Perustelut
Lausuntopyyntö
Hollolan kunnan kehitys- ja kaavoituspalvelut pyytää Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Nostava-Tikkakallio osayleiskaavaluonnoksesta. Kaavaluonnos on nähtävillä 19.3.-30.4.2026 ja aineistot löytyvät kunnan nettisivujen kuulutukset-osiosta. Lausunto pyydetään antamaan 30.4.2026 mennessä.
Osayleiskaavassa osoitetaan tiivis asemataajama asuin- ja virkistysalueineen ja uusi henkilöjunaseisake Lahden oikoradalle. Kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työpaikka-alueita, eteläosaan raskaan teollisuuden ja logistiikan alueita, jotka kytkeytyvät uuteen raide-rekkaterminaalialueeseen. Raide-rekkaterminaalialue on tarkoitettu TEN-T-asetuksen mukaiselle seudulliselle multimodaaliterminaalille ja sitä tukeville toiminnoille.
Nostavan–Tikkakallion osayleiskaavaa valmistellaan samanaikaisesti kierrätysalueen osayleiskaavan kanssa, minkä vuoksi osa kaavojen selvityksistä on laadittu koskemaan kumpaakin kaava-aluetta. Kierrätysalueen osayleiskaavaluonnoksesta annetaan erillinen lausunto.
Lausunto
Valvontajaosto on tutustunut osayleiskaavan materiaaleihin ja antaa asiassa seuraavan lausunnon.
Yleistä
Kaava-alueen luontoarvoja ja ympäristöolosuhteita sekä kaavan vaikutuksia niihin on selvitetty kattavasti. Kierrätysalueen ja Nostavan–Tikkakallion osayleiskaavojen luontovaikutuksista on teetetty yhteinen luontovaikutusten arviointi (Luontoselvitys Metsänen, 15.1.2026). Selvitykseen on hyvin koottu ympäristövaikutusten arviointi sekä esitetty keinoja vaikutusten välttämiseksi ja lieventämiseksi. Selvityksestä saa myös hyvän käsityksen siitä, mitä tietoja täytyy täydentää ja tarkentaa viimeistään asemakaavavaiheessa. Jatkoselvitystarpeiksi Nostavan-Tikkakallion alueen osalta esitetään mm. lepakkokartoitusta, sammalselvitystä, pesimälinnustoselvitystä ja ekologisten yhteyksien tarkempaa selvitystä.
Vesiensuojelu ja sini-viheryhteydet
Alueen länsireunalla virtaa Koivusillanjoki ja itäpuolella Vähäjoki, joka myös sijoittuu osittain kaava-alueelle alueen eteläpäässä. Koivusillanjoki ja Vähäjoki saavat osan vesistään kaava-alueella sijaitsevista pienistä ojista. Koivusillanjoki on savimaiden puro, jotka on Etelä-Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Joen luon-nontilaisuus on kärsinyt aiemmista ojituksista ja uoman muokkauksista. Koivusillanjoesta vedet virtaavat edelleen Vähäjoen kautta Porvoonjokeen.
Taimenkannan nykytilaa Vähäjoen vesistöalueella on selvitetty sähkökoekalastuksilla viimeisimmän kerran vuosina 2024–2025 (Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry 2025). Tutkimusten perusteella Koivusillanjoessa ei sijaitse nykyisellään taimenen kutualueita tai merkittäviä elinympäristöjä. Vähä-joen vesistön merkittävimmät taimenen lisääntymisalueet sijaitsevat kaava-alueen suoran vaikutusalueen ulkopuolella Hankaanjoessa. Lisäksi vaikutusalueella sijaitsevassa Vähäjoessa, Hakosillan rautatiesillan alla, sijaitsee merkittävä tiedossa oleva taimenen kutualue. Vähäjoen vesistöalueella lisääntyvä taimenkanta on tiettävästi Porvoonjoen vesistön ainoa säilynyt alkuperäinen kanta, jonka pääasialliset kasvu- ja talvehtimisalueet sijaitsevat suoraan kaavan vaikutusalueella Vähäjoessa. Alueen suunnittelussa on tämän vuoksi kiinnitettävä erityistä huomiota vesistö-vaikutusten rajoittamiseen siten, että taimenien elinolosuhteita ei heikennetä.
Kaava-alueen luoteisosaan, Pukkomäentien linjauksen ja Koivusillanjoen väliin, on esitetty kahta TP-2 aluetta, jotka on tarkoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille elinkeinotoiminnoille. Eteläisempi TP-2 alue tulee esitetyllä rajauksella hyvin lähelle Koivusillanjokea. Mikäli kyseinen alue halutaan säilyttää kaavassa, tulee aluetta ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan vähintään rajata pienemmäksi esim. alueen länsiosassa kulkevan metsäautotien (näkyy ilmakuvassa ja maastokarttapohjassa) mukaisesti. Näin suojaetäisyys Koivusillanjokeen kasvaisi ja samalla suojeltaisiin jokilaakson luontotyyppejä.
Suojaetäisyys Koivusillanjokeen ja sen ympäristössä kulkevaan ekologiseen yhteyteen jää pieneksi myös kaava-alueen eteläosaan esitetyllä TT-1 alueella, jossa esitetty teollisuusalue jää vain noin 30 metrin etäisyydelle Koivusillanjoesta. Ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan alueella tulisi tarkastella vaihtoehtoja, joilla etäisyyttä Koivusillanjokeen saataisiin kasvatettua ja ekologinen yhteys turvattua.
Kaava-alueen itälaidalle esitetty LR-2 alue tulisi esitetyllä rajauksella katkaisemaan alueen läpi kulkevan ekologisen yhteyden. Kaavassa on esitetty ekologisen yhteyden kiertämistä LR-2 alueen pohjoispuolelta, mutta yhteys jää paikoin vain 60-70 metriä kapeaksi. Luontovaikutusten arvioinnin raportissa esitetään ratapihan ylittävän viherkannen mahdollisuuden selvittämistä. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan kaavan laadinnassa tulisi huolehtia, että ekologinen yhteys kaava-alueen itäpuolelle säilyy riittävän leveänä. Nostava-Tikkakallion osayleis-kaavaluonnoksen määräyksissä ekologisen yhteyden suositeltu minimileveys on 200m.
Ympäristönsuojeluviranomainen haluaa tuoda esiin myös, että vireillä olevien osayleiskaavojen lisäksi alueelle sijoittuu myös muita kaavoitussuunnitelmia, kuten Kyyhkylän asuinalueet Vähäjoen itäpuolella. Asutusalueiden suunnitteleminen myös tänne kaventaa Vähäjoen muodostamaa siniviheryhteyttä ahtaammaksi ja luo riskejä joen vedenlaadun säilymiselle taimenelle elinkelpoisena. Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon Vähäjoen ja Porvoonjoen erityisluonne taimenen elinympäristöinä ja kiinnitettävä erityistä huomiota vesistövaikutusten rajoittamiseen.
VAK-ratapiha
Osayleiskaavan valmisteluvaiheessa on arvioitu mahdollisen VAK-ratapihan sijoittamismahdollisuuksia LR-2-alueelle ja onnettomuustilanteita kaava-alueella. VAK-ratapihalla tarkoitetaan sellaista ratapihaa, jonka kautta kulkee ja jossa käsitellään suuria määriä vaarallisia aineita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan uudet kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat tulee sijoittaa riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.
Kaavaluonnoksessa ratapihan läheisyyteen esitetään asuinalueita kaavamerkinnöillä AP-1 ja A-1. Lisäksi esitetyn ratapiha-alueen itäpuolella virtaa Vähäjoki, joka jää ratapihasta vain noin 100 metrin etäisyydelle. Vähäjoessa esiintyy Porvoonjoen geneettisesti ainutlaatuinen taimenkanta, minkä vuoksi jokea voidaan pitää luonnon kannalta herkkänä alueena.
Suunnitellun asutuksen ja Vähäjoen läheisyydestä johtuen ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että LR-2-alueella on mahdollista käsitellä kemikaaleja hyvin rajoitetusti ja vain lyhytkestoisesti. Suurempaa ympäristö- ja terveysvaaraa aiheuttavien kemikaalien, kuten ammoniakin ja suolahapon varastointiin ympäristönsuojeluviranomainen suhtautuu kielteisesti.
Melun torjunta
Melunsuojaustarve radanvarrelle esitetyillä asuinalueilla on merkittävä ja asema-kaavoituksessa täytyy huolehtia, että asutukseen jätetään riittävästi suojavyöhykkeitä tai esitetään muita keinoja vähentämään meluhaittoja.
Kaavamääräykset
Ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että yleisesti ottaen esitetyt kaavamääräykset ovat kattavat ja hulevedet on huomioitu niissä hyvin.
Ympäristönsuojeluviranomainen ehdottaa seuraavien kaavamääräysten tai kaavamerkintöjen muokkaamista alla esitetysti:
Määräys: … Rakentamisen yhteydessä syntyvät vieraslajiperäiset maamassat on käsiteltävä asianmukaisesti ja sijoitettava niitä vastaanottaville alueille.
Ehdotus: … Rakentamisen yhteydessä syntyvät vieraslajeja sisältävät maamassat on käsiteltävä ja sijoitettava asianmukaisesti siten, että vieraslajien leviäminen laajemmalle estetään.
SL-1 luonnonsuojelualue merkintä: … Alueella on virkistyskäytöstä johtuva kulunohjaustarve. Alueelle on suunniteltava ja toteutettava luontoarvojen turvaamisen kannalta riittävä ulkoilu- ja virkistysreitti sekä kulunohjaus siten, että alueen suojeluarvot eivät vaarannu.
Ehdotus: … Alueella on virkistyskäytöstä johtuva kulunohjaustarve, jos kaava toteutuu täysimittaisesti. Tällöin alueelle tulee tehdä käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa määritellään alueen kulunohjaukseen sopivat toimenpiteet.
Perustelu: Koska suojelualueella sallitut ja kielletyt toimenpiteet määritellään suojelupäätöksissä, ei niistä voi antaa tarkkoja kaavamääräyksiä. Suojelualueelle voidaan tehdä käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa toimenpiteet suunnitellaan ja jonka valtion viranomainen hyväksyy.
Kierrätysalueen ja Nostava-Tikkakallion osayleiskaavojen yhteisselvitykset ja yhteisvaikutukset
Koska kaavahankkeiden vaikutukset etenkin luontoon ja vesistöihin ovat osittain yhteisiä, on osa selvityksistä yhteisselvityksiä.
Ympäristönsuojeluviranomainen nostaa esiin tässä vaiheessa, että koska alueiden suunnitteleminen ja osayleiskaavojen jälkeen asemakaavoittaminen tapahtuu monen vuoden aikajänteellä, olisi tiettyjä luontoselvityksiä hyvä jatkaa pitkäjänteisesti kaavaprosessien ajan. Tällainen selvitys on ainakin kaavojen vaikutusalueen taimenkannan seuraaminen, jota suositellaan jatkettavan vuosittain. Tietoja tarvitaan ja voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi, jos ja kun alueelle suunnitellaan sijoittuvaksi toimintoja, joille tulee hakea ympäristö- ja tai vesilain mukaisia lupia.
Toteutuessaan molemmat kaavat ja niiden yhteisvaikutukset pienentävät merkittävästi Hollolan kartoitettuja luonnon ydinalueita. Tästäkin näkökulmasta osayleiskaavojen toteuttaminen ns. väljänä edesauttaisi riittävien ekologisten yhteyksien säilymistä.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.
Merk. Minna Kauhanen ilmaisi esteellisyytensä asian osalta (osallisuusjäävi hallintolaki 28.1 § kohta 1) ja poistui kokouksesta asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Merk. Tommi Nurminen ilmaisi esteellisyytensä asian osalta (intressijäävi hallintolaki 28.1 § kohta 2) ja poistui kokouksesta asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.