Perustelut
Lasten ja nuorten kuulemisesta ja osallistamisesta päätöksenteossa on säädetty muun muassa Perustuslaissa (6 § 3 momentti), Kuntalaissa (22 §), Nuorisolaissa (24 §) ja Perusopetuslaissa (47 a §). Hollolan kunnan keskeiset tavat osallistaa ja kuulla nuoria ovat nuorisovaltuusto, yhdeksäsluokkalaisten vaikuttamispäivä sekä lapsiparlamentti. Vapaa-aikapalvelut vastaa Lapsiparlamentin toiminnan järjestämisestä ja organisoinnista. Lapsiparlamentti kokoontuu kaksi kertaa vuodessa (keväisin ja syksyisin). Lapsiparlamentti koostuu kunnan koulujen 1.–6. luokkalaisista oppilaista.
Vuoden 2024 ensimmäisessä Lapsiparlamentissa 10.4.2024 teemana oli Kouluviihtyvyys. Parlamentti toteutettiin Hollolan pääkirjaston tapahtumatorilla.
Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 4. ja 5. luokkien oppilaiden kouluviihtyvyys on laskenut edellisvuosiin verrattuna. Kouluviihtyvyyden kokemuksella on yhteys lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kouluun kiinnittymiseen. Lapsiparlamentissa asetuimme lasten kokemustiedon äärelle ja pohdimme yhdessä millaisessa koulussa jokaisen olisi hyvä olla.
Edellisvuosista poiketen tilaisuus toteutettiin rakentavan keskustelun menetelmää, skididialogia, hyödyntäen. Erätauko-keskusteluun pohjautuvassa lapsille ja nuorille suunnatussa toimintamallissa on tavoitteena: kuulla osallistujien kokemuksia käsiteltävästä aiheesta, lisätä yhteistä ymmärrystä sekä luoda pohjaa rakentavammalle keskustelukulttuurille. Aikuisia skididialogiin osallistujia olivat Hollolasta kunnanjohtaja, sivistys- ja hyvinvointijohtaja, vapaa-aikapäällikkö, ruoka- ja siivouspalveluiden palvelupäällikkö, ruoka- ja siivouspalveluiden vastuualueen esihenkilö, sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja, hyvinvointitutor, perusopetuksen suunnittelija, opettajia sekä Lahden kaupungin sivistyksen palvelualueen opetuksen suunnittelija, Päijät-Hämeen sivistyspalveluiden seudullisen kehittämisen yksikön projektikoordinaattori ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeen piirin koordinaattori.
Hollolan lapsiparlamentin skididialogissa kouluviihtyvyyden rakennuspalikoiksi tunnistettiin: rauhallisuus, yhteisöllisyys ja turvallisuus. Myös erilaiset kiireeseen ja aikaan sekä mielen hyvinvointiin liittyvät teemat nousivat keskusteluissa esiin. Arjen hyvinvointia tukevat sen peruspilarit: ravinto, liikunta, lepo ja leikki, mutta kouluarkeen toivottiin myös vaihtelua, kuten yhteisiä tapahtumia ja retkiä. Yhteisiä pelisääntöjä pidettiin tärkeinä ja opettajilta toivottiin enemmän kannustusta ja positiivista palautetta. Jokaisen omalla toiminnalla uskottiin olevan vaikutusta kouluviihtyvyyteen ja vaikka ympäristöllä todettiin olevan suuri merkitys ”Tärkeintä on ne ihmiset”.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi
Elinvoimavaliokunta päättää merkitä liitteenä olevan lapsiparlamentin koonnin tiedokseen ja lähettää asian käsittelyn tiedoksi hyvinvoinnin palvelualueelle.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.