Elinvoimavaliokunta, kokous 31.5.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 69 LISÄPYKÄLÄ: Uudistettu lausuntopyyntö Hollolan elinvoimavaliokunta 31.1.2023 § 9 (Mustamaan alue) (lisäpykälä)

HOLDno-2021-652

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seppo Tiainen, koordinaattori, seppo.tiainen@hollola.fi

Perustelut

Hollolan kunnan metsäomaisuus on noin 1500 hehtaaria metsätalousmaata, josta Kutajoella oleva Mustamaan talousmetsäalue (98-415-1-528) on yhteensä kokonaisalaltaan noin 201 ha ja siitä metsämaata on noin 198 ha.

Kunta kilpailutti asiantuntijapalveluhankinnan metsäsuunnitelman laatimiseksi Hollolan kunnan omistamiin talousmetsiin viime vuoden keväällä. Suunnitelman tuottajaksi valittiin Viisipuu Oy ja toteutettu kilpailutus ja sen perusteella tehty sopimus mahdollistivat option käytön metsäsuunnitelman teettämiseksi saman asiantuntijan kautta myös Mustamaalle. Edellinen Mustamaan suunnitelma on MHY:n toimesta laadittu vuosille 2016 – 2025 ja metsätoimenpiteitä toteutettu sen mukaisesti. Uusi, hyväksyttäväksi esitetty Viisipuun laatima suunnitelma kattaa vuodet 2022 - 2032.

Tässä suunnitelmassa olevat metsät ovat kokonaan kangasmaita, joista valtaosa (90%) on kasvupaikkaluokituksessa vähintään mustikkatyyppiä. Metsät ovat tällä hetkellä muuten kunnossa ja kasvussa, mutta harvennus- ja uudistustarvetta olisi. Merkittäviä luonnontuhoja ei havaittu. Puustoa on keskimäärin enemmän hehtaaria kohden kuin Etelä-Suomessa yleensä. Kehitysluokkajakauma painottuu varttuneisiin ja uudistuskypsiin metsiin.

Kunnan tavoitteena on harjoittaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta, jossa myös kuntalaisten mielipiteitä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Hollolan kunnan metsät ovat monikäyttömetsiä, joiden hoidossa ja käytössä huomioidaan erilaiset käyttötarpeet. Talousmetsissä päätavoitteena on harjoittaa taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta ja turvata vuosittainen puun tuotto huomioiden kuitenkin kunnan sitoutuminen Hinku-kuntaverkostoon ja energiatehokkuustyöhön (KETS).

Tavoitteena on ollut laatia kuviomuotoinen metsäsuunnitelma, jossa on kuvattu riittävällä tarkkuudella metsän ominaisuudet, ja vuositasolla kohdistettu kunnan tavoitteisiin sopivat hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteet. Lisäksi pyritään siihen, että metsien käyttö suunnitelmakaudella on kestävää ja metsätalouden kassavirta on vakaata. Puuston kasvukyky tulee säilyttää myös pitkällä aikavälillä. Mustamaan metsiin kohdistuu hoitovelkaa, jolloin tulevat toimenpiteet painottuvat enemmän suunnitelmakauden alkupuolelle. Kymmenen vuoden hakkuuolettama on suunnitelmassa noin 17 000 m3, josta viiden vuoden arvio on noin 90 %. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan vuosittain. Tämänhetkinen hakkuuarvo olisi 655.000 €.

Esitettyjen hakkuiden painotus suunnitelmassa perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen hakkuusäästöön. Tämä koskee ennen kaikkea harvennushakkuita. Harvennukset on syytä tehdä oikea-aikaisesti ja näitä on runsaasti suunnitelmakauden ensimmäisinä vuosina. Harvennuksen jälkeen puuston kokonaistilavuus metsässä saavuttaa hakkuuta edeltävän määrän 5-7 vuodessa. Päätehakkuiden ajankohta ei ole niin kriittinen kuin harvennusten. 

Laskennan mukaan puuston ja maaperän yhteen laskettu hiilivarasto kasvaa esitetyillä hakkuilla kahdenkymmenen seuraavan vuoden aikana 106 214 → 132 814 tCO2.

Liitteenä on Viisipuu Oy:n laatima metsäsuunnitelma vuosille 2022–2032, joka muodostuu ns. yleissuunnitelmasta yhteenvetoineen sekä kuviokohtaisista suunnitelmista ja liitekartoista sekä hiiliraportista. Viisipuun edustaja esittelee kokouksessa tekemäänsä suunnitelmaa. Hyväksytyn suunnitelman pohjalta kilpailutetaan vaiheittain talousmetsien metsänhoitotoimenpiteet pystykaupalla.

Kunnan hallintosäännön mukaan maankäytön osalta kunnanhallitus päättää luonnonvarojen myynnistä myyntihinnan ollessa 200 000 euroa tai enemmän. Elinvoimavaliokunnan päätösvalta luonnonvarojen myynnissä täyttyy, kun myynnit ylittävät 100 000 euroa, mutta jäävät alle 200 000 euroa. Alle 100 000 euron myyntitoimeksiannoista päättää elinvoimajohtaja. 

Elinvoimavaliokunta on tehnyt omalta osaltaan delegointipäätöksen 31.5.2022.

 

Ehdotus

Esittelijä

Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi

Elinvoimavaliokunta päättää hyväksyä liitteenä olevan Mustamaan talousmetsäsuunnitelman liitteineen vuosille 2022 - 2032 ja käynnistää hankinnan valmistelun suunniteltujen metsänhoitotoimenpiteiden toteuttajan valitsemiseksi.

Elinvoimavaliokunta valtuuttaa elinvoimajohtajan tekemään tarvittaessa pienet suunnitelmamuutokset suunnitelmakauden aikana ja päättämään puun myynneistä aiemmin valiokunnan päättämän koko kunnan talousmetsämyyntivaltuutuksen tapaan. 

Päätös

Merk. asiantuntijana kokouksessa kuultiin Viisipuu Oy:n Oskari Junnilaa ja Aapo Palosta.

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Seppo Tiainen, koordinaattori, seppo.tiainen@hollola.fi

Perustelut

Hollolan elinvoimavaliokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 22.11.2022 § 93 esityksen talousmetsäsuunnitelman hyväksymiseksi Mustamaan alueella. Päätöksestä on jätetty kuntaan Matti Peltosen ja Hollolan ympäristöyhdistyksen tekemä oikaisuvaatimus 12.12.2022. Oikaisuvaatimus liitteineen on liitteenä 1.

Päätös vaaditaan oikaistavaksi seuraavasti: 1) Vuonna 2011 suoritetussa tarkastelussa METSO-suojeluohjelman kriteerit täyttäneet Mustamaan alueet on haettava METSO-ohjelmaan ELY-keskuksen kanssa tehtävin uusin rajauksin. 2) Kaikki Mustamaan alueen uudistuskypsät metsäkuviot jätetään toistaiseksi hakkaamatta, kunnes niiden arvo luonnon monimuotoisuudelle ja edellä mainittujen METSO-kelpoisten alueiden kytkeytyneisyydelle on selvitetty. 3) Muilla Mustamaan alueen metsäkuvioilla lähdetään toteuttamaan metsän käyttöä jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn mallin mukaisesti, jolloin kunta välttyy avohakkuun aiheuttamilta uudistus- ja hoitokustannuksilta. Oikaisuvaatimuksen perustelut käyvät ilmi liitteestä.

Vastineena oikaisuvaatimukseen todetaan, että
1.) Mustamaan suunnitelmaa laadittaessa suunnittelijoilla ei ollut käytettävissä 2011 vuoden METSO-kartoitusraporttia, joka toteutettiin ympäristöministeriön tukemana Hollolan, Lahden ja Nastolan kuntiin. Tämä oikaisuvaatimus sisältää kohteita METSO-suojelurajauksiin.
Marraskuussa hyväksytyn suunnitelman ja sen liitteen mukaisia metsätoimenpiteitä ei kohdisteta näille kuvioille tässä vaiheessa ennen kuin kokonaisnäkemys Mustamaan alueen mahdollisista Metso-kuvioista on selvillä ja tarkkaan määritelty. Liitteenä on karttaliite, jossa raportista poimitut Metso- ja/tai muut kohteet on kuvattu, mutta toistaiseksi vielä epätarkoin rajauksin. Lisäksi liitteinä ovat hakkuutulot ja hoitokulut selvitysalueelta sekä jäljelle jäävästä alueesta.

 2.-3.) Metsäsuunnitelma ja siinä esitetyt hakkuut Mustamaan alueella on laadittu metsäammattilaisten toimesta niin, että toimenpiteet ovat nyt suunnitellun kaltaisia ja luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Monimuotoisuuden turvaaminen Mustamaan metsissä sinällään ei edellytä vanhojen kuusikoiden hakemista Metso-ohjelmaan. Talousmetsissä metsänhoidon ja käytön tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja nämä kaikki arvot pystytään täyttämään perinteiselläkin metsänhoidolla. Mustamaan alue on suuri ja yhtenäinen metsäalue, jossa taloudellisesti tuottavaan metsänhoitoon on kaikki edellytykset hyvällä metsänhoidolla ja oikea-aikaisilla hakkuilla.

Mustamaan alueelle on suunnitelmassa kuvioita, jotka jätetään kokonaan käsittelyjen ulkopuolelle turvaamaan monimuotoisuutta. Kunnan taajamametsissä pääpainona on sosiaalinen ja ekologinen näkökulma, joten olisi perusteltua myös hyödyntää talousmetsiä talousmetsinä. Metso-ohjelmaan hakeutuessa taloudelliset tuotot pienenevät kyseisiltä alueilta noin 50 % alkuperäisestä tuottoarvosta, mutta metsänhoitokustannuksilta vältytään. On huomattava, että myös perinteisessä metsänhoidossa pystytään turvaamaan ja kehittämään luonnon monimuotoisuutta.

Tutkimuksen mukaan metsien jatkuva kasvatus ei ole monimuotoisuuden tai talouden kannalta ainakaan parempi kuin jaksollinen kasvatus. Molemmissa menetelmissä pitää samalla tavalla huomioida monimuotoisuus. Talouden osalta jatkuvan kasvatuksen lopputulos on kolmanneksen huonompi kuin jaksollisen kasvatuksen. Varsinkin rehevillä hämäläisillä kasvupohjilla tuo ero jaksollisen kasvatuksen eduksi korostuu.

Siirtyminen koko metsänhoitomenetelmien paletista vain yhteen, hyvin epävarmaan menetelmään vähentää luonnon monimuotoisuutta. Suurin osa Mustamaan metsistä on täysin jatkuvaan kasvatukseen soveltumatonta maapohjan ja puuston rakenteen osalta. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on monien kymmenien vuosien prosessi. Se myös sisältää riskejä metsän terveyden, monimuotoisuuden ja kasvun kannalta.

Partiolaisten mökin välittömässä ympäristössä on runsaasti käytön jälkiä. Suurin käyttö partiolaisten osalta on juuri mökin välittömässä läheisyydessä, johon (k.3207) ei ole suunniteltuna mitään toimenpiteitä, vaan tarkoituksena on säilyttää vanha ja järeä kuusikko koskemattomana partiolaisten leikkeihin. Viereisiin kuvioihin on suunniteltuna pääasiassa harvennuksia, jolloin metsä pysyy peitteisenä. Partiolaisten toimintaedellytyksen eivät siis muutu.

Liitteenä 2 on kartta ja laskelma METSO-kohteiksi esitettyjen kuvioiden hakkuuesityksistä. Alueita lopullisessa METSO-päätöksessä rajattaneen toisin, mutta liitteet ovat suuntaa antavia. Jos Metso-kohteet toteutettaisiin raportin mukaan esitetyssä täydessä laajuudessa, olisi hakkuuolettaman arvon lasku noin 250.000 euroa, josta valtio korvannee kertakorvauksena puolet.

Ehdotus

Esittelijä

Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi

Elinvoimavaliokunta päättää, että 22.11.2022 § 93 hyväksyttyä Mustamaan metsäsuunnitelmaa ei ole tarpeen tässä vaiheessa muuttaa. Hyväksyttyjä metsätoimenpiteitä ei toteuteta tässä vaiheessa vuonna 2011 rajatuilta Metso-kuvioilta (liite) ennen kuin ajantasainen tilannetieto asiasta ja Metso-potentiaalista saadaan. Metsäsuunnitelmaa tarkastellaan tarvittaessa siinä vaiheessa uudestaan niiltä osin kuin kohteet rajautuvat toimenpiteiden ulkopuolelle.

Muilta osin metsänhoitosuunnitelman toimenpiteet käynnistetään.

Merk. kokouksessa kuultiin asiantuntijana Aapo Palosta Viisipuu Oy:stä.

Päätös

Keskustelun kuluessa Kristiina Vanhala-Selin esitti että oikaisuvaatimus hyväksytään kokonaisuudessaan. Esitys raukesi kannattamattomana.

Keskustelun kuluessa Paavo Takala esitti ja Seija Aakala, Tatu Söyrilä sekä Pasi Jalonen kannattivat että 22.11.2022 § 93 hyväksyttyä Mustamaan metsäsuunnitelmaa ei ole tarpeen muuttaa ja että metsäsuunnitelman mukaiset toimenpiteet käynnistetään. Puheenjohtaja totesi, että on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA. Ne, jotka kannattavat Paavo Takalan tekemää esitystä, äänestävät EI. Menettelytapa hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä ja 7 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi Paavo Takalan muutosesityksen voittaneen.

Kristiina Vanhala-Selin jätti eriävän mielipiteen.

Elinvoimavaliokunta hyväksyi muutosehdotuksen.

 

 

                     

 

Valmistelija

  • Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi

Perustelut

Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta on tullut uudistettu lausuntopyyntö koskien elinvoimavaliokunnan päätöstä 31.1.2023 § 9/Mustamaan alueen oikaisuvaatimus. Hallinto-oikeuden pyyntö liitteenä. Lausunto ja asiakirjat on toimitettava hallinto-oikeudelle viimeistään 30.6.2023.

Elinvoimavaliokunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 31.1.2023. Esittelyteksti ja asian käsittely on kuvattu alla.

Esittelyteksti

Hollolan elinvoimavaliokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 22.11.2022 § 93 esityksen talousmetsäsuunnitelman hyväksymiseksi Mustamaan alueella. Päätöksestä on jätetty kuntaan Matti Peltosen ja Hollolan ympäristöyhdistyksen tekemä oikaisuvaatimus 12.12.2022. 

Päätös vaaditaan oikaistavaksi seuraavasti: 1) Vuonna 2011 suoritetussa tarkastelussa METSO-suojeluohjelman kriteerit täyttäneet Mustamaan alueet on haettava METSO-ohjelmaan ELY-keskuksen kanssa tehtävin uusin rajauksin. 2) Kaikki Mustamaan alueen uudistuskypsät metsäkuviot jätetään toistaiseksi hakkaamatta, kunnes niiden arvo luonnon monimuotoisuudelle ja edellä mainittujen METSO-kelpoisten alueiden kytkeytyneisyydelle on selvitetty. 3) Muilla Mustamaan alueen metsäkuvioilla lähdetään toteuttamaan metsän käyttöä jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn mallin mukaisesti, jolloin kunta välttyy avohakkuun aiheuttamilta uudistus- ja hoitokustannuksilta. Oikaisuvaatimuksen perustelut käyvät ilmi liitteestä.

Vastineena oikaisuvaatimukseen todetaan, että
1.) Mustamaan suunnitelmaa laadittaessa suunnittelijoilla ei ollut käytettävissä 2011 vuoden METSO-kartoitusraporttia, joka toteutettiin ympäristöministeriön tukemana Hollolan, Lahden ja Nastolan kuntiin. Tämä oikaisuvaatimus sisältää kohteita METSO-suojelurajauksiin.
Marraskuussa hyväksytyn suunnitelman ja sen liitteen mukaisia metsätoimenpiteitä ei kohdisteta näille kuvioille tässä vaiheessa ennen kuin kokonaisnäkemys Mustamaan alueen mahdollisista Metso-kuvioista on selvillä ja tarkkaan määritelty. Liitteenä on karttaliite, jossa raportista poimitut Metso- ja/tai muut kohteet on kuvattu, mutta toistaiseksi vielä epätarkoin rajauksin. Lisäksi liitteinä ovat hakkuutulot ja hoitokulut selvitysalueelta sekä jäljelle jäävästä alueesta.

 2.-3.) Metsäsuunnitelma ja siinä esitetyt hakkuut Mustamaan alueella on laadittu metsäammattilaisten toimesta niin, että toimenpiteet ovat nyt suunnitellun kaltaisia ja luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Monimuotoisuuden turvaaminen Mustamaan metsissä sinällään ei edellytä vanhojen kuusikoiden hakemista Metso-ohjelmaan. Talousmetsissä metsänhoidon ja käytön tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja nämä kaikki arvot pystytään täyttämään perinteiselläkin metsänhoidolla. Mustamaan alue on suuri ja yhtenäinen metsäalue, jossa taloudellisesti tuottavaan metsänhoitoon on kaikki edellytykset hyvällä metsänhoidolla ja oikea-aikaisilla hakkuilla.

Mustamaan alueelle on suunnitelmassa kuvioita, jotka jätetään kokonaan käsittelyjen ulkopuolelle turvaamaan monimuotoisuutta. Kunnan taajamametsissä pääpainona on sosiaalinen ja ekologinen näkökulma, joten olisi perusteltua myös hyödyntää talousmetsiä talousmetsinä. Metso-ohjelmaan hakeutuessa taloudelliset tuotot pienenevät kyseisiltä alueilta noin 50 % alkuperäisestä tuottoarvosta, mutta metsänhoitokustannuksilta vältytään. On huomattava, että myös perinteisessä metsänhoidossa pystytään turvaamaan ja kehittämään luonnon monimuotoisuutta.

