Elinvoimavaliokunta, kokous 31.5.2023

Perustelut

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Niemi on laatinut selvityksen yhdistyksen Hollolaan kohdistuneista toimista vuonna 2019. 

Yhdistys on toiminut jo 31 vuotta alueellisena asiantuntijajärjestönä, jonka toiminta on monipuolistunut kattavasta alueen perustutkimuksesta ja selvityksistä ympäristön kunnostus- ja ennallistamistoimintaan, alueen asukkaiden neuvonta- ja valistushankkeisiin, ympäristökasvatukseen ja kansainväliseen toimintaan. Yhdistys pyrkii toiminnallaan edistämään vesien- ja ilmansuojelua toimialueellaan ja toimimaan jäsenistönsä asiantuntija- ja yhteistyöjärjestönä. Yhdistyksen toimialue muodostuu vesistöalueiden valuma-alueiden mukaan. Hollolan kunnan pinta-alasta lähes kolmasosa, eli noin 30% (223 km2) sijaitsee Porvoonjoen valuma-alueella, joka on vesiensuojeluyhdistyksen keskeistä toimialuetta.

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen vuosibudjetti on noin 260 000 euroa, josta jäsenmaksujen osuus noin 34 000 euroa. Yhdistyksen pääasiallinen rahoitus muodostuu erilaisesta hanke- ja tutkimustoiminnasta, jonka pääasiallisia rahoittajia ovat valtio (ELY-keskukset ja ministeriöt), alueen kunnat ja yritykset sekä kalatalousalueet. Hollolan kunta ei ole yhdistyksen varsinainen jäsen, mutta kunta on tukenut vuosittain yhdistyksen Vesistötalkkarihanketta (aiemmin Jokitalkkarihanke) 3000 euron avustuksella. Vuoden 2019 aikana Hollolan alueelle kohdistui yhdistyksen toiminnan kautta panostusta arviolta noin 12 000 euron arvosta. Panostus jakaantui pääsääntöisesti työvoimakuluihin tutkimus-, kunnostus- ja asiantuntijatoiminnassa, mutta myös kunnostusten tarvike- ja materiaalikuluihin.

Vuonna 2019 yhdistyksen toiminta Hollolassa kohdistui erityisesti Porvoonjoen ainoan alkuperäisen taimenkannan lisääntymisalueiden kunnostuksiin Hollolan Vähäjoella, jossa toiminta ja seuranta on jatkuva osa yhdistyksen työkenttää. Kunnostuksesta tiedotettiin laajasti ja Musti-Porvoonjoen kalatalousalueen osissa vesistöä suoritettiin myös kalastuksenvalvontaa. Hollolan alueelle toteutetaan säännöllisesti mäti-istutuksia, mutta vuonna 2019 niitä ei luonnollisen lisääntymisen seurantavuoden johdosta toteutettu. Vähäjoen vesistössä toteutettiin myös taimenen kudun seurantaa. Yhdistys koordinoi Porvoonjoen neuvottelukunnan toimintaa (Hollola mukana neuvottelukunnassa), joka kokoontui vuonna 2019 kahdesti ja lisäksi Porvoonjoelle valmistui toimenpideohjelma vuosiksi 2019-2029. Hollolan alueella on asukkaille annettu vähäisessä määrin haja-asutusalueen jätevesineuvontaa yhteydenottoihin pohjautuen. Yhdistys toteuttaa vuosittain Porvoonjoen kalataloudellista velvoitetarkkailua, jossa seurataan joen eliöstön tilaa ja sen kehittymistä sekä erityisesti yhdyskuntajätevesien vaikutuksia eliöstön tilaan. Velvoitetarkkailusta suoraan osa kohdistuu Hollolan alueelle jätevesistä vapaana seuranta-alueena. Hollolan jätevedet johdetaan Lahteen, josta Porvoonjokeen johdettavat puhdistetut jätevedet vaikuttavat jokeen myös alempana. Lisäksi Hollolan alueella Luhdanjoki inventoitiin Porvoonjoen melontareitin mahdollisena laajentamiskohteena. Alue on korkean veden aikaan melottavissa, mutta alue ei sellaisenaan sovellu melontareittikohteeksi useiden vaikeasti melottavien osuuksien takia. 
 

Perustelut

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Niemi on laatinut selvityksen yhdistyksen Hollolaan kohdistuneista toimista vuonna 2020.

Hollolan kunnan pinta-alasta lähes kolmasosa, eli noin 30% (223 km2) sijaitsee Porvoonjoen valuma-alueella, joka on vesiensuojeluyhdistyksen keskeistä toimialuetta. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen vuosibudjetti vuonna 2020 oli noin 295 000 euroa, josta jäsenmaksujen osuus 34 350 euroa. Yhdistyksen pääasiallinen rahoitus muodostui hanke- ja tutkimustoiminnasta, jonka pääasiallisia rahoittajia ovat valtio (ELY-keskukset ja ministeriöt), alueen kunnat ja yritykset sekä kalatalousalueet. Hollolan kunta ei ole yhdistyksen varsinainen jäsen, mutta kunta on tukenut vuosittain yhdistyksen Vesistötalkkarihanketta (aiemmin Jokitalkkarihanke) 3000 euron avustuksella. Vuoden 2020 aikana Hollolan alueelle kohdistui yhdistyksen toiminnan kautta panostusta arviolta noin 10 000 euron arvosta. Panostus jakaantui pääsääntöisesti työvoimakuluihin tutkimus-, kunnostus- ja asiantuntijatoiminnassa, mutta myös kunnostusten tarvike- ja materiaalikuluihin.

Vuonna 2020 yhdistyksen toiminta Hollolassa:

• Syyskuun alussa Hollolan Hammonjoella kunnostettiin kutusoraikoita Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen järjestämässä tapahtumassa. Vesistötalkkarit olivat ohjaamassa koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoita kunnostamisessa ja vesistönhoidossa.
• Mäti-istutukset Hahmajoessa.
• Asiantuntijalausunnon/mielipiteen kirjoittaminen Lahden kierrätyspuiston YVA-vaiheeseen liittyen.
• Porvoonjoen neuvottelukunnan toiminnan koordinointi (Hollola mukana neuvottelukunnassa). Neuvottelukunnan toiminnalla pyritään edistämään Porvoonjoen tilaa, virkistyskättöä ja tiedonvaihtoa alueen toimijoiden kesken. Neuvottelukunta kokoontui kerran vuoden 2020 aikana ja koottiin toteutuneista toimenpiteistä toimenpidelistaus.
• Porvoonjoen veden laadun velvoitetarkkailussa seurattiin Porvoonjoen tilaa ja jätevesien vaikutusta vedenlaatuun (raportti liitteenä). 
• Yhdistys toteuttaa vuosittain Porvoonjoen kalataloudellista velvoitetarkkailua, jossa seurataan joen eliöstön tilaa ja sen kehittymistä sekä erityisesti yhdyskuntajätevesien vaikutuksia eliöstön tilaan. Velvoitetarkkailusta suoraan osa kohdistuu Hollolan alueelle jätevesistä vapaana seuranta-alueena. Hollolan jätevedet johdetaan Lahteen, josta Porvoonjokeen johdettavat puhdistetut jätevedet vaikuttavat jokeen myös alempana. Vuonna 2020 toteutettiin sähkökoekalastukset, koeverkotukset ja poikasnuottaukset.
• Hollolassa sähkökoekalastettiin Hahmajoella ja Porvoonjoen alkuperäisen taimenkannan elinalueella Vähäjoessa. Vähäjoella taimenen poikaisia löytyi vuonna 2019 kunnostetulta alueelta.
• Hollolan luonnonsuojeluyhdistykselle luennointi alueen puroista ja kalakannoista.
• Musti-Porvoonjoen kalatalousalueen osissa vesistöä suoritettiin myös kalastuksenvalvontaa.

Oheismateriaalina ovat raportit Porvoonjoen vedenlaadun tarkkailusta ja vesistötalkkaritoiminnasta vuonna 2020. 

Perustelut

Perustiedot

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry on vuonna 1988 perustettu aatteellinen yhdistys. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen toimialue muodostuu vesistöalueiden valuma-alueiden mukaan. 

Toiminnan tavoitteena on edistää vesien- ja ilmansuojelua toimialueella. Yhdistys toimii jäsenistönsä asiantuntija- ja yhteistyöjärjestönä. Yhdistyksen toiminta on monipuolistunut kattavasta alueen perustutkimuksesta ja selvityksistä ympäristön kunnostus- ja ennallistamistoimintaan, alueen asukkaiden neuvonta- ja valistushankkeisiin, ympäristökasvatukseen ja kansainväliseen toimintaan. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys on Suomen vesiensuojeluyhdistyksen liiton jäsen.

Yhdistyksen kevät- ja syyskokous käyttävät yhdistysten päätösvaltaa, ja toimeenpaneva elin on hallitus. Jäsenistö muodostuu 10 kunnasta, kahdeksasta maataloudellisesta järjestöstä ja yhdistyksestä ja viidestä luontoyhdistyksestä.  Yhdistyksen palveluksessa on tällä hetkellä kolme vakituista työntekijää. Tarvittaessa eri projekteihin palkataan lisää työvoimaa. 

Yhdistys koordinoi Porvoonjoen neuvottelukunnan toimintaa. Hollola on mukana neuvottelukunnassa. Porvoonjoelle valmistui toimenpideohjelma vuosiksi 2019-2029. Neuvottelukunnan toiminnalla pyritään edistämään Porvoonjoen tilaa, virkistyskättöä ja tiedonvaihtoa alueen toimijoiden kesken. Porvoonjoen neuvottelukunnassa on merkittävä vesienhoidon asiantuntemus ja virka-, sekä rahoittajaedustus.

Porvoonjoen valuma-alueen yleiskuvaus Hollolan osalta

Hollolan kunnan pinta-alasta lähes kolmasosa, eli noin 30 % (223 km²) sijaitsee Porvoonjoen valuma-alueella. Kyse on latvavesistä ja keskeisestä vesiensuojeluyhdistyksen toimialueesta. Valuma-alueen pohjoisraja kulkee Kukonkoivussa. Likojärvet ja Työtjärvi laskevat vetensä Porvoonjokeen, kuten myös Hahmajärvi. Länsiraja kulkee Kukonkoivun harjuylängöllä. Etelässä, idässä ja lännessä valuma-alue ulottuu naapurikuntien puolelle. Koko Porvoonjoen valuma-alue on kooltaan noin 1270 km2, joten yksin Hollolan kunnan pinta-ala kattaa koko Porvoonjoen valuma-alueesta 18 %. Hollolassa sijaitsee osavaluma-alueista Vähäjoen, Hahmajoen, Äväntjoen, Luhdanjoen, Hangasmäen-Hennalan ja Puujoen valuma-alueet. 

Porvoonjoen ainoa alkuperäinen taimenkanta elää Hollolan Vähäjoella. Hahmajoen osavaluma-alueella sijaitsevalle Varsaojalle on laadittu tulvariskien tarkastelu kunnan omana hankkeena. Lahden seudun kierrätyspuiston suunniteltu sijainti on Vähäjoen osavaluma-alueella. Lahden eteläinen kehätie halkoo valuma-aluetta, eli kaikki vesistösillat ja rummut ovat Porvoonjoen valuma-alueella. Hollolan puhdistetut jätevedet johdetaan Porvoonjokeen Lahdessa sijaitsevan Ali-Juhakkalan puhdistamon kautta. Jokivesistöjen varrella Hollolassa ja Lahdessa on havaittu merkittäviä vieraskasvien esiintymiä, lähinnä jättipalsamia. Valuma-alueella on tunnistettuja kunnostustarpeita, kuten Varsaojan tulvasuojeluun liittyvä Hahmajärven padon kunnostus ja Hedelmätarhan virkistyslammen kunnostus. 

Kartta valuma-alueesta on liitteenä. 

Rahoitus

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen vuosibudjetti on noin 250 000 - 300 000 euroa, josta jäsenmaksujen osuus noin 35 000 euroa. Yhdistyksen pääasiallinen rahoitus muodostuu erilaisesta hanke- ja tutkimustoiminnasta, jonka pääasiallisia rahoittajia ovat valtio (ELY-keskukset ja ministeriöt), alueen kunnat ja yritykset sekä kalatalousalueet. Hollolan kunta ei ole yhdistyksen varsinainen jäsen, mutta kunta on tukenut vuosittain yhdistyksen Vesistötalkkarihanketta (aiemmin Jokitalkkarihanke) 3000 euron avustuksella. Hollolan alueelle on kohdistunut vuosina 2019-2020 yhdistyksen toiminnan kautta panostusta vuosittain arviolta noin 10 000 - 15 000 euron arvosta. Panostus on jakaantunut pääsääntöisesti työvoimakuluihin tutkimus-, kunnostus- ja asiantuntijatoiminnassa, mutta myös kunnostusten tarvike- ja materiaalikuluihin.

Hollolan kunnan jäsenmaksuyksiköiden määrä olisi asukaslukuun perustuen tällä hetkellä 70, eli jäsenmaksun (á 78,75€) suuruus olisi 5512,50 € vuodessa.

Yhdistyksen toiminta Hollolassa

Vuosina 2019 -2020 yhdistyksen toiminta Hollolassa on kohdistunut erityisesti Porvoonjoen ainoan alkuperäisen taimenkannan lisääntymisalueiden kunnostuksiin Hollolan Vähäjoella, jossa toiminta ja seuranta on jatkuva osa yhdistyksen työkenttää. Kunnostuksesta tiedotettiin laajasti ja Musti-Porvoonjoen kalatalousalueen osissa vesistöä suoritettiin myös kalastuksenvalvontaa. Hollolan alueelle toteutetaan säännöllisesti mäti-istutuksia, vuonna 2020 Hahmajokeen. Vähäjoen vesistössä toteutettiin myös taimenen kudun seurantaa. 

Viime aikoina toiminta on laajentunut asiantuntijalausuntojen antamiseen maankäyttöön liittyen. Yhdistys antoi asiantuntijalausunnon Lahden seudun kierrätyspuiston YVA-menettelyssä. Kierrätyspuistosuunnitelmien osalta Porvoonjoen neuvottelukunnan keskustelussa on tullut esille uusia ympäristötekniikoita ja rahoitusmahdollisuuksia kierrätyspuiston vesiensuojelurakenteisiin liittyen. Tietoisuus Vähäjoen ainutlaatuisesta, alkuperäisestä taimenkannasta on lisääntynyt sekä neuvottelukunnassa että kuntalaisten keskuudessa. Yhdistys on luennoinut ympäristöjärjestön tilaisuudessa alueen puroista ja kalakannoista.

Yhdistys toteuttaa vuosittain Porvoonjoen kalataloudellista velvoitetarkkailua, jossa seurataan joen eliöstön tilaa ja sen kehittymistä sekä erityisesti yhdyskuntajätevesien vaikutuksia eliöstön tilaan. Velvoitetarkkailusta suoraan osa kohdistuu Hollolan alueelle jätevesistä vapaana seuranta-alueena. 
 
Hollolan alueella Luhdanjoki inventoitiin Porvoonjoen melontareitin mahdollisena laajentamiskohteena. Alue on korkean veden aikaan melottavissa, mutta alue ei sellaisenaan sovellu melontareittikohteeksi useiden vaikeasti melottavien osuuksien takia. 

Hollolan alueella on asukkaille annettu vähäisessä määrin haja-asutusalueen jätevesineuvontaa yhteydenottoihin pohjautuen.

Toiminta ulottuu myös vesistöalueen ulkopuolelle. Vuonna 2020 Hollolan Hammonjoella kunnostettiin kutusoraikoita Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen järjestämässä tapahtumassa. Vesistötalkkarit olivat ohjaamassa koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoita kunnostamisessa ja vesistönhoidossa.

Jäsenyyden perustelut

Laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986) säädetään seuraavaa: Kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Lain mukaan ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on lain mukaan ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa mm. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä; huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista; osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen; huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa sekä edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa.

Hollola on päättänyt olla omalta osaltaan aktiivinen vesiensuojelun toimija. Kunnanhallituksen 25.11.2019 § 258 hyväksymä Vesistövisio-ohjelma vuosille 2020 - 2025 luo suuntaviivat tulevaisuuden toimille. Kunnan strategiassa ja kuntalaisille tehdyissä kyselyissä korostuu lähiluonnon ja virkistysarvojen merkitys hollolalaisille. Visiota toteutetaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Työhön saavat osallistua kaikki, jotka haluavat. Vesistövisioon kirjattuja toimenpiteitä ovat mm. tiedottaminen, neuvonta ja valvonnan tehostaminen vesirakentamisen ja ranta-asumisen vaikutuksista (ruoppaukset, niitot, jätevedet ym); vesistöjen rantojen ja reitistöjen rakentaminen, parantaminen ja kunnostus erityisesti Natura- ja luonnonsuojelualueilla, lähtökohtana luonto- ja virkistysarvojen turvaaminen ja parantaminen sekä Hedelmätarhan lammen kunnostustoimenpiteiden suunnittelu ja rahoituksen haku. 

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n toiminta toteuttaa ja tukee kunnan lakisääteisten ympäristönsuojelutehtävien hoitoa. Kunnassa ei ole nykyresursseilla mahdollista toteuttaa suunnitelmallista vesiensuojelutyötä. Yhdistys on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka toteuttaa vesiensuojelutehtävää koordinoidusti, asiantuntevasti, edullisesti ja koko valuma-alueen huomioiden. Vastaavalla tavalla toteutetaan kunnan vesiensuojelua muilla vesistöalueilla (Vanajavesikeskus ja Vesijärvisäätiö). Jäsenyyden kautta Hollolalla on mahdollista saada nykyistä laajempaa panostusta mm. tunnistettuihin hanketarpeisiin Hahmajoen valuma-alueella ja Hedelmätarhan lammen osalta. 

Yhdistyksen jäsenyys toteuttaa kunnan lakisääteisten tehtävien hoitoa, on osa vesistövisio-ohjelman toimeenpanoa sekä merkittävä Hollolan ympäristövuoden 2021 teko. 

Hollola on ollut aiemmin yhdistyksen jäsen. Jäsenyydestä luovuttiin, kun yhdistysten jäsenmaksuja karsittiin. Nykyisellään vuotuinen jäsenmaksu voidaan kattaa kunnan ympäristönsuojelun budjetista, koska kyse on ensisijaisesti kunnan lakisääteisen ympäristönsuojelun (vesiensuojelun) edistämistehtävän hoidosta. Nykyisen suuruinen jäsenmaksu ei edellytä lisäbudjetointia, vaan se voidaan kattaa olemassa olevilla, pysyväisluonteisilla asiantuntijamäärärahoilla. Muiden vesistöalueiden päätoimijoiden (Vanajavesikeskus ja Vesijärvisäätiö) rahoitus katetaan vastaavasti kunnan ympäristönsuojelun määrärahoista. 

Liitteenä 
- yhdistyksen säännöt
- hyväksytty vuosikatsaus ja tilinpäätöstiedot v. 2020
- kartta Porvoonjoen valuma-alueesta.

Perustelut

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Niemi on laatinut selvityksen yhdistyksen Hollolaan kohdistuneista toimista vuonna 2022.

Hollolan kunnan pinta-alasta lähes kolmasosa, eli noin 30% (223 km2) sijaitsee Porvoonjoen valuma-alueella, joka on vesiensuojeluyhdistyksen keskeistä toimialuetta. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen vuosibudjetti vuonna 2022 oli noin 348 000 euroa, josta jäsenmaksujen osuus 41 500 euroa. Yhdistyksen pääasiallinen rahoitus muodostui hanke- ja tutkimustoiminnasta, jonka pääasiallisia rahoittajia ovat valtio (ELY-keskukset ja ministeriöt), alueen kunnat ja yritykset sekä kalatalousalueet. Hollolan kunta liittyi yhdistyksen jäseneksi vuoden 2021 lopulla ja tukee vuosittain yhdistyksen Vesistötalkkarihanketta (aiemmin Jokitalkkarihanke) 3000 euron avustuksella.

Vuoden 2022 yhdistyksen toiminta Hollolassa:

• Hollolan Vähäjoen alkuperäisen taimenkannan elinalueiden kunnostusten onnistumisen seuranta, kudunseuranta ja tulevien kunnostustoiminen suunnittelu.
• Porvoonjoen neuvottelukunnan toiminnan koordinointi (Hollola mukana neuvottelukunnassa). Neuvottelukunnan toiminnalla pyritään edistämään Porvoonjoen tilaa, virkistyskäyttöä ja tiedonvaihtoa alueen toimijoiden kesken.
  Vuoden 2022 aikana neuvottelukunta kokoontui kahdesti, 20.6. ja 26.9.
• Porvoonjoen veden laadun velvoitetarkkailussa seurattiin Porvoonjoen tilaa ja jätevesien vaikutusta vedenlaatuun. Tarkkailuraportti vuoden 2021 tuloksista valmistui maaliskuussa 2022 ja vuoden 2022 tuloksista raportoidaan keväällä 2023.
• Porvoonjoen vedenlaadun velvoitetarkkailuun laadittiin tarkkailuvelvollisten (Lahti Aqua Oy ja Orimattilan Vesi Oy) pyynnöstä uusi tarkkailuohjelma vuodesta 2023 eteenpäin.
• yhdistys toteuttaa vuosittain Porvoonjoen kalataloudellista velvoitetarkkailua, jossa seurataan joen eliöstön tilaa ja sen kehittymistä sekä erityisesti yhdyskuntajätevesien vaikutuksia eliöstön tilaan. Velvoitetarkkailusta suoraan osa kohdistuu Hollolan      alueelle jätevesistä vapaana seuranta-alueena. Hollolan jätevedet johdetaan Lahteen, josta Porvoonjokeen johdettavat puhdistetut jätevedet vaikuttavat jokeen myös alempana. Keväällä 2022 valmistui velvoitetarkkailun raportti tutkimusajanjaksolta      2019-2021 ja vuoden 2022 aikana toteutettiin velvoitetarkkailun uuden tarkkailujakson koeravustukset 11 tutkimusalueella ja pohjaeläinnäytteenotot 16 koealalla.
• Herralan koulun oppilaille järjestettiin keväinen koulupäivä Hahmajärven rannalla kalastaen ja tutustuen kalalajeihin sekä kalankäsittelyyn.
• huomio metsien vesienhoitoon -hankkeessa järjestettiin webinaarina koulutuspäivä erityisesti kuntien ja seurakuntien metsistä vastaaville tahoille ja henkilöille.
• Hollolan Koivusillanjokeen kohdistuvaan kuormituksen selvityshankkeeseen ja Varsaojan valuma-aluehankkeeseen annettiin asiantuntija-apua.    
• Yhdistys on ollut mukana Hahmajärven pohjapatohankkeen työryhmässä.
• vuoden 2022 aikana on kartoitettu alueella toimivat hoitokalastustahot ja tutustuttu heidän toimintaansa. Myös vesikasvien niittoa suorittavia tahoja on kartoitettu. Tietoja voidaan jakaa kunnostushankkeita suunnitteleville ja toteuttaville tahoille.
• yhdistyksemme on hoitanut Musti-Porvoonjoen kalatalousalueen toiminnanjohtajuuden vuoden 2022 aikana. Lisäksi yhdistys toteutti kalatalousalueen omien hankkeiden osakokonaisuuksia mm. kalastuksenvalvonnan, -ohjauksen, ympäristö-              kasvatuksen ja viestinnän osalta. Yhdistys laati lisäksi erillishankkeena kalastusinfotaulut Musti-Porvoonjoen kalatalousalueelle. 
• Porvoonjoen tilan parantamiseksi valmisteltiin Porvoonjoen valuma-alueen vesienhallinnan esiselvityshanke. Jos hanke saa ELY-keskukselta rahoitusta, se aloitetaan vuonna 2023.
• elinvoimavaliokunnan puheenjohtaja Miikka Lönnqvist toimi Hollolan kunnan edustajana yhdistyksen hallituksessa vuonna 2022.