Perustelut
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi VN/10556/2024
Johdanto
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi yleistukilaki. Yleistuki olisi uusi työttömän työnhakijan perustoimeentuloa turvaava etuus. Yleistuki olisi tarveharkintainen.
Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea koskeva sääntely työttömyysturvalaissa ehdotetaan kumottavaksi. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi yleistukilaista ja peruspäivärahaa koskevista muutoksista johtuen.
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työvoimaviranomaisen järjestämien työnhakukeskustelujen sisältöä ja järjestämistapaa muutettaisiin työttömyyden pitkittyessä. Lisäksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin tehtäisiin yleistukilain säätämisestä ja työttömyysturvalain muuttamisesta johtuvat muutokset.
Esityksessä ehdotetaan, että yleistuen toimeenpanosta vastaisi Kansaneläkelaitos. Yleistuen myöntäisi ja maksaisi Kansaneläkelaitos. Työvoimaviranomainen tai KEHA-keskus antaisi Kansaneläkelaitokselle työvoimapoliittisen lausunnon yleistuen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräitä muita lakeja työttömyysturvalain muuttamisesta ja ehdotetusta yleistukilaista johtuvien muutosten vuoksi. Nämä muutokset olisivat pääosin teknisiä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025. Muutosten ehdotetaan tulevan voimaan 1.2.2026.
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut muutoksia työnhakijan palveluprosessiin. Toteutuessaan nämä muutokset vaikuttaisivat myös yleistuen saajalle järjestettävään palveluprosessiin. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi on ollut lausuttavana Lausuntopalvelussa 10.2.-28.3.2025
Yleistuella on kiinteä yhteys työttömän palveluprosessin toimeenpanoon. Yleistuen valmistelussa on huomioitu työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla olevan työvoimapalveluiden kehittämistä koskevan hallituksen esityksen tavoitteet.
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut muutoksia työttömyysturvalaissa säädettyihin niin sanottuihin työttömyysturvaseuraamuksiin. Toteutuessaan nämä muutokset vaikuttaisivat myös yleistuen saajalle asetettaviin korvauksettomiin määräaikoihin ja työssäolovelvoitteisiin. Luonnos työttömyysturvaseuraamuksia koskevaksi hallituksen esitykseksi ja tätä esitystä koskeva lausuntopyyntö on Lausuntopalvelussa
Tausta
Tausta Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden. Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Tavoitteet
Yhteen perusturvaetuuteen siirrytään vaiheittain tukien määräytymisperusteita yhdistämällä. Työttömyyden ajan perustoimeentulon turvaaminen yhdellä etuudella sujuvoittaa sosiaaliturvaa.
Lausunnonantajan lausunto
Lausunto on pyydetty esitettävän alla olevan jaottelun mukaisesti, jossa ovat esitetty vain ne kohdat, joista työvoimaviranomainen ja/tai kunnan työllisyys- ja kotoutumispalvelut ehdottavat lausuttavan:
1. Yleistä lausuttavaa esityskokonaisuudesta
Hallituksen esityksessä esitetyt uudistukset työvoimaviranomaisen työhön liittyen tarkoittaisi tarvetta lisäresursseille niin henkilöstön kuin tilojen suhteen. Kasvokkain tapahtuvien tapaamisten osalta toivottaisiin lisää harkintavaltaa yksittäiselle asiantuntijalle, joka voisi itse asiakkaansa tuntien päättää, onko paras mahdollinen toimintamalli kasvokkainen tapaaminen vai jokin muu tapa.
Lisääntyvä tarve täydentäville työnhakukeskusteluille lisää työvoimaviranomaisille painetta lisätä henkilöstöä, jotta laissa määritellyt työnhakukeskustelut sekä täydentävät työnhakukeskustelut on mahdollista järjestää vaikuttavasti.
2. Esityksen vaikutukset
- Lausuttavaa esityksen vaikutuksista toimeenpanijoihin
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tapaamiset järjestetään entistä vahvemmin paikan päällä (esim. alle 25-vuotiaat sekä yli 6 kk työttömänä olleet). Tämä tarkoittaa työvoimaviranomaisen osalta tarvetta isommille tiloille, isommalle henkilöstömäärälle sekä KEHAn tuottamiin tietojärjestelmiin muutoksia, jotta seuranta on mahdollista maksupäivien kertymän ja pidettyjen keskustelujen osalta. Tämä on keskeistä, jotta asiantuntijaresursseja ei vaadita erillisseurannan ja raportoinnin osalta.
Lähtökohtaisesti kaikkien asiakastapaamisten siirto kasvokkain tapahtuvaksi lisää suunnitelmavelkaa ja ne asiakkaat, joiden tilanne vaatisi resurssointia ja tarkempaa keskustelua jäävät vaille laajempaa palvelua. Vaatimus kaikkien asiakkaiden tapaamisesta kasvokkain johtaa epärationaaliseen resurssijakoon sen sijaan, että resursseja voitaisiin jakaa vaikuttavuuden lisäämisen näkökulmasta. Asiantuntijoille tulisi jättää enemmän harkintavaltaa keskustelujen järjestämistavalle sekä niiden tarpeelle.
3. Lakiehdotukset
Yleistukilaki
- Lausuttavaa yleistuen määräytymisperusteista (3 ja 4 luvut)
Ehdotettu suojaosan palauttaminen (17 §) on erittäin toivottu uudistus.
- Lausuttavaa yleistuen rahoituksesta (8 luku)
Se miten esitys muuttaa nykyistä järjestelmää, jossa kunta maksaa työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja työttömyyskassojen maksuosuuksia jää esityksessä epäselväksi.
Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
- Lausuttavaa yleistuen saajalle järjestettävien työnhakukeskusteluiden jaksosta
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tapaamiset järjestetään entistä vahvemmin paikan päällä (esim. alle 25-vuotiaat sekä yli 6 kk työttömänä olleet). Tämä tarkoittaa työvoimaviranomaisen osalta tarvetta isommille tiloille, isommalle henkilöstömäärälle sekä KEHAn tuottamiin tietojärjestelmiin muutoksia, jotta seuranta on mahdollista maksupäivien kertymän ja pidettyjen keskustelujen osalta. Tämä on keskeistä, jotta asiantuntijaresursseja ei vaadita erillisseurannan ja raportoinnin osalta.
Vaatimus kaikkien tapaamisten järjestämisestä kasvokkain on myös asiakkaan näkökulmasta epätarkoituksenmukaista, mikäli tilanne ei ole ratkeamassa pelkästään työvoimaviranomaisen tapaamisella, koska nykyinen työmarkkinatilanne on erittäin haasteellinen.
- Lausuttavaa yleistuen saajalle järjestettävien työnhakukeskusteluiden sisällöstä
Asiantuntijoille tulisi jättää enemmän harkintavaltaa keskustelujen järjestämistavasta sekä niiden sisällöstä.
- Muuta lausuttavaa työvoimapalveluiden järjestämislakiin ehdotetuista muutoksista
Palveluihin ohjaamista haastaa uusi rahoitusmalli, pienentyvät valtion osuudet sekä kunnille kasaantuvat maksut niin järjestämisestä kuin työmarkkinaosuuksista. Palkkatuen käyttö on vähentynyt merkittävästi, koska palkkatukijakso ei kerrytä asiakkaalle työllistymisvelvoitetta.
Tämän lisäksi kannustava rahoitusmalli ei suosi asiakkaan aktivointia vaan hänen pääsynsä suoraan työhön, opintoihin tai mahdollisesti eläkkeelle on nykyisen rahoitusmallin kannustimena. On hyvä huomata, että kuntien taloustilanteen ollessa haastava on tarpeen tarkastella asiakkaan palveluihin ohjausta kokonaisuuden valossa eikä pelkästään aktivointiasteen noston tarpeesta.
Täydentävien työnhakukeskustelujen tarjoaminen palveluiden sijasta tarkoittaisi työvoimaviranomaisille resurssien lisäystä sekä perusrahoituksen nostoa. Mikäli resurssointi on työvoimaviranomaisella kunnossa, on mahdollista, että täydentävistä työnhakukeskusteluista on apua asiakkaan palvelutarpeen kanssa.
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 ja 31 a §:n muuttamisesta
Lakiesitys on pohjannut osan säästöistä työllisyyden lisääntymiseen, jos työllisyys ei nouse, niin lakiesityksen seurauksena työmarkkinatuen kuntaosuudet nousevat. Tällaisessa tilanteessa muutokset voisivat aiheuttaa taloudellisia lisäkuluja kunnalle ilman odotettuja hyötyjä työllisyyden parantumisesta.
Lakiesitys ei lisää työpaikkoja, joista on jo nyt pula. Jos ehdotetut muutokset eivät lisää työllisyyttä, kuntien taloudellinen vastuu kasvaa, jos odotetut säästöt perustoimeentulotuen tarpeen vähenemisestä ja perusosan alennuksista eivät toteudu. Kuntien tulee saada tarkempaa arvioita esityksen kustannusvaikutuksista ja rahoituksellista kompensaatiota lain toteutuessa etenkin, jos työllisyystilanne ei parane lakimuutosten myötä.