Tutkimuksen mukaan metsien jatkuva kasvatus ei ole monimuotoisuuden tai talouden kannalta ainakaan parempi kuin jaksollinen kasvatus. Molemmissa menetelmissä pitää samalla tavalla huomioida monimuotoisuus. Talouden osalta jatkuvan kasvatuksen lopputulos on kolmanneksen huonompi kuin jaksollisen kasvatuksen. Varsinkin rehevillä hämäläisillä kasvupohjilla tuo ero jaksollisen kasvatuksen eduksi korostuu.

Siirtyminen koko metsänhoitomenetelmien paletista vain yhteen, hyvin epävarmaan menetelmään vähentää luonnon monimuotoisuutta. Suurin osa Mustamaan metsistä on täysin jatkuvaan kasvatukseen soveltumatonta maapohjan ja puuston rakenteen osalta. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on monien kymmenien vuosien prosessi. Se myös sisältää riskejä metsän terveyden, monimuotoisuuden ja kasvun kannalta.

Partiolaisten mökin välittömässä ympäristössä on runsaasti käytön jälkiä. Suurin käyttö partiolaisten osalta on juuri mökin välittömässä läheisyydessä, johon (k.3207) ei ole suunniteltuna mitään toimenpiteitä, vaan tarkoituksena on säilyttää vanha ja järeä kuusikko koskemattomana partiolaisten leikkeihin. Viereisiin kuvioihin on suunniteltuna pääasiassa harvennuksia, jolloin metsä pysyy peitteisenä. Partiolaisten toimintaedellytyksen eivät siis muutu.

Liitteenä 2 on kartta ja laskelma METSO-kohteiksi esitettyjen kuvioiden hakkuuesityksistä. Alueita lopullisessa METSO-päätöksessä rajattaneen toisin, mutta liitteet ovat suuntaa antavia. Jos Metso-kohteet toteutettaisiin raportin mukaan esitetyssä täydessä laajuudessa, olisi hakkuuolettaman arvon lasku noin 250.000 euroa, josta valtio korvannee kertakorvauksena puolet.

Esittelijän ehdotus

Elinvoimavaliokunta päättää, että 22.11.2022 § 93 hyväksyttyä Mustamaan metsäsuunnitelmaa ei ole tarpeen tässä vaiheessa muuttaa. Hyväksyttyjä metsätoimenpiteitä ei toteuteta tässä vaiheessa vuonna 2011 rajatuilta Metso-kuvioilta (liite) ennen kuin ajantasainen tilannetieto asiasta ja Metso-potentiaalista saadaan. Metsäsuunnitelmaa tarkastellaan tarvittaessa siinä vaiheessa uudestaan niiltä osin kuin kohteet rajautuvat toimenpiteiden ulkopuolelle. Muilta osin metsänhoitosuunnitelman toimenpiteet käynnistetään.

Kokouksessa kuultiin asiantuntijana Aapo Palosta Viisipuu Oy:stä.

Päätöksenteko

Keskustelun kuluessa Kristiina Vanhala-Selin esitti että oikaisuvaatimus hyväksytään kokonaisuudessaan. Esitys raukesi kannattamattomana.

Keskustelun kuluessa Paavo Takala esitti ja Seija Aakala, Tatu Söyrilä sekä Pasi Jalonen kannattivat että 22.11.2022 § 93 hyväksyttyä Mustamaan metsäsuunnitelmaa ei ole tarpeen muuttaa ja että metsäsuunnitelman mukaiset toimenpiteet käynnistetään. Puheenjohtaja totesi, että on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA. Ne, jotka kannattavat Paavo Takalan tekemää esitystä, äänestävät EI. Menettelytapa hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä ja 7 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi Paavo Takalan muutosesityksen voittaneen.

Kristiina Vanhala-Selin jätti eriävän mielipiteen.

Elinvoimavaliokunta hyväksyi muutosehdotuksen.

Ehdotus

Esittelijä

  • Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi

Elinvoimavaliokunta esittää, että kunnanhallitus antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Mustamaan metsänhoitotöistä pidättäydytään toistaiseksi. Elinvoimavaliokunta käsittelee alkuperäisen päätöksen uudelleen kokouksessaan 20.6.2023.

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.