotien investointitarpeiden poistamista siirtämällä päivähoidon tiloja koulujen yhteyteen.
• Tarkastellaan oppilaiden yhtenäisemmän koulupolun mahdollistamista.
• Tarkastellaan Heinsuon koulun muodostamista 0-9 -lk kouluksi, jolloin Salpakankaalle muodostuisi kaksi yhtenäiskoulua.
• Tarkastellaan valmisteilla olevan erillisselvityksen pohjalta alkuluokkatoiminnan ja oppimisen tuen järjestämistä.

Nykyisen palveluverkon selvityksen johtopäätöksien mukaan syntyvyyden lasku vähentää lasten määrää merkittävästi vuoteen 2032 Hollolassa. Tämä johtaa pienissä kouluissa hyvin pieniin opetusryhmiin ja vuosiluokkien yhdistämisiin, jotka eivät ole pedagogisesti tai taloudellisesti kestäviä. Alkuluokkatoiminnan jatkaminen vähenevillä oppilasmäärillä edellyttää resurssien tarkastelua sekä uutta työnjakoa. Nykyinen kuuden oppilaaksiottoalueen malli ei tue optimaalista oppilasohjausta palveluverkossa. Oppilasmäärien tasapainottaminen koulujen välillä on tehtävä tavalla, joka tukee eheää koulupolkua. Hollolan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannukset ovat selvästi yli maan keskiarvon. Koulutilojen tarkastelut osoittavat ylikapasiteettia ja tehottomuutta. Varhaiskasvatuksen ja koulujen investointitarpeet vuoteen 2036 ovat 6,7 miljoonaa euroa. Lasten määrän lasku pienentää myös valtionosuuksia, arviolta 1,7 miljoonaa euroa vuoteen 2032 mennessä. Koska kustannukset eivät alene samassa tahdissa, säästöjen saavuttaminen vaatii erillisiä toimenpiteitä, kuten palveluverkon tarkastelua. Kunnan on tarkoituksenmukaista keskittyä oppilasvirtojen hallintaan, oppilasmäärien tasaukseen, resurssitehokkaaseen opetuksen järjestämiseen ja yhtenäisen koulupolun varmistamiseen.

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli pohjaesitystä ensimmäisen kerran 18.2.2026 kokouksessaan valmistelijoiden kanssa. Pohjaesitykseen liittyvästä valmistelusta pidettiin erillinen työpaja valiokunnalle 4.3.2026 Heinsuon koululla. Työpajassa käsiteltiin pohjaesitystä valmistelijoiden johdolla jokaiselle asiakohdalle nimetyssä työpajapisteessä. Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan kannanotto pohjaesitykseen on liitteenä.

Perustelut

Palvelusuunnitelman keskeinen osa on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeen arvio. Tämä selvitys tilattiin kunnanhallituksen 18.8.2025 päätöksellä FCG Oy:ltä. Toimeksiannon mukaisesti tuli selvittää:

Hollolan kunnan nykyisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkojen toimivuuden, tehokkuuden ja kattavuuden tarkastelu suhteessa palvelutarpeisiin ja kunnan talouden kantokykyyn sekä palveluverkkoon liittyvien mahdollisten puutteiden ja kehittämistarpeiden tunnistaminen. Tehtävänä on laatia analyysi kunnan väestö- ja talouskehityksestä sekä arvioida havaittujen muutosten vaikutuksia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja näiden tukipalvelujen järjestämiseen.FCG Oy:n laatima palvelutarpeen arviointiselvitys esiteltiin valtuustoseminaarissa 22.1.2026.

