Valtuusto, kokous 11.11.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 68 Selvitys valtuutettujen tekemistä aloitteista 2024

HOLDno-2024-850

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Katri Kattainen, hallintopäällikkö, katri.kattainen@hollola.fi

Perustelut

Hallintosäännön 116 §:n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Kunnan johtoryhmä on päättänyt, että valtuustoaloitteet viedään valtuustolle tiedoksi kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä.

Seuraavassa on luettelo niistä aloitteista, joita ei ole vielä valtuustossa lopullisesti käsitelty ja selostus siitä, mitä niiden osalta on toimivaltaisen viranomaisen käsittelyssä päätetty taikka missä vaiheessa asian valmistelu on. 

Valtuuston kokouksessa 11.12.2023 jätetty HOLDno-2023-950 Valtuustoaloite - Riihelän pyörätie, on käsittelyssä elinvoimavaliokunnan kokouksessa 5.11.2024.

Valtuustossa 22.4.2024 jätetyt aloitteet (5 kpl), 10.6.2024 jätetyt aloitteet (3 kpl) ja 23.9.2024 jätetty aloite (1 kpl),  joita ei ole aiemmin viety valtuustolle tiedoksi:

HOLDno-2024-392 Valtuustoaloite - Pyöräedun käyttöön ottaminen Hollolan kunnan työntekijöille  - valmistelussa konsernipalvelujen palvelualueella

HOLDno-2024-393 Valtuustoaloite - Hollolan kouluihin liikunnallinen puolen tunnin välitunti koulupäivään 

"UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttaa Suomessa yli 3 miljardin vuosittaiset kustannukset. UKK instituutin tieteelliseen tutkimukseen ja näyttöön perustuvat liikuntasuositukset kouluikäisille lapsille ja nuorille: 
​​​​​​Suosituksen mukaan olisi hyvä liikkua viikon jokaisena päivänä ja suurimman osan liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Liikkumisen tulisi olla monipuolista, jolloin erilaiset liikuntataidot kehittyvät. Myös liikkuvuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Suosituksen mukainen määrä liikkumista voi kertyä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Vähäisempikin liikkumisen määrä on hyödyllistä, vaikka suositus ei täyttyisikään viikon jokaisena päivänä. Liikkumisen ilo auttaa pysyvien liikkumistottumusten ja harrastusten löytämisessä. Turvallinen ja yhdenvertaisesti saavutettava päivittäinen liikkuminen kuuluu kaikille lapsille ja nuorille.” 

Lisääntynyt digilaitteiden käyttö sekä koulukyydit aiheuttavat jo omalta osaltaan liikkumattomuutta. Koulupäivän aikana yksi ohjattu liikunnallinen puolen tunnin mittainen välitunti katkaisee päivän mukavasti. Se olisi toteutettavissa yhteistyössä kunnan nuorisotoimen, liikuntatoimen ja liikunta-alan oppilaitoksien kanssa esimerkiksi harjoittelujaksona kouluissa. Mikäli kouluissa on jo nyt käytäntönä yksi pitempi välitunti, korvataan se tällä uudella ohjatulla liikunnallisella välitunnilla. 
Ei vaadi suuria taloudellisia satsauksia, eikä erillisiä tiloja. Liikuntahetki on toteutettavissa ulkotiloissa tai omassa luokassa. Ei tarvita välineitä; liikunta voi olla esimerkiksi tanssia, tasapainoharjoittelua, kuntopiiriä oman kehon painolla tai vaikkapa meditaatiota. Liikuntarajoitteisille järjestetään samaa oheistoimintaa kuin normaalien liikuntatuntien ajan on tapana järjestää. Aikuisten tehtävänä on turvata lasten kasvaminen terveiksi aikuisiksi ja meidän kuntapäättäjien on tehtävä tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi.

Hollolassa pitkä välitunti on käytössä jo suurimmassa osassa kouluja. Välitunneilla tarjotaan liikunnallisia aktiviteetteja resurssien puitteissa. Hollolassa kaikki koulut ovat mukana Liikkuva Koulu-ohjelmassa. Koulut toteuttavat välkkäritoimintaa.  
Ulkopuolisten resurssien hankkiminen perustuu ulkopuoliseen rahoitukseen, palvelun ostamiseen tai hankerahoitukseen. Näitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Kunnan liikuntapalveluilla ei ole antaa lisäresursseja koulujen käyttöön jo olemassa olevien toimintojen lisäksi, kuten koululaisuinnit. 

Hankerahoituksella palkattu KouluPT ideoi ja kehittää myös välituntitoimintaa lukuvuoden 2024-25 aikana. Lukujärjestyssuunnittelussa on huomioitu pitkän välitunnin mahdollisuudet koulupäivien ja –kuljetusten puitteissa. Oppilaiden ikätason mukaan toiminnassa huomioidaan toiminnallisuuden mahdollisuudet koko koulupäivien aikana. Yläkoulujen liikkuva opiskelu –hankkeessa on koulutettu myös aineopettajia huomioimaan liikunnalliset toimintatavat oppituntien sisällä.

Päätösehdotus: Hollolassa pitkä välitunti on käytössä jo suurimmassa osassa kouluja. Välitunneilla tarjotaan liikunnallisia aktiviteetteja resurssien puitteissa. Hollolassa kaikki koulut ovat mukana Liikkuva Koulu-ohjelmassa. Koulut toteuttavat välkkäritoimintaa.  Hankerahoituksella palkattu KouluPT ideoi ja kehittää myös välituntitoimintaa lukuvuoden 2024-25 aikana. Lukujärjestyssuunnittelussa on huomioitu pitkän välitunnin mahdollisuudet koulupäivien ja –kuljetusten puitteissa. Oppilaiden ikätason mukaan toiminnassa huomioidaan toiminnallisuuden mahdollisuudet koko koulupäivien aikana. Yläkoulujen liikkuva opiskelu –hankkeessa on koulutettu myös aineopettajia huomioimaan liikunnalliset toimintatavat oppituntien sisällä.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 9.10.2024 § 123 yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle  tiedoksi.  
       
HOLDno-2024-395 Valtuustoaloite - Hollolan on torjuttava maksuttoman toisen asteen koulutuksen romuttaminen

Valtuustoaloiteessa esitetään, että Hollolan kunnan torjuttava maksuttoman toiseen asteen koulutuksen romuttaminen. Aloitteessa esitetään, että kunta pyrkisi vaikuttamaan koulutusleikkauksen perumiseen ja selvittämään miten Hollolassa pysyttäisiin turvamaan maksuton koulutus toisen asteen opiskelijoille. 
Valtuustoaloitteen valmistelussa Hollolassa on sivistyksen- ja hyvinvoinnin palvelualueella seurattu valtakunnallista keskustelua toisen asteen maksuttomuuden rajaamisesta 18 ikävuoteen. Julkisuudessa oli keskusteltu, että eri kuntien opiskelijat joutuisivat mahdollisesti epätasa-arvoiseen asemaan, mikäli jotkut kunnat olisivat sitoutuneet maksuttomuuteen ja toiset eivät.

Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2025 esitetään, että Hallituksen kehysriihessä päättämää toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteuteta. Korvaavina säästötoimina vuonna 2025 vähennetään ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen määrää 4 miljoonalla eurolla sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hankerahoitusta 2 miljoonalla eurolla. Mikäli Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioehdotus 2025 hyväksytään, ei tämä aiheuta kunnassa jatkotoimenpiteitä.

Päätösehdotus: Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2025 esitetään, että Hallituksen kehysriihessä päättämää toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteuteta. Päätöksen jälkeen tarvittaessa toteutetaan maksuttoman toisen asteen kustannuksien arviointi Hollolan osalta.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 9.10.2024 § 122 yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle tiedoksi.

        
HOLDno-2024-394 Valtuustoaloite - Metsästäjätutkinnon valinnaiseksi yläluokalle Hollolassa 

Suomen perustuslain (731/1999) 16§ mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Metsästystutkinnon suorittaminen on suorittajalle maksullinen. Oppilaiden tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi Hollolan perusopetuksessa ei järjestetä koulun ulkopuolisia tutkintoon tai lupiin liittyviä toimintoja, jotka aiheuttavat kustannuksia. Tällaisia muita metsästäjätutkintoon rinnastettavia maksullisia kursseja/tutkintoja voivat olla esim. hygieniapassi, mopokurssi/kortti, EA-kurssi ja kielitaitotasotodistus.

Metsästäjätutkinnon laajuudeksi ilmoitetaan 12h. Valinnaisaineen vähimmäistuntimäärä on 38 vuosiviikkotuntia. Tunnit hajautuvat siten, että pidetään yksi oppitunti viikossa. Kurssi pitäisi rakentaa useiden eri aihealueiden kokonaisuuksista. Tämä saattaa vaikeuttaa oppilaan kiinnostusta kyseisen yhdistelmän valintaan ja samalla vaikuttaa koko kurssin mahdolliseen toteutumiseen, mikäli osallistujamäärä jää hyvin pieneksi. Myös sopivan henkilön löytäminen kurssin pitäjäksi saattaa olla haasteellista, koska perusopetuksessa edellytetään opettajakelpoisuutta. Vaihtoehtoisesti ei kelpoisen kurssia vetävän ulkopuolisen henkilön lisäksi tarvitaan tunneille palvelussuhteessa oleva koulun opettaja, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. Koulu vastaa aina opetuksesta ja sen sisällöstä.

Metsästyksestä kiinnostunutta oppilasta opetussuunnitelma tukee monin tavoin historian, biologian ja ympäristöopin näkökulmista. (Lajintuntemus, turvallisuus ja ekologinen ymmärrys). Vaikka sana metsästys mainitaan opetussuunnitelmassa ainoastaan 5-6 luokan historian oppisisällöissä ( S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty), ovat lajintuntemus, ekosysteeminen ymmärrys ja turvallisuus luonnossa keskeisiä teemoja opetuksessa. Alakoulussa oppilaat opettelevat havainnoimaan ympäristöä, tunnistamaan erilaisia kasvi- ja eläinlajeja (jälkiä, jätöksiä ja kalloja). Lisäksi retkeily ja luonnossa liikkuminen sekä selviytymistaidot ovat keskeisiä osia

Opetussuunnitelmaa, mikä tukee oppilaiden luontosuhteen kehittymistä ja ympäristötietoisuutta. Biologiassa vuosiluokilla 7-9 tavoitteena on (T3) ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Kuten metsästyksessäkin kestävä ja eettinen toimintakulttuuri on läsnä jokapäiväisessä opetuksessa.

Ensiaputaitoja käsitellään mm. ympäristöopissa sisältöalueessa S2: alakoulussa Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen ja yläkoulussa Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy. Liikunnan ja terveystiedon tunneilla myös kestävä kehitys näkyy luonnossa liikkumisen ja retkeilyn yhteydessä. Oppilaat oppivat, miten toimia vastuullisesti luonnossa ja kunnioittaa luontoa.

Koulun ensisijainen tehtävä on tarjota yleissivistävää koulutusta, joka kattaa monipuolisesti eri tieteenalat. Hollolan perusopetuksessa ei voi lisätä yksittäistä maksullista koulun ulkopuoliseen tutkintoon tai kelpoisuustodistukseen liittyvää valinnaiskurssia. Perusteluna on se, että perusopetuksen tulee olla maksutonta ja oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Oppilas saa perusopetuksen aikana tieto ja taitoja, joiden avulla hän voi suorittaa metsästäjän tutkinnon omalla vapaa-ajallaan.

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti kokouksessaan 25.9.2024 § 109, että opetussuunnitelma antaa hyvät tiedot oppilaalle, jos hän haluaa suorittaa metsästäjätutkinnon ja jatkaa harrastustaan. Hollolan perusopetuksen opetusohjelmaan ei ole syytä lisätä yksittäistä maksullista koulun ulkopuoliseen tutkintoon tai kelpoisuustodistukseen liittyvää valinnaiskurssia. Perusteluna on se, että perusopetuksen tulee olla maksutonta ja oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. 

Kunnanhallitus merkitsi kokouksessaan 7.10.2024 § 236 aloitteen vastauksen tiedoksi. Vastaus aloitteeseen viedään valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.
    
HOLDno-2024-391 Valtuustoaloite - Uimahallikuljetusten tarjoaminen peruskorjauksen ajaksi        

Hollolan kunnalle on tehty valtuustoaloite uimahallikuljetusten järjestämisestä Hollolan uimahallin peruskorjauksen ajalle. "Uimahallin mentyä kahdeksi vuodeksi kiinni, liikuntavammaisille on pitkä aika, ettei pääse vesivoimisteluun. Kaikilla ei ole omaa kulkunevuoa millä pääsisi liikkumaan naapurikuntien uimahalleihin. Esitänkin, että Hollolan kunta järjestää kerran viikossa kuljetukset ympäristökuntien uimahalleihin syksystä lähtien. Esimerkiksi Orimattila, Kärkölä ja Lahti. Vesivoimistelu on tärkeä nivelsairalle ja selkäsairaille ikäihmisislle. Tämä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa."

Hollolan kunnan vapaa-aikapalvelut aloitti alkuvuodesta 2024 valmistelemaan Hollolan uimahallin remontin ajalle korvaavia uimahallikuljetuksia. Aloite kuljetusten järjestämiseen on tullut Hollolan vanhus- ja vammaisneuvostolta alkuvuodesta 2024. Kerran viikossa toteutettava kuntalaisille maksuton kyyditys on järjestetty 4.9.2024 alkaen. Kuljetustoimintaa on tarkoitus jatkaa toukokuun 2025 loppuun saakka. Mahdollisesta jatkosta vuoden 2025 loppuun päätetään keväällä 2025. Kuljetus toteutetaan koululaiskuljetuskalustolla, jonka käyttö on kustannustehokasta, kun kuljetusaikataulu totetutetaan niin, että kuljetuskalusto ei ole oppilaskuljetuskäytössä. Käytännössä tämä tarkoitta arkipäivisin noin klo 09.30 - 12.30 välistä ajanjaksoa. Kuljetus on mukaan ilmoittautuneille kuntalaisille maksutonta. Ensimmäisen kuukauden aikana uimahallikuljetuksiin on osallistunut keskimäärin 45 henkilöä per kuljetuskerta.

Päätösehdotus: Sivistys- ja hyvinvointipalvelut on järjestänyt kerran viikossa maksutonta uimahallikyyditystä 4.9.2024 alkaen. Kuljetustoimintaa on tarkoitus jatkaa toukokuun 2025 loppuun saakka. Mahdollisesta jatkosta vuoden 2025 loppuun päätetään keväällä 2025.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 9.10.2024 § 124 yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle tiedoksi. 

HOLDno-2024-545 Valtuustoaloite - Tiilikankaan koulun lakkautusta koskeva selvitys    

Tiilikankaan koulun sulkemisesta laadittava selvityksestä on tehty valtuustoaloite. Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Palveluverkkomuutoksen johdosta Tiilikankaan oppilaiden lähikoulu muuttuu. Kunnan hallintosäännön mukaisesti päätöksen lähikoulusta tekee aluerehtori. Oppilasvirtojen ohjaukseen vaikuttaa lähikoulualueet. Oppilaaksi ottamisen perusteet ja lähikoulualueet olivat sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan päätöksenteossa 9.10.2024 § 119.  

Keväällä valmistelussa oli koulupiirien muutos siten, että Hollolassa olisi vain yksi koulupiiri tulevaisuudessa. Tähän päätökseen sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti teetättää ennakkovaikutusten arvioinnin, joka käsitellään lokakuun valiokunnassa 9.10.2024. Lokakuun valiokunnassa myös käsitellään seuraavan vuoden budjetti, jonka perusteella tiedämme seuraavan lukuvuoden opetusresurssit. Lopullinen päätös seuraavan vuoden talousarvio syntyy loppuvuodesta valtuustossa. Opetusresurssit vaikuttavat henkilöstömäärään sekä seuraavan lukuvuoden tuntikehykseen. Koko kunnan päätöksentekoon liittyy investointitarve vastaanottavan koulun osalta.  Opetustilat tarvitsevat muutostöitä ennen oppilaiden saapumista.    

Valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti Tiilikankaan koulun toiminta päättyy 1.8.2025. Valtuuston päätöksen mukaisesti oppilaiden sijoittumista on tarkasteltu Salpakankaan ja Heinsuon koulun kesken. Valtuuston päätöksen jälkeen Salpakankaan koulun oppilasmäärä on ollut nouseva ja Heinsuon laskeva. Oppilaiden sijoittaminen pelkästään Salpakankaan koululle jättäisi Heinsuon koulun tilat vajaakäytölle, kun taas Salpakankaan tilat täyttäisivät entisestään.  

Valtuustopäätös: “Muutoksen toteuttaminen edellyttää Salpakankaan ja Heinsuon koulujen toiminnan tiivistä yhteistyötä, jotta opetuspalvelujen järjestäminen toteutuu asianmukaisesti ja oppilaiden tarpeet huomioiden.”  Oppilasmäärien laskiessa tulorahoitus edelleen pienenee ja suurempi osa käyttömenoista joudutaan kattamaan kunnan omalla rahoituksella. Hollolan kunta on investoinut koulurakennuksiin, jotta Hollolan kunnan lapsilla olisi tarkoituksenmukaiset ja turvalliset tilat tulevaisuudessa.   

Valtuustopäätös Tiilikankaan koulun päättymisestä liittyy tulevaisuuden koulutilojen käyttöön, joten suunnitelmaa on tehty vuosille 2025-2030. Valmistelun tarkoituksena on varmistaa oppilaalle yhtenäinen koulupolku. Tiilikankaan koulun osalta kahdeksaa (8) opetustilaa on kartoitettu Salpakankaan ja Heinsuon koululta. Olemme valmistelussa kartoittaneet tilaratkaisuja koululla ja mitä se vaikuttaa nykyisen koulun toimintaan.  Heinsuon koulu on elinkaarikoulu, joten ratkaisuja on kartoitettu yhteistyössä YIT:n kanssa ja suunnittelussa on ollut mukana koulun suunnitellut arkkitehti. Tilojen käytöstä on kaksi suunnitelmaa ja mahdollisuuden niiden toteuttamiseen käsitellään lokakuun yhteisessä palaverissa.  

Oppilassiirrot ovat yksilökohtaisia päätöksiä, joihin vaikuttavat oppilaan tarpeet ja tukimuodot. Tiilikankaan koulun oppilaat saavat päätöksen uudesta lähikoulusta ensi vuoden tammi-helmikuussa. Valituksen alaisen päätöksen tekee kunnan hallintosäännön mukaisesti aluerehtorit. Oppilaiden lukujärjestykset valmistuvat toukokuussa ja koululaiskuljetukset heinäkuun mennessä.  Koulujen lukujärjestykset sekä lukuvuosisuunnitelmat ovat suunnitelma opetustiloista ja niiden käytöstä lukuvuoden aikana. Heinsuon ja Salpakankaan koulun osalta on kyseessä yläkouluopetusta antavat koulut, joten lukujärjestykset antavat vasta lopullisen kuvan opetuspäivien toiminnasta.   

Suunnitelmissa on vielä toteuttaa kysely muutoksessa mukana oleville perheille ja henkilökunnalle. Kyselyn kautta saisimme lisätietoa mitä asioita muutoksessa pidetään tärkeinä. Esimerkiksi kuinka tärkeänä nähdään, että sisarukset opiskelevat samassa koulussa. 

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnalle tuodaan lisätietoa suunnittelusta ja siihen liittyvistä valmisteluista. Huoltajien ja lasten lisäksi on tärkeää, että koulujen henkilökunnat saavat tietoa valmistelun vaiheista. Viikolla 40 lähtee yleistiedote huoltajille ja henkilöstölle Tiilikankaan koululle. Tiedotusta täsmennetään eri ryhmille tämän vuoden aikana.  

Päätösehdotus: Valtuustopäätöksen toimeenpano viedään eteenpäin Salpakankaan ja Heinsuon koulujen toiminnan tiiviillä yhteistyöllä. Valmistelun periaatteena on, että opetuspalvelujen järjestäminen toteutuu asianmukaisesti ja oppilaiden tarpeet huomioiden. Suunnitelmasta tiedottamista lisätään perheille ja henkilökunnalle.

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 9.10.2024 § 121 yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle tiedoksi.

  
HOLDno-2024-547 Valtuustoaloite - Kirjaston käyttö äänestyspäivinä    - valmistelussa konsernipalvelujen palvelualueella    
HOLDno-2024-546 Valtuustoaloite - Kirjaston kahvilatoiminnan hyödyntäminen äänestyspäivinä    - valmistelussa konsernipalvelujen palvelualueella    

HOLDno-2024-781 Valtuustoaloite - Valtuustoaloite - Uimahallin kuljetusten järjestelyistä   - valmistelussa sivistys- ja hyvinvoinnin palvelualueella

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Kunnahalllitus merkistee vastaukset valtuustoaloitteisiin tiedoksi ja

ehdottaa valtuustolle: Valtuusto merkitsee selvityksen valtuutettujen tekemistä aloitteista tiedoksi. Ne aloitteet, joita ei ole vielä loppuun käsitelty, tuodaan käsittelyn jälkeen valtuustolle tiedoksi.

Päätös

Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Katri Kattainen, hallintopäällikkö, katri.kattainen@hollola.fi

Perustelut

Hallintosäännön 116 §:n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Kunnan johtoryhmä on päättänyt, että valtuustoaloitteet viedään valtuustolle tiedoksi kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä.

Seuraavassa on luettelo niistä aloitteista, joita ei ole vielä valtuustossa lopullisesti käsitelty ja selostus siitä, mitä niiden osalta on toimivaltaisen viranomaisen käsittelyssä päätetty taikka missä vaiheessa asian valmistelu on. 

Valtuuston kokouksessa 11.12.2023 jätetty HOLDno-2023-950 Valtuustoaloite - Riihelän pyörätie, on käsittelyssä elinvoimavaliokunnan kokouksessa 5.11.2024.

Valtuustossa 22.4.2024 jätetyt aloitteet (5 kpl), 10.6.2024 jätetyt aloitteet (3 kpl) ja 23.9.2024 jätetty aloite (1 kpl),  joita ei ole aiemmin viety valtuustolle tiedoksi:

HOLDno-2024-392 Valtuustoaloite - Pyöräedun käyttöön ottaminen Hollolan kunnan työntekijöille  - valmistelussa konsernipalvelujen palvelualueella

HOLDno-2024-393 Valtuustoaloite - Hollolan kouluihin liikunnallinen puolen tunnin välitunti koulupäivään 

"UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttaa Suomessa yli 3 miljardin vuosittaiset kustannukset. UKK instituutin tieteelliseen tutkimukseen ja näyttöön perustuvat liikuntasuositukset kouluikäisille lapsille ja nuorille: 
​​​​​​Suosituksen mukaan olisi hyvä liikkua viikon jokaisena päivänä ja suurimman osan liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Liikkumisen tulisi olla monipuolista, jolloin erilaiset liikuntataidot kehittyvät. Myös liikkuvuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Suosituksen mukainen määrä liikkumista voi kertyä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Vähäisempikin liikkumisen määrä on hyödyllistä, vaikka suositus ei täyttyisikään viikon jokaisena päivänä. Liikkumisen ilo auttaa pysyvien liikkumistottumusten ja harrastusten löytämisessä. Turvallinen ja yhdenvertaisesti saavutettava päivittäinen liikkuminen kuuluu kaikille lapsille ja nuorille.” 

Lisääntynyt digilaitteiden käyttö sekä koulukyydit aiheuttavat jo omalta osaltaan liikkumattomuutta. Koulupäivän aikana yksi ohjattu liikunnallinen puolen tunnin mittainen välitunti katkaisee päivän mukavasti. Se olisi toteutettavissa yhteistyössä kunnan nuorisotoimen, liikuntatoimen ja liikunta-alan oppilaitoksien kanssa esimerkiksi harjoittelujaksona kouluissa. Mikäli kouluissa on jo nyt käytäntönä yksi pitempi välitunti, korvataan se tällä uudella ohjatulla liikunnallisella välitunnilla. 
Ei vaadi suuria taloudellisia satsauksia, eikä erillisiä tiloja. Liikuntahetki on toteutettavissa ulkotiloissa tai omassa luokassa. Ei tarvita välineitä; liikunta voi olla esimerkiksi tanssia, tasapainoharjoittelua, kuntopiiriä oman kehon painolla tai vaikkapa meditaatiota. Liikuntarajoitteisille järjestetään samaa oheistoimintaa kuin normaalien liikuntatuntien ajan on tapana järjestää. Aikuisten tehtävänä on turvata lasten kasvaminen terveiksi aikuisiksi ja meidän kuntapäättäjien on tehtävä tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi.

Hollolassa pitkä välitunti on käytössä jo suurimmassa osassa kouluja. Välitunneilla tarjotaan liikunnallisia aktiviteetteja resurssien puitteissa. Hollolassa kaikki koulut ovat mukana Liikkuva Koulu-ohjelmassa. Koulut toteuttavat välkkäritoimintaa.  
Ulkopuolisten resurssien hankkiminen perustuu ulkopuoliseen rahoitukseen, palvelun ostamiseen tai hankerahoitukseen. Näitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Kunnan liikuntapalveluilla ei ole antaa lisäresursseja koulujen käyttöön jo olemassa olevien toimintojen lisäksi, kuten koululaisuinnit. 

Hankerahoituksella palkattu KouluPT ideoi ja kehittää myös välituntitoimintaa lukuvuoden 2024-25 aikana. Lukujärjestyssuunnittelussa on huomioitu pitkän välitunnin mahdollisuudet koulupäivien ja –kuljetusten puitteissa. Oppilaiden ikätason mukaan toiminnassa huomioidaan toiminnallisuuden mahdollisuudet koko koulupäivien aikana. Yläkoulujen liikkuva opiskelu –hankkeessa on koulutettu myös aineopettajia huomioimaan liikunnalliset toimintatavat oppituntien sisällä.

Päätösehdotus: Hollolassa pitkä välitunti on käytössä jo suurimmassa osassa kouluja. Välitunneilla tