Perustelut
Kuntalaisaloite
Kuntaan on jätetty 23.3.2026 kuntalaisaloite kuntalaisaloitepalvelun kautta otsikolla: "Hollolan reunuskylät eivät saa näivettyä-kouluverkko säilytettävä". Aloitteessa vaaditaan Hollolan kunnanvaltuustoa päättämään kansanäänestyksen toteuttamisesta, jonka aiheena on: Säilytetään Hollolan peruskouluverkko kokonaisuudessaan vähintään vuoteen 2033.
Aloitteen mukana toimitettuja allekirjoituksia on kaikkiaan 872, joista kaikki on sähköisesti toteutettuja. Sähköiset allekirjoitukset on kerätty oikeusministeriön ylläpitämän ja tuottaman kuntalaisaloite.fi -verkkopalvelun kautta. Sähköiset allekirjoitukset on tehty vahvalla tunnistautumisella esimerkiksi pankkitunnusten avulla. Näiden osalta voidaan luottaa siihen, että allekirjoittaneet ovat kuntalaisia.
Kuntalaisaloite liitteenä.
Neuvoa-antavan äänestyksen säädökset (Kuntalaki, Vaalilaki, Laki hyvinvointialueilla ja kunnissa toimitettavissa neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä)
Kunnallista neuvoa-antavaa äänestystä koskevat säädökset ja käytännön toteutus Kunnallisesta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä on säädetty kuntalain (410/2015) 24-25 §:ssä sekä laissa hyvinvointialueilla ja kunnissa toimitettavissa neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä.
Kuntalain 24 §:n mukaan valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys. Kansanäänestys on neuvoa-antava.
Kuntalain 25 §:n mukaan vähintään neljä prosenttia kunnan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista voi tehdä aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Tällöin valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys. Jätetyn aloitteen osalta neljän prosentin kynnys ylittyy.
Kunnallisessa kansanäänestyksessä noudatettavasta menettelystä säädetään erillisessä menettelylaissa. Menettely vastaa pitkälle kuntavaalien menettelyä mm.:
- Kansanäänestys toimitetaan kunnassa äänestysalueittain noudattaen vaalilain (714/1998) 8 §:n nojalla viimeksi määrättyä äänestysaluejakoa. Kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää, että useammalla äänestysalueella on kunnassa yhteinen äänestyspaikka.
- Kunnanvaltuusto voi päättää kunnan kansanäänestyksen toimittamisesta pelkästään kirjeäänestyksenä.
- Kunnanvaltuuston on päätettävä kansanäänestyksen toimittamisesta viimeistään 60. päivänä ennen äänestyspäivää. Jos kansanäänestys toimitetaan aluevaalien ja kuntavaalien yhteydessä, päätös on tehtävä viimeistään 90. päivänä ennen äänestyspäivää.
- Kuntalain 24 §:ssä tarkoitetussa kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavassa aloitteessa on yksilöitävä asia, josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi.
- Päätöksestä ilmoitetaan viipymättä oikeusministeriölle ja Digi- ja väestötietovirastolle. Kansanäänestyksen tiedottamisesta huolehtii keskusvaalilautakunta ja muuta tiedottamista säätelee kuntalain 29 §
Kansanäänestyksen järjestämistä koskeva päätöksenteko on tarkoituksenmukaista toteuttaa kaksivaiheisena siten, että ensin tehdään periaatepäätös kansanäänestyksen järjestämisestä. Mikäli valtuusto on kansanäänestyksen järjestämisen kannalla, asia palautetaan kunnanhallitukselle valmisteltavaksi ja esityksen tekemiseksi valtuustolle äänestyksen ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista tai kysymysmuotoilusta. Jälkimmäinen kunnanvaltuuston päätös on varsinainen kuntalain 24 §:n tarkoittama päätös kansanäänestyksen järjestämisestä.
Mikäli valtuusto sen sijaan päätyy siihen, että kansanäänestystä ei järjestetä, asian käsittely valtuustossa päättyy jo asiaa ensi kerran käsiteltäessä.
Tiedotusvelvollisuus
Kuntalain 29 §:n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.
Kunnan tiedottamisvelvollisuus koros jatuu, mikäli päädytään kansanäänestyksen toimittamiseen, jotta kuntalaisten aidot mielipiteet saadaan selville. Vaihtoehtojen lisäksi tulee selvittää vaihtoehtojen vaikutukset. Tasavertaisen ja yhtäläisen informaation toteuttaminen kuntalaisille edellyttää käytännössä tiedotteen laatimista ja toimittamista jokaiseen talouteen postin välityksellä tiedotustilaisuuksien ja muun yleisen tiedottamisen lisäksi. Pinnallinen tieto tai tiedon puute voi johtaa kannanottoihin, joiden vaikutus päätöksenteossa jää vähäiseksi.
Kunnallisessa päätöksenteossa lähtökohtana on edustuksellinen demokratia
Kunnallinen demokratia on edustuksellista demokratiaa. Sen perusteena on laajavaikutteisten syy-seuraussuhteiden avaaminen päätöksentekijöille siten, että päätöksiä tehtäessä voidaan arvioida kokonaisvaikutuksia. Samalla päätöksentekijät kantavat vastuun päätöksen seurausvaikutuksista. Yksittäisten asioiden tai kysymysten irrottaminen kokonaisuudesta irrottaa samalla yhteyden laajemmista vaikutuksista ja vastuusta.
Sitovan päätöksen tekeminen yli vaalikausien ei käytännössä ole mahdollista, koska kunnan toimintaympäristön muutokset voivat edellyttää tehtyjen päätösten uudelleenarviointia.
Kunnallisia kansanäänestyksiä on järjestetty Suomessa yli 60 kappaletta vuodesta 1990 lähtien. Suurin osa on koskenut kuntaliitoksia tai kuntarajojen muutoksia tai maakunnan vaihtoja. Hollolassa järjestettiin kansanäänestys vuonna 2010 koskien kuntaliitosta.
Kansanäänestys on raskas, hidas ja kustannuksiltaan kallis tapa selvittää kuntalaisten kantoja. Kansanäänestyksen järjestämisen hinta-arvio on 50 000- 60 000 euroa. Mielipidekyselyt ovat helpommin, nopeammin ja edullisemmin toteutettavissa.
Kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman valmisteluvaiheesta (jatkovalmistelulinjaukset) on tiedotettu tammikuun lopussa 2026 asian käsittelystä kunnanhallituksen kokouksessa 2.2.2026. Tämän jälkeen kuntaan on saapunut 13 mielipidettä, joissa useassa useita allekirjoittajia. Mielipiteet ovat kohdentuneet pääosin Herralan koulun lakkauttamista vastaan sekä kannanottoja Heinsuon koulun osalta.
Palvelusuunnitelman edetessä ja suunnitelmaluonnoksen valmistuessa on ollut joka tapauksessa tarkoitus järjestää erikseen avoin vuorovaikutus- ja kuulemistilaisuus sekä mahdollistaa avoin sähköinen palautemahdollisuus, kun kokonaisuuteen liittyvät eri osat hahmottuvat.
Lasten syntyvyyden aleneminen koskee Suomen kaikkia kuntia
Kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman laadinta käynnistyi elokuussa 2025. Kunnanhallitus tilasi selvityksen pohjaksi FCG Oy:ltä palvelutarpeen arvioinnin. Siinä tarkasteltiin syntyvyyden alenemista ja tästä pääosin johtuvaa merkittävää lasten määrän vähenemää perusopetuksessa. Vuodesta 2010 vuoteen 2023 syntyvyys Hollolassa on laskenut yli 40 %. Vuoteen 2032 kuntien perusopetuksessa on lähes -80 000 lasta vähemmän ja vastaava luku Hollolassa on -570, Päijät-Hämeessä useita tuhansia. Muuttoliikkeen vaikutus ei merkittävästi muuta lukuja, koska syntyvyyden alenemisen vaikutukset näkyvät koko Suomessa.
Sivistystoimen valtionosuuden määrä on sidoksissa oppilasmääriin. Tämä on tarkoittanut ja tulee tarkoittamaan rahoituksen supistumista. Samanaikaisesti on esillä merkittäviä kunnan rahoituksen vähenemistä ennakoivia tekijöitä kuten sote-erien poistuminen valtinosuustekijöistä ja julkisen sektorin sopeuttamista ennakoiva velkajarru, johon puolueet ovat vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sitoutuneet. Parlamenttaarisen työryhmän tarkastelussa on samanaikaisesti myös kuntien tulevaisuus; velvoitteiden ja rahoituksen tasapaino, demokratia ja kuntarakenne.
Kuntalain 110 § mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taloussuunnitelmavuodet 2027-2029 ovat tuloksen osalta alijäämäisiä. Sivistys- ja hyvinvoinnin palvelualueen käyttömenot vastaavat yli 70 prosenttiyksikköä kunnan toimintamenoista. Säästöpaine kohdentuu siis merkittävin osin myös sivistyksen- ja hyvinvoinnin palveluihin.
Ehdotus
Esittelijä
-
Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi
Ehdotus valtuustolle:
Kuntaan 23.3.2026 jätetty kansanäänestysaloite hylätään eikä Hollolan kunta järjestä aloitteen mukaista kansanäänestystä.
Jätetty kansanäänestysaloite merkitään tiedoksi.
Kuntalaisten ja kansalaisten mielipiteiden kartoittaminen ennen päätöksentekoa on osa osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman jatkovalmistelua.
Päätös
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisesti.