Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta, kokous 31.5.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 72 Valtuustoaloite - Lapsimyönteinen Hollola

HOLDno-2022-497

Aikaisempi käsittely

Elinvoimavaliokunta, 2.5.2023

Valmistelija

Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi
Pekka Laitinen, johtava rakennustarkastaja, pekka.laitinen@hollola.fi

Perustelut

Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt 14.11.2022 valtuustoaloitteen otsikolla Lapsimyönteinen Hollola. Aloite sisältää eri palvelualueiden vastuulle kuuluvaan toimintaan kohdistuvia asioita, joten aloite käsitellään sekä elinvoimavaliokunnassa, että sivistys- ja hyvinvointivaliokunnassa. Elinvoimavaliokunta vastaa aloitteen kohtiin 1. Tonttikauppa ja 4. Markkinointikampanja

Aloitteessa on tuotu hyvin esille Hollolan väestökehityksen haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää useita erilaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi monipuolisen asuntotarjonnan edistämiseen liittyviä toimenpiteitä ollaan jo toteuttamassa osana kunnanvaltuuston 20.6.2022 hyväksymiä strategisia ohjelmia.

Aloitteen kohta 1. Tonttikauppa

Kuntaan muuttavia asukkaita muuttaa kunnan markkinoimille tonteille rakennettujen pientalojen ohella myös kuntaan rakentuviin uusiin rivi- ja kerrostaloasuntoihin, sekä kunnan alueella tarjolla oleviin eri ikäisiin nykyisiin asuntoihin. Uusia asukkaita muuttaa omistusmuodoltaan omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin. Pientalojen osalta on viime vuosina kasvanut yhä valmiimpien ratkaisujen kysyntä. Siinä missä perinteisesti uuteen pientaloon muuttavat asukkaat ovat itse rakennuttaneet talon tontin hankinnasta lähtien, on koko ajan lisääntynyt kysyntä rakennusliikkeiden myymille valmiille uusille pientaloille.

Kuntaan muuttaville lapsiperheille suunnattu etu tavoittaisi kohderyhmänsä kattavammin, tasapuolisemmin ja sen vaikutus olisi tehokkaampi, jos se kohdistettaisiin kaikkiin kuntaan muuttaviin lapsiperheisiin, asumismuodosta tai asunnon omistussuhteesta riippumatta. Näin ollen lapsiperheille suunnattu mahdollinen etu olisi tarkoituksenmukaisempaa kohdistaa yleisesti kuntaan muuttamiseen, kuin sitoa etua vain kunnan luovuttamille tonteille rakentamiseen.

Tonttien myynti- ja vuokrahinnat perustuvat kunnanvaltuuston vahvistamaan hinnoitteluun. Yksittäiselle asiakasryhmälle suunnattu alennus edellyttäisi aiemmin hyväksyttyjen hinnoitteluperiaatteiden ja -perusteiden muuttamista. Kunnan tulee toiminnassaan huolehtia asiakkaidensa tasapuolisesta kohtelusta, minkä vuoksi olisi tarkoituksenmukaisempaa, että tonttien myynti- ja vuokrahinnat olisivat kaikille asiakkaille samoin hinnoiteltuja. Tasapuolisen kohtelun toteutuminen tonttien luovutuksessa olisi tärkeää myös siksi, että kaikki asukasryhmät olisivat väestökehityksen kannalta muuttajina tärkeitä. Yksittäiselle asiakasryhmälle suunnattu etu tai alennus voisi vähentää muissa potentiaalisissa asiakasryhmissä tasapuolisuuden kokemusta ja sen myötä Hollolan kiinnostavuutta asuinkuntana muiden kuin tarjotun edun piiriin kuuluvien asiakkaiden keskuudessa.

Mikäli tonttien kysyntää halutaan edistää hinnoittelua pysyvästi muuttamalla tai alennuskampanjoin, olisi alennuksella kattavampi markkinoinnillinen vaikutus, jos se toteutettaisiin tietystä asiakasryhmästä riippumattomana, kaikille tonttien ostajille tai vuokraajille. Alennuksen tai edun mahdollisuutta arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida myös mm. maanhankinnan, kaavoittamisen ja infrarakentamisen kustannusten nousu, mikä kasvattaa kunnan tonttitarjonnan luomiseen liittyviä kustannuksia.

Valtuustoaloitteessa esitetään lapsiperheille suunnatun alennuksen perustumista kuntaan muuttavaan alle 16-vuotiaaseen lapseen. Kunnan väestökehityksen kannalta olisi yhtä tärkeää saada muuttajia eri ikäisistä asukkaista ja eri väestöryhmistä. Lapsimäärää ajatellen olisi yhtä tärkeää huomioida jo Hollolassa nykyisin asuvat lapsia saavat asukkaat sekä ne uudet kuntaan muuttavat asukkaat, jotka saisivat lapsia vasta kuntaan muuton jälkeen.

Tontinluovutus perustuu joko kiinteistökauppaan tai vuokrasopimukseen. Kauppakirjassa tai vuokrasopimuksessa voidaan sopia vain suoraan kiinteistökauppaan tai vuokraamiseen liittyvistä asioista ja ehdoista, eikä siihen voida sisällyttää täysin vapaasti kiinteistönluovutukseen liittyvän lainsäädännön ulkopuolisia asioita. Kuntaan muuttamiseen liittyvä mahdollinen etu tulisi myös tästä näkökulmasta toteuttaa jollain muulla toimenpiteellä kuin tontinluovutukseen sidottuna.

4. Markkinointikampanja

Tonttien markkinointia, kuten kunnan muutakin yleismarkkinointia tulisi suunnata kaikille potentiaalisille kohderyhmille sekä kunnan ja asumisen yleismarkkinointina, että kohderyhmäkohtaisesti kohdennettuna markkinointina. Asumisen markkinoinnissa vapaat tontit ovat vain yksittäinen osa ja markkinoinnissa on olennaista tarjota laajasti muutakin tietoa Hollolasta asuinpaikkana, huomioiden erilaiset asumisen mahdollisuudet ja asumismuodot, sekä palvelut ja esim. harrastusmahdollisuudet. Lapsiperheet ovat markkinoinnissa yksi tärkeä kohderyhmä, jolle tulisi markkinoida tonttien ohella myös muita lapsiperheiden asumiseen soveltuvia asumisen vaihtoehtoja, sekä juuri lapsiperheiden yleisimmin tarvitsemia palveluja ja esim. harrastusmahdollisuuksia. Asumisen markkinointi edellyttää erilaisten markkinointisisältöjen ja -teemojen yhdistämistä yhteen kunnan yleismarkkinoinnin kanssa sekä markkinoinnin suunnittelun ja toteutuksen riittävää resursointia ja palvelualuerajat ylittävää yhteistyötä kunnassa. Kunnalle valmisteilla oleva markkinointistrategia vastaa osaltaan tähän aihealueeseen. Markinointistrategia on tarkoitus esitellä kunnanhallitukselle kevään 2023 aikana.

Ehdotus

Esittelijä

Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi

Elinvoimavaliokunta antaa kunnanhallitukselle aloitteen käsittelyä varten osaltaan vastauksen valtuustoaloitteen kohtiin 1. tonttikauppa ja 4. markkinointikampanja, ja lähettää aloitteen tiedoksi sivistys- ja hyvinvointivaliokunnalle.

Kunnan väestökehityksen kannalta olisi tärkeää saada muuttajia eri ikäisistä asukkaista ja eri väestöryhmistä, joten asumisen markkinoinnin toimenpiteitä tulisi kohdistaa yksittäistä asiakasryhmää laajemmin erilaisiin potentiaalisiin asiakasryhmiin. Yleisesti asumisen markkinoinnin kehittäminen osana muuta kuntamarkkinointia edellyttää myös markkinoinnin riittävää resursointia, jotta markkinointia voitaisiin suunnata kohderyhmäkohtaisesti useille erilaisille kohderyhmille. Asumisen markkinointia tullaan tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin kunnanhallituksessa kevään 2023 aikana. Mikäli väestökehityksen kannalta halutaan tarjota etu tai tuki erityisesti lapsiperheille, se olisi tasapuolisen kohtelun, kohderyhmän kattavamman huomioinnin ja toteutukseen liittyvien muiden seikkojen kannalta tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa jollakin muulla menettelyllä, kuin kunnan luovuttamien tonttien luovutukseen sidottuna etuna tai alennuksena.

Päätös

Asiantuntijana kuultiin johtava rakennustarkastaja Pekka Laitista

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Kim Strömmer, sivistys- ja hyvinvointijohtaja, kim.strommer@hollola.fi
  • Minna Säkkinen-Salminen, hallintopäällikkö, minna.sakkinen-salminen@hollola.fi
  • Sanja Pokki, varhaiskasvatuspäällikkö, sanja.pokki@hollola.fi

Perustelut

 Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt 14.11.2022 valtuustoaloitteen otsikolla Lapsimyönteinen Hollola. Aloite sisältää eri palvelualueiden vastuulle kuuluvaan toimintaan kohdistuvia asioita, joten aloite käsitellään sekä elinvoimavaliokunnassa, että sivistys- ja hyvinvointivaliokunnassa. Elinvoimavaliokunta vastaa aloitteen kohtiin 1. tonttikauppa ja 4. markkinointikampanja ja sivistys- ja hyvinvointivaliokunta kohtiin 2. kuntalisä ja kohtaa 3. syntymäpäiväraha. Elinvoimavaliokunta on käsitellyt aloitetta 2.5.2023 kokouksessaan.

Aloitteessa esitetään, että Hollolan kunta alkaa maksamaan kotihoidon tukea saaville perheille kuntalisää. Kotihoidon kuntalisä olisi kunnan maksama harkinnanvarainen tuki, jota maksetaan Kelan lakisääteisen kotihoidontuen korotuksena. Kuntalisä on veronalaista tuloa. Tällä halutaan houkutella lisää lapsiperheitä Hollolan kuntaan. 

Kun vanhemman vanhempainrahakausi päättyy, perhe voi valita lapselleen kunnallisen tai yksityisen varhaiskasvatuksen tai lasta voidaan hoitaa kotona. Kelan maksamia lakisääteisiä lastenhoidon tukia ovat kotihoidon tuki, yksityisen hoidontuki sekä joustava ja osittainen hoitoraha. Lisäksi kunnat voivat maksaa kuntalisää kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen.  Hollolan kunta ei ole maksanut kuntalisää kotihoidon tukeen, mutta kunta maksaa kuntalisää yksityisen hoidon tukeen. Lasten hoidon tuet ovat kokonaisuudessaan kunnan kustantamaa tukea perheille, vaikka tuen maksatus tapahtuu Kelan toimesta. Kela laskuttaa kuntaa kuukausittain maksetuista etuuksista. Lasten hoidon tuet kuuluvat varhaiskasvatuksen tulosalueelle. 

Kotihoidon tuen kuntalisällä voidaan ohjata perheitä valitsemaan erityisesti pienten lasten osalta lapsen hoitaminen kotona varhaiskasvatukseen osallistumisen sijaan. Suoraa vaikuttavuutta palvelujen kysyntään on vaikea arvioida. Valtakunnallisena tavoitteena on varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen, jota puoltavat maksuttoman varhaiskasvatuksen ja kaksivuotisen esiopetuksen kokeilut.   

Vanhemmat saavat itse päättää, haluavatko he Kelan maksaman vanhempainrahakauden jälkeen hoitaa lastaan kotona kotihoidon tuella vai laittavatko he lapsensa kunnan tukemaan varhaiskasvatukseen. Kotihoidon tukea tarkastellaan sen hyvin sukupuolittuneen käytön vuoksi, sillä yli 90 prosenttia sen käyttäjistä on äitejä. Suomessa kotihoidon tuen ongelmista puhuttaessa siihen on liitetty erityisesti äitien vaikutukset työuran kehitykseen, köyhyysriskin kasvu. On myös tutkittu ja arvioitu negatiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja oppimiseen, kun he eivät ole varhaiskasvatuksen. Tutkimukset puoltavat lapsen osallistumista varhaiskasvatukseen. 

Kotihoidon tuen kuntalisän vaikutuksia on tutkittu vähemmän kuin kotihoidon tukea yleensä, mutta esimerkiksi Kosonen ja Huttunen (2018) toteavat raportissaan, että kotihoidon tuen kuntalisän määrä on yhteydessä siihen, miten pitkään äidit hoitavat lapsia kotona. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta kuntalisä on ongelmallinen muun muassa siksi, että sen seurauksena vanhempien mahdollisuudet valita lapsensa hoitomuoto eivät ole välttämättä lainkaan yhtäläiset. Kotihoidontuen kuntalisä tulee ymmärtää taloudellisena lisätukena niille lapsiperheille, jotka muutoinkin hoitaisivat lapsensa kotona. Varhaiskasvatuspaikkojen tarpeeseen se ei tutkimusten ja selvitysten perusteella vaikuta.  

Hollolan kunnassa oli huhtikuussa 2023 lasten kotihoidontuen saajia 149 ja lapsia kotihoidon tuen piirissä 194. Kuntalisän arvioidut kustannukset (kuntalisän määrä 165 e/kk/lapsi ja kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan toisen vanhemman toimesta kotona) ovat kuukaudessa 32 010 euroa. Kustannukset on laskettu seuraavasti: 194 lasta x 165 e/kk/lapsi = 32 010 e/kk, 384 120 e/vuosi. 

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Hollola nostaa lapsimyönteistä imagoaan sekä veto- ja pitovoimaansa tarjoamalla Hollolan kuntaan syntyneelle lapsen perheelle syntymän yhteydessä 1000 euron syntymäpäivälahjan.  Vauvarahaa tai syntymäpäivärahaa vuonna 2022 maksoi Suomessa 58 kuntaa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 27. Vauvarahan määrä vaihteli 50 eurosta 10 000 euroon. Keskimäärin kunnat maksoivat vauvarahaa 500 euroa, kun taas vuonna 2019 keskimääräinen summa oli 350 euroa. Vauvarahaa maksaneet kunnat olivat useimmiten n. 2000–2500 asukkaan kuntia. Asukasmäärältään pienimmässä vauvarahaa maksavassa kunnassa asui 700 asukasta, kun suurin niistä oli 20 000 asukkaan kunta. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon se, että 58 vauvarahaa tai syntymäpäivärahaa maksavasta kunnasta 56 kuntaa oli alle 10 000 asukkaan kuntia. 

Valtuustoaloitteen taloudellinen vaikutus syntymäpäivärahan osalta vuosittain olisi vuoden 2022 syntyneiden perusteella noin 200000 euroa. Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden budjetissa vuodelle 2023 ei ole varattu kyseistä määrärahaa eikä myöskään henkilöstöresurssia hakemuksia käsittelemään, neuvontaan ja maksatukseen. Monissa kunnissa kuten myös Hollolassa on mietitty keinoja syntyvyyden ja muuttoliikkeen suunnan muuttamiseksi. Vauva- ja muuttoraha on yksi vaihtoehto keinovalikoimassa. Tilastojen valossa tällainen kannustin ei kuitenkaan näyttäisi olevan pitkällä tähtäimellä riittävä houkutin uusien kuntalaisten saamiseksi. 

Hyvinvointivaliokunta on aikaisemmin päättänyt vauva- ja muuttorahasta 13.4.2022 §46. Vauva- ja muuttoraha toteutetaan nimenomaan kunnan palveluiden muodossa eikä rahakorvauksella. Hyvinvointivaliokunta 15.6.2022 §77 hyväksyi valtuustoaloitteen talousarvion 2023 - 2024 puitteissa siten, että jokaista kuntaan 2023-2024 syntyvää vauvaa ja kuntaan muuttavaa alaikäistä kohden huoltaja voi valita palvelukorttivalikoimasta yhden perheelle parhaiten sopivan etuuden. Valmistelun yhteydessä on jo huomattu, että kaikkien etuisuuksien ja maksujen järjestämiseen pitää päätöksen yhteydessä varata myös lisähenkilöstöresurssia. 

Kotihoidon lisä ja syntymäpäiväraha edellyttäisivät yhteensä vähintään 584 000 euron lisäystä hyvinvointipalveluiden budjettiin tuleviksi vuosiksi ja lisäksi henkilöstöresurssi, joka tarvittaisiin kuntalisän maksatukseen. Rahan lisääminen voisi vaikuttaa jo olemassa oleviin palveluihin, jos lähivuosina joudumme selviämään pienimmillä euromäärillä. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Kim Strömmer, sivistys- ja hyvinvointijohtaja, kim.strommer@hollola.fi

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta antaa kunnanhallitukselle aloitteen käsittelyä varten osaltaan vastauksen valtuustoaloitteen kohtiin syntymäpäiväraha ja kuntalisä.  Kuntalisä ja syntymäpäiväraha varmastikin tukevat Hollolaa lapsiystävällisenä kuntana, mutta kuinka moni muuttajaperhe todellisuudessa tekee valinnan näiden perusteella. Rahallinen panostus tulevina vuosina tulisi olla pikemmin hyvät varhaiskasvatustilat, laadukas varhaiskasvatus sekä eri palvelumuodot. Valiokunnan  päätöksellä 15.6.2022 §77 jo huomiodaan syntyneitä ja muuttajia kunnan palveluiden muodossa ja samalla kerätään tietoa mitkä asiat ovat vaikuttaneet muuttopäätökseen Hollolaan.

Päätös

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta antaa kunnanhallitukselle aloitteen käsittelyä varten osaltaan vastauksen valtuustoaloitteen kohtiin syntymäpäiväraha ja kuntalisä. 
Lisäksi sivistys- ja hyvinvointivaliokunta merkitsee tiedoksi elinvoimavaliokunnan lausunnon aloitteen kohtiin 1. ja 4.

Merk.

Keskustelun kuluessa Sanni-Maria Tiihonen ehdotti Riku Korpelan kannattamana, että päätösehdotus muutetaan muotoon:

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta antaa kunnanhallitukselle aloitteen käsittelyä varten osaltaan vastauksen valtuustoaloitteen kohtiin syntymäpäiväraha ja kuntalisä. 

Ne, jotka kannattavat sivistys- ja hyvinvointijohtajan pohjaehdotusta, äänestävät "jaa". Ne, jotka kannattavat Sanni-Maria Tiihosen ehdotusta, äänestävät "ei".

Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 ääntä: 1 jaa-ääntä ja 10 ei-ääntä.

Puheenjohtaja totesi, että sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti hyväksyä Sanni-Marian muutosehdotuksen.

Valiokunta hyväksyi yksimielisesti Pia Salon lisäyksen päätösehdotukseen:
Lisäksi sivistys- ja hyvinvointivaliokunta merkitsee tiedoksi elinvoimavaliokunnan lausunnon aloitteen kohtiin 1. ja 4.
 

Markku Pulkkanen poistui päätöksen teon jälkeen klo 19.01.

Äänestystulokset

Keskustelun kuluessa Sanni-Maria Tiihonen ehdotti Riku Korpelan kannattamana, että päätösehdotus muutetaan muotoon: Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta antaa kunnanhallitukselle aloitteen käsittelyä varten osaltaan vastauksen valtuustoaloitteen kohtiin syntymäpäiväraha ja kuntalisä. Ne, jotka kannattavat sivistys- ja hyvinvointijohtajan pohjaehdotusta, äänestävät "jaa". Ne, jotka kannattavat Sanni-Maria Tiihosen ehdotusta, äänestävät "ei".
  • Kyllä 1 kpl 9%

    Pasi Koistinen

  • Ei 10 kpl 91%

    Markku Pulkkanen, Heidi Hakanen, Minna Nieminen, Riku Korpela, Ville Mikkola, Toni Vehmola, Petri Puttonen, Sanni-Maria Tiihonen, Pia Salo, Kristiina Joensuu

Tiedoksi

Asianomainen:aloitteentekijät Tiedoksi: Kunnanhallitus, Valtuusto

Liitteet

 Keskustan valtuusryhmä - Lapsimyönteinen Hollola
Verkkojulkisuus rajoitettu, Sisältää henkilötietoja

Oheismateriaali

Keskustan valtuusryhmä - Lapsimyönteinen Hollola VERKKOJULKINEN.pdf (pdf, 753 kt)

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.