Yhteenveto yleistilannekuvasta/johtopäätöksistä:

• Keskeinen muutos, mikä laajasti koskee koko kuntakenttää on syntyvyyden lasku ja lasten määrän vähenemä. Vuoteen 2032 kuntien perusopetuksessa on lähes -100 000 lasta vähemmän ja vastaava luku Hollolassa on lähes -600
• Lasten määrän väheneminen tarkoittaa pienissä kouluissa entistä enemmän muutaman oppilaan ryhmiä ja vuosiluokkien yhdistämisiä, joita ei voida pitää pedagogisesti järkevinä ja taloudellisesti kannattavina ratkaisuna.
• Alkuluokkatoiminnan jatkaminen supistuvien oppilasmäärien näkökulmasta johtaa tilanteisiin, jossa resurssointi on kohtuuttoman suurta suhteessa lapsimäärään. Jatkaminen edellyttäisi uudenlaista työnjakoa ja tehokkaampaa resurssointia.
• Nykyiset kuusi oppilaaksiottoaluetta estävät optimaalisen oppilaan ohjauksen ja myös kyläkoulujen tukemisen.
• Oppilasmäärien tasaaminen koulujen välillä tulee tehdä järkevällä ja oppilaiden yhtenäistä koulupolkua tukevalla tavalla.
• Hollolan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannukset ovat kokonaisuutena selvästi yli maan keskiarvon ja saman viiteryhmän kuntien vastaavien kustannusten e/lapsi.
• Koulurakennusten laajuustarkastelut osoittavat tehotonta tilankäyttöä ja tilojen ylikapasiteettia.
• Varhaiskasvatuksen ja koulujen investointitarpeet vuoteen 2036 ovat yhteensä 6,7 miljoonaa euroa.
• Sivistys- ja varhaiskasvatuspalveluiden osuus kunnan käyttötaloudesta on n.  75 %. Lasten määrän väheneminen vaikuttaa myös valtionosuuksia vähentäen. Valtionosuuksien laskennallinen muutos vuoteen 2032 on -1,7 miljoonaa euroa (ilman indeksikorotuksia)
• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät laske samassa tahdissa kuin lasten määrä laskee vaan kustannussäästöt edellyttävät myös erillisiä toimenpiteitä kuten palveluverkon tarkastelua. Toimintakatteen vuotuinen ennakoitu kasvu ylittää verorahoituksen heikon vuotuisen kasvun. Tämä heikentää vuosikatetta ja yhdistettynä investointeihin lisää kunnan velkaantumista.
• Kunnan on tarkoituksenmukaista kohdentaa huomio oppilasvirtojen hallintaan ja oppilasmäärien tasaamiseen, resursseja säästävään opetuksen organisointiin ja oppilaiden opetussuunnitelmallisen jatkumon varmistamiseen

Valtuustoseminaari- ja valtuustoryhmätyöskentelyn jälkeen varhaiskasvatus- ja perusopetussuunnitelmaan nimetty ohjausryhmä on yhteensovittanut poliittisia näkemyksiä ja osaltaan linjannut jatkovalmistelua kokouksessaan 26.1.2026. Kunnanhallitus pyysi 2.2.2026 kokouksessaan sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan kannat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman pohjaehdotukseen. Palvelusuunnitelman jatkovalmistelun pohjaehdotukseen sisältyy seuraavat kohdat:

• Tarkastellaan oppilaaksiottoalueiden määrän vähentämistä yhdeksi.
• Tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilankäytön tiivistämistä ja pienimpien yksiköiden (Herrala, Koulurinne) lakkauttamista.
• Tarkastellaan joidenkin päiväkotien investointitarpeiden poistamista siirtämällä päivähoidon tiloja koulujen yhteyteen.
• Tarkastellaan oppilaiden yhtenäisemmän koulupolun mahdollistamista.
• Tarkastellaan Heinsuon koulun muodostamista 0-9 -lk kouluksi, jolloin Salpakankaalle muodostuisi kaksi yhtenäiskoulua.
• Tarkastellaan valmisteilla olevan erillisselvityksen pohjalta alkuluokkatoiminnan ja oppimisen tuen järjestämistä.

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli pohjaesitystä ensimmäisen kerran 18.2.2026 kokouksessaan valmistelijoiden kanssa. Pohjaesityksen liittyvästä valmistelusta pidetään erillinen työpaja valiokunnalle 4.3.2026 Heinsuon koululla. Työpajassa käsiteltiin pohjaesitystä valmistelijoiden johdolla jokaiselle asiakohdalle nimetyssä työpajapisteessä. Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsittelee lausunto pohjaesitykseen 18.3.2026 kokouksessaan ja lähettää sen kunnanhallitukselle. Mahdolliset vaikutukset henkilöstöön tarkentuvat palvelusuunnitelman valmistelun ja käsittelyn edetessä. Valmistelun yhteydessä on tehty vaikutusten arviointia, johon on myös liittynyt vaikutuksen henkilöstöön eri vaihtoehdoissa.

Perustelut

Kunnanhallitus pyysi 2.2.2026 kokouksessaan sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan ja elinvoimavaliokunnan kannat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman pohjaehdotukseen. Palvelusuunnitelman jatkovalmistelun pohjaehdotukseen sisältyy seuraavat kohdat:

• Tarkastellaan oppilaaksiottoalueiden määrän vähentämistä yhdeksi.
• Tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilankäytön tiivistämistä ja pienimpien yksiköiden (Herrala, Koulurinne) lakkauttamista.
• Tarkastellaan joidenkin päiväkotien investointitarpeiden poistamista siirtämällä päivähoidon tiloja koulujen yhteyteen.
• Tarkastellaan oppilaiden yhtenäisemmän koulupolun mahdollistamista.
• Tarkastellaan Heinsuon koulun muodostamista 0-9 -lk kouluksi, jolloin Salpakankaalle muodostuisi kaksi yhtenäiskoulua.
• Tarkastellaan valmisteilla olevan erillisselvityksen pohjalta alkuluokkatoiminnan ja oppimisen tuen järjestämistä.

Kunnanhallituksen toimeksiannon pohjana on FCG Oy:n laatima palvelutarpeen arviointiselvitys, joka esiteltiin valtuustoseminaarissa 22.1.2026. FCGn selvitys on kunnanhallituksen kokouksen 2.2.2026 liitteenä. 

Yhteenveto yleistilannekuvasta/johtopäätöksistä, jotka koskevat elinvoiman palvelualueen palvelutuotantoa:

• keskeinen muutos, mikä laajasti koskee koko kuntakenttää on syntyvyyden lasku ja lasten määrän vähenemä. Vuoteen 2032 kuntien perusopetuksessa on lähes -100 000 lasta vähemmän ja vastaava luku Hollolassa on lähes -600,
• Hollolan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannukset ovat kokonaisuutena selvästi yli maan keskiarvon ja saman viiteryhmän kuntien vastaavien kustannusten e/lapsi,
• koulurakennusten laajuustarkastelut osoittavat tehotonta tilankäyttöä ja tilojen ylikapasiteettia,
• varhaiskasvatuksen ja koulujen investointitarpeet vuoteen 2036 ovat yhteensä 6,7 miljoonaa euroa,
• varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät laske samassa tahdissa kuin lasten määrä laskee vaan kustannussäästöt edellyttävät myös erillisiä toimenpiteitä kuten palveluverkon tarkastelua. Toimintakatteen vuotuinen ennakoitu kasvu ylittää verorahoituksen heikon vuotuisen kasvun. Tämä heikentää vuosikatetta ja yhdistettynä investointeihin lisää kunnan velkaantumista.

Elinvoimavaliokunta kävi keskustelua palvelusuunnitelmasta kokouksessaan 10.3.2026. Paikalla oli Hollolan Tilapalvelu Oy:n toimitusjohtaja.

Palvelualueella valmisteltu lausunto liitteineen (4 kpl) liitteenä.

Perustelut

Valmistelussa oleva palvelusuunnitelma kokoaa yhteen Hollolan sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen keskeiset palvelut, toimintaperiaatteet ja kehittämisen painopisteet. Suunnitelma kuvaa, miten varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, vapaa-aikapalvelut sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden kokonaisuus muodostavat kuntalaisten näkökulmasta eheän ja vaikuttavan palvelukokonaisuuden. Palvelusuunnitelma toimii toimintaa ohjaavana ja yhteistä ymmärrystä rakentavana asiakirjana, joka tukee päätöksentekoa, johtamista ja palvelujen käytännön toteutusta. Sen tavoitteena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta sekä vahvistaa eri palvelujen välistä yhteyttä ja yhteistyötä. Suunnitelma perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin sekä Hollolan kunnan strategisiin linjauksiin ja paikallisiin ohjelmiin. Se jäsentää palveluja erityisesti lasten ja nuorten elämänkaaren näkökulmasta, huomioiden samalla perheiden, huoltajien ja koko kuntayhteisön roolin palvelujen toteutumisessa.

Palvelusuunnitelman toteutumista seurataan osana kunnan normaaleja johtamisen, raportoinnin ja arvioinnin rakenteita. Seuranta kytkeytyy talousarvioon, hyvinvointiraportointiin sekä muuhun lakisääteiseen ja strategiseen seurantaan. Tavoitteena ei ole erillinen mittaristo, vaan olemassa olevan tiedon hyödyntäminen palvelujen kehittämisen ja päätöksenteon tukena. Palvelusuunnitelmaa tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa osana toimintaympäristön muutoksia, lainsäädäntöuudistuksia sekä kunnan palvelutarpeiden kehitystä. Päivitystyössä huomioidaan palvelualueen henkilöstön asiantuntemus, asiakaspalaute sekä yhteistyöverkostojen näkemykset. Suunnitelma tukee siten jatkuvaa kehittämistä ja ketterää reagointia muuttuviin tarpeisiin.

Tavoitteena on, että tämä palvelusuunnitelma toimii elävänä ja käytännöllisenä työvälineenä, joka tukee sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen tehtävää edistää kuntalaisten hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta sekä vahvistaa Hollolaa lapsi- ja perheystävällisenä kuntana.

Perustelut

Kunnanhallitus pyysi 2.2.2026 kokouksessaan sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan kannan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman pohjaehdotukseen. Palvelusuunnitelman jatkovalmistelun pohjaehdotukseen sisältyy seuraavat kohdat:

• Tarkastellaan oppilaaksiottoalueiden määrän vähentämistä yhdeksi.
• Tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilankäytön tiivistämistä ja pienimpien yksiköiden (Herrala, Koulurinne) lakkauttamista.
• Tarkastellaan joidenkin päiväkotien investointitarpeiden poistamista siirtämällä päivähoidon tiloja koulujen yhteyteen.
• Tarkastellaan oppilaiden yhtenäisemmän koulupolun mahdollistamista.
• Tarkastellaan Heinsuon koulun muodostamista 0-9 -lk kouluksi, jolloin Salpakankaalle muodostuisi kaksi yhtenäiskoulua.
• Tarkastellaan valmisteilla olevan erillisselvityksen pohjalta alkuluokkatoiminnan ja oppimisen tuen järjestämistä.

Nykyisen palveluverkon selvityksen johtopäätöksien mukaan syntyvyyden lasku vähentää lasten määrää merkittävästi vuoteen 2032 Hollolassa. Tämä johtaa pienissä kouluissa hyvin pieniin opetusryhmiin ja vuosiluokkien yhdistämisiin, jotka eivät ole pedagogisesti tai taloudellisesti kestäviä. Alkuluokkatoiminnan jatkaminen vähenevillä oppilasmäärillä edellyttää resurssien tarkastelua sekä uutta työnjakoa. Nykyinen kuuden oppilaaksiottoalueen malli ei tue optimaalista oppilasohjausta palveluverkossa. Oppilasmäärien tasapainottaminen koulujen välillä on tehtävä tavalla, joka tukee eheää koulupolkua. Hollolan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannukset ovat selvästi yli maan keskiarvon. Koulutilojen tarkastelut osoittavat ylikapasiteettia ja tehottomuutta. Varhaiskasvatuksen ja koulujen investointitarpeet vuoteen 2036 ovat 6,7 miljoonaa euroa. Lasten määrän lasku pienentää myös valtionosuuksia, arviolta 1,7 miljoonaa euroa vuoteen 2032 mennessä. Koska kustannukset eivät alene samassa tahdissa, säästöjen saavuttaminen vaatii erillisiä toimenpiteitä, kuten palveluverkon tarkastelua. Kunnan on tarkoituksenmukaista keskittyä oppilasvirtojen hallintaan, oppilasmäärien tasaukseen, resurssitehokkaaseen opetuksen järjestämiseen ja yhtenäisen koulupolun varmistamiseen.

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli pohjaesitystä ensimmäisen kerran 18.2.2026 kokouksessaan valmistelijoiden kanssa. Pohjaesitykseen liittyvästä valmistelusta pidettiin erillinen työpaja valiokunnalle 4.3.2026 Heinsuon koululla. Työpajassa käsiteltiin pohjaesitystä valmistelijoiden johdolla jokaiselle asiakohdalle nimetyssä työpajapisteessä. 

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti 18.3.2026 yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun seuraavien selvitettävien kokonaisuuksien osalta. Lisäselvitysten osalta on valmistelu vastaukset;

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman tarkastelusta uupuu talouden tunnusluvut, sekä varhaiskasvatusten lasten, sekä oppilasmäärien kehitys, sekä arvio tulevista oppilasvirroista, jotka tarvitaan päätöksenteon tueksi.

Selvitys:  FCG:n tekemässä selvityksessä on kunnan koulukohtaiset oppilasennusteet ja arviot oppilasvirroista perustuen ennusteisiin. Oppilasennusteissa on laskua koko kunnan osalta. Lapsimäärän lasku on valtakunnallinen pysyvä muutos kuntien opetuksen järjestämisessä. FCG:n selvityksessä on tuotu esille myös koko Päijät-Hämeen oppilasmäärien muutos. Liite 2

Oppilaaksiottoalueiden tarkastelusta puuttuu oppilaaksiottoalueiden muuttamiseen liittyvä selvitys.

Selvitys:  Oppilasalueista on tehty uusi vaikutusten ennakkoarviointi. Vaikutuksia on arvioitu oppilaaksiottoaluista yhden, kolmen ja nykyisen kuuden alueen osalta. Aikaisempi tehtiin toimintakaudella 2024-2025. Liite 3

Pienempien yksiköiden lakkauttamisen johtuvista syistä ja seurauksista puuttuu talouden laskelmat.

Selvitys:  Laskelmat pohjaesityksen talousvaikutuksista on tehty talouspalveluissa, koska muutoksessa on vaikutuksia sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä elinvoimapalveluiden henkilöstöön. Laskelma on liitteenä. Liite 4

Vaikutuksia on myös arvioitu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä yksiköiden muutoksien osalta. Liite 5

Heinsuon koulun muuttaminen 0-9 lk kouluksi, tarvitsee kustannuslaskelmat, sekä oppilasvirtojen tarkastelun. Lisäksi sivistys- ja hyvinvointivaliokunta nostaa esiin tarpeen tarkastella Heinsuon koulun toimimista 7-9 lk yläkouluna, oppilasmäärien laskiessa, tilanteessa jossa Heinsuon koulu ei voi säilyä 5-9 lk kouluna.

Selvitys:  Heinsuon muuttamisen kustannuslaskelmat yhtenäiskouluksi on Elinvoimapalveluiden hyväksymässä lausunnossa, joka on liitteenä. Liite 6

Oppilasmäärien ennusteiden ja nykymuotoisten luokkien perusteella Heinsuon koulun toimiminen pelkkänä yläkouluna on mahdollista 2037. Oppilasvirtojen tarkasteltu Heinsuon osalta on tarkasteltu FCG:n selvityksessä. Liite 2

Nykyisten aineluokkavarustelun purkamisen ja muutokset vastaanottavassa koulussa ja lähettävistä kouluista vaativat toteutuessaan vähintään seitsemän aineluokan purkamisen Salpakankaan koululta kokonaisuudessa vaikutukset olisivat 20 luokkaan. Muutostyöt aineiluokissa pitäisi myös sisällään myös luokkien varustamista normiluokiksi. Samat tilat pitää rakentaa vastaanottavalle Heisnsuon koululle. Nykyinen noin 380 oppilaan täyttää Heinsuon koulun erikoisluokat äärimmilleen. Painotetun musiikin opetus 7-9  tulisi tässä tapauksessa siirtää osaksi Heinsuon koulua ja heille tehdä tarvittavat tilat, jotka tukevat painotettua opetusta. Painotetun liikunnan opetus luokkien 5-6 osalta siirtyisi Salpakankaan koululle. Aineluokkatilojen osalta Heinsuon tilat 1/3 verrattuna Salpakankaan tiloihin.

Tarkastelu alkuluokkatoiminnan ja oppimisen tuen järjestämisestä erillisselvityksen pohjalta ei ole vielä tällä aikataululla toteutunut.

Selvitys:  Erillisselvitykset alkuluokkatoiminnasta ja oppimisen tuen järjestämisestä ovat liitteinä. Liite 7, 8

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta näkee tärkeäksi tarkastella myös FCG:n esiin nostamaa yhtenäistä koulupolkua, niin että lähikoulut olisivat (0)1-6lk jolloin oppilaiden opetussuunnitelmallinen jatkumo varmistetaan ja opetuksen organisointi on tarkoituksenmukaista ja resursseja säästävää.

Selvitys:  Nostavan- ja Pyhäniemen koulun muuttamisesta on tarkasteltu vaikutusten arvioinnin kautta. Muutokseen littyy se, ettei kyseisille kouluille voida enää yhdistää varhaiskasvatuksen yksikköä pohjaesityksen mukaisesti. Vaikutusten ennakkoarviointi vuosiluokkien 5-6 palauttamisesta on tehty jo aikaisemmin toimintakaudella 2024-2025. Liite 9

Perusopetuksen osalta joudutaan lisäämään opetuksen resurssointia. Resurssin lisäykset on tuotu esille yksikkökohtaisissa vaikutusten arvioinneissa. Vastaanottavat koulut on rakennettu huomioiden vuosiluokkien 5-6 opetus. Nostavan muuttaminen 1-6 kouluksi tarkoittaa varhaiskasvatuksen tilojen lisärakentamista. Liite 5

Lisäksi sivistys- ja hyvinvointivaliokunta odottaa Herralan koulun osalta tarkastelua Orimattilan ja Kärkölän kanssa mahdollisuudesta tehdä yhteistyöstä.

Selvitys:  Nykyiset sopimukset kuntien välillä on FCG:n selvityksessä ja selvityksessä on myös tuotu esille huoltajien hakeutumiset toisen opetuksen järjestäjän kouluihin. Pyyntöä kuntien välisten sopimusten lisäämiseen ei ole tullut. Sopimukset käsitellään sivistys- ja hyvinvointivaliokunnassa. Kiinnostukset yhteiseen opetuksen järjestämiseen liittyvät oppimisen tukeen. Liite 2

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta edellyttää päätöksenteon tueksi kuntalaisille lähetetyn palvelusuunnitelmakyselyn tulokset.

Selvitys:  Kuntalaiskyselyn tulokset ovat liitteenä. Liite 10

Koulujen lakkauttamisen ja koulujen vaihtamisen osalta edellyttää lapsivaikutusten arvioinnit, sisältäen lasten näkemysten selvittämisen.

Selvitys:  Vaikutusten ennakkoarviointi on tehty nykymalli vastaan pohjaesitys. Koulujen lakkautusten osalta vaikutusten arviointi koskee Herralan oppilaita ja koulujen vaihtamisten osalta pohjaesityksen pohjana on ettei viidesluokkalaisten koulusiirtoja toteutettaisi tulevaisuudessa. Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on havainnollistaa päätösten ja toimenpiteiden todennäköisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Liite 11. Toteutetussa kuntalaiskyselyssä oli oppilaille myös mahdollisuus vastata kyselyyn. Kysely kartoitti näkemyksiä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta sekä vapaa-aikapalveluista. Vastaajaryhmien välillä oli jonkin verran eroja, mutta pääosin tulokset ovat kaikkien ryhmien osalta samansuuntaisia. Oppilaat arvioivat monia asioita hieman vähemmän tärkeiksi kuin muut ryhmät. Lasten näkemyksiä välitunti viihtyvyydestä selvitetään seuraavassa lasten parlamentissa huhtikuussa skididialogi-menetelmällä. Koska kyseessä lapset varhaiskasvatuksesta yläkouluun niin tässä hyvä hyödyntää olemassa olevia toimintamalleja näkemysten selvittämiseen.Vaikutusten ennakkoarviointia on tehty kunnanhallituksen päättämän mallin mukaisesti. Tällä hetkellä kunnanhallitus kysyy valiokuntien kannanottoa pohjaesitykseen. Liite 12

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan kannanotto pohjaesitykseen on liitteenä (Liite 1).