Perustelut
Lausuntopyyntö
Hollolan kunnan kehitys- ja kaavoituspalvelut pyytää Hollolan kunnan ympäristön-suojeluviranomaiselta lausuntoa kierrätysalueen osayleiskaavaluonnoksesta. Kaavaluonnos on nähtävillä 19.3.-30.4.2026 ja aineistot löytyvät kunnan nettisivujen kuulutukset-osiosta. Lausunto pyydetään antamaan 30.4.2026 mennessä.
Kierrätysalueen osayleiskaava-alue sijaitsee nykyisellä metsätalousalueella VT12 lounaispuolella, Nostavan eritasoliittymän lähellä. Idässä alue rajoittuu Koivusillanjokeen. Kaavassa tutkitaan seudullisen kiertotalousalueen sijoittamista ja toimin-nan ympäristövaikutusten huomioimista. Osayleiskaavalla osoitetaan myös työpaikka- ja yritysalueita, jotka tukeutuvat hyviin liikenneyhteyksiin kehätien varrella. Kierrätysalueen osayleiskaavaa laaditaan alueidenkäyttölain tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, joka ohjaa suunnittelualueen myöhempää asemakaavoitusta.
Kierrätysalueen osayleiskaavaa valmistellaan samanaikaisesti Nostavan–Tikkakallion osayleiskaavan kanssa, minkä vuoksi osa selvityksistä on laadittu koskemaan kumpaakin kaava-aluetta. Nostavan-Tikkakallion osayleiskaavaluonnoksesta annetaan erillinen lausunto.
Lausunto
Valvontajaosto on tutustunut osayleiskaavan materiaaleihin ja antaa asiassa seuraavan lausunnon:
Yleistä
Kaava-alueen luontoarvoja ja ympäristöolosuhteita sekä kaavan vaikutuksia niihin on selvitetty kattavasti. Kierrätysalueen ja Nostavan–Tikkakallion osayleiskaavojen luontovaikutuksista on teetetty yhteinen luontovaikutusten arviointi (Luontoselvitys Metsänen, 15.1.2026). Selvitykseen on hyvin koottu ympäristövaikutusten arviointi sekä esitetty keinoja vaikutusten välttämiseksi ja lieventämiseksi. Selvityksestä saa myös hyvän käsityksen siitä, mitä tietoja täytyy täydentää ja tarkentaa viimeistään asemakaavavaiheessa. Jatkoselvitystarpeiksi esitetään mm. Kierrätysalueen laajennusalueen luontoselvitys, lepakkokartoitus, sammalselvitys ja ekologisten yhteyksien tarkempi selvitys.
Vesiensuojelu ja sini-viheryhteydet
Kaava-alueella muodostuvat hulevedet on tarkoitus johtaa Koivusillanjokeen, joka virtaa suunnittelualueen itäreunalla. Koivusillanjoki on savimaiden puro, jotka on Etelä-Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Koivusillanjoen luonnontilaisuus on kärsinyt aiemmista ojituksista ja uoman muokkauksista. Koivusillanjoesta vedet virtaavat edelleen Vähäjoen kautta Porvoonjokeen. Porvoonjoen latvavesistöissä esiintyy geneettisesti ainutlaatuista taimenkantaa, jonka pääasialliset kasvu- ja talvehtimisalueet sijaitsevat suoraan purkuvesistön alapuolella Vähäjoessa noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Myös nykyiset taimenen lisääntymisalueet sijaitsevat veden virtaussuuntaan nähden hankealueen alapuolella. Alueen suunnittelussa on tämän vuoksi kiinnitettävä erityistä huomiota vesistövaikutusten rajoittamiseen siten, että taimenien elinolosuhteita ei entisestään heikennetä.
Kaavassa esitetty TP-1 tontti rajautuu länsilaidaltaan hyvin lähelle Melkkaanojaa, joka on yksi Koivusillanjoen sivuhaaroista. Koivusillanjokea pitkin kulkee ekologinen yhteys ja siniyhteys, joka jatkuu pitkin Melkkaanojaa. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan myös Melkkaanojaan tulisi jättää esitettyä suurempi suojaetäisyys, vaikka kysymys onkin pienemmästä sivuhaarasta. Suojaetäisyyden kasvattaminen on perusteltua vesiensuojelun ja riittävän ekologisen yhteyden varmistamiseksi. Ympäristönsuojeluviranomainen muistuttaa, että Melkkaanoja on jo ennestään kuormittunut, sillä siihen johdetaan myös Aikkalan jäteaseman ja suljetun kaatopaikan käsitellyt suotovedet.
Lisäksi kaava-alueen pohjoisosassa sijaitseva TPY tontti tulee esitetyllä rajauksella melko lähelle Koivusillanjokea. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan suojaetäisyyttä Koivusillanjokeen olisi hyvä kasvattaa ainakin alueen eteläosasta, jossa ekologinen yhteys jää esitetyllä rajauksella noin 160 metrin levyiseksi. Nostava-Tikkakallion osayleiskaavaluonnoksen määräyksissä ekologisen yhteyden suositeltu minimileveys on 200 m.
Osayleiskaavassa osoitetaan rakennettavien alueiden ympärille suojavyöhykkeitä maa- ja metsätalousvaltaisina alueina (M-1) sekä suojaviheralueina (EV-1), jotka osaltaan lieventävät vaikutuksia ympäristön hajaluonteiseen asutukseen tai muihin herkempiin kohteisiin. Ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että M-1 alueen määräykseen voisi lisätä vähintään suosituksen Melkkaanojaan jätettävästä suojavyöhykkeestä metsänkäsittelyssä.
Kaava-alueen keskivaiheille on esitetty MY-merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Ympäristönsuojeluviranomainen pitää MY-merkintää hyvänä asiana turvaamaan alueen läpi kulkeva ekologinen yhteys sekä alueella sijaitsevat vesilain mukaiset kohteet.
Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu TPY ja TP-1 tontit. Karttatarkastelun perusteella alueen hulevedet purkautuvat pienempien uomien kautta edelleen Koivu-sillanjokeen. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan näiden alueiden hulevesirakenteille tulee esittää tarkempi suunnitelma viimeistään asemakaavavaiheessa.
Kaavan ja Destian yhteislupa-alueen yhteensovittaminen
Valvontajaosto on päätöksellään 2.10.2024 § 66 myöntänyt Destia Oy:lle yhteisluvan kalliokivenottoon ja murskaukseen kiinteistöille 98-452-1-20 (Tervala) ja 98-452-3-63 (Kunttala). Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 12.11.2025 luvasta tehdyt valitukset. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten lupa on saanut lainvoiman. Kiviaineisten ottoalue sijoittuu kaava-alueen lounaisosaan, kaavamerkintöjen M-1 ja T-1 alueille. Luvan mukainen alin ottotaso on +112. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan kaavan ja kiviainestoiminnan yhteensovittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hulevesien hallintaan siten, että kiintoaineiden ja muiden vesistöille haitallisten aineiden kulkeutuminen Koivusillanjokeen estyy kaikissa tilanteissa.
Kaavamääräykset
Ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että yleisesti ottaen esitetyt kaavamääräykset ovat kattavat ja hulevedet on huomioitu niissä hyvin. Ympäristönsuojeluviranomainen ehdottaa seuraavien kaavamääräysten muokkaamista alla esitetysti:
Määräys: … Rakentamisen yhteydessä syntyvät vieraslajiperäiset maamassat on käsiteltävä asianmukaisesti ja sijoitettava niitä vastaanottaville alueille.
Ehdotus: … Rakentamisen yhteydessä syntyvät vieraslajeja sisältävät maamassat on käsiteltävä ja sijoitettava asianmukaisesti siten, että vieraslajien leviäminen laa-jemmalle estetään.
Määräys: Kierrätysalueella alueella voidaan maarakentamisessa käyttää jätemateriaaleja, jotka täyttävät ympäristöluvassa asetetut ympäristökelpoisuusehdot.
Ehdotus: Kierrätysalueella voidaan maanrakentamisessa käyttää sellaisia jätemateriaaleja, joiden soveltuvuudesta on päätetty ympäristölupa- tai vastaavassa menettelyssä.
Kierrätysalueen ja Nostava-Tikkakallion osayleiskaavojen yhteisselvitykset ja yhteisvaikutukset
Koska kaavahankkeiden vaikutukset etenkin luontoon ja vesistöihin ovat osittain yhteisiä, on osa selvityksistä yhteisselvityksiä.
Ympäristönsuojeluviranomainen nostaa esiin tässä vaiheessa, että koska alueiden suunnitteleminen ja osayleiskaavojen jälkeen asemakaavoittaminen tapahtuu monen vuoden aikajänteellä, olisi tiettyjä luontoselvityksiä hyvä jatkaa pitkäjänteisesti kaavaprosessien ajan. Tällainen selvitys on ainakin kaavojen vaikutusalueen taimenkannan seuraaminen, jota suositellaan jatkettavan vuosittain. Tietoja tarvitaan ja voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi, jos ja kun alueelle suunnitellaan sijoittuvaksi toimintoja, joille tulee hakea ympäristö- ja tai vesilain mukaisia lupia.
Toteutuessaan molemmat kaavat ja niiden yhteisvaikutukset pienentävät merkittävästi Hollolan luonnon kartoitettuja ydinalueita. Tästäkin näkökulmasta osayleiskaavojen toteuttaminen ns. väljänä edesauttaisi riittävien ekologisten yhteyksien säilymistä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Sameli Männistö, ympäristösihteeri, sameli.mannisto@hollola.fi
Valvontajaosto on tutustunut osayleiskaavan materiaaleihin ja antaa lausuntonaan edellä, asian käsittely -kohdassa esitetyn lausunnon.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.
Merk. Minna Kauhanen ilmaisi esteellisyytensä asian osalta (osallisuusjäävi hallintolaki 28.1 § kohta 1) ja poistui kokouksesta asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Merk. Tommi Nurminen ilmaisi esteellisyytensä asian osalta (intressijäävi hallintolaki 28.1 § kohta 2) ja poistui kokouksesta asian esittelyn, käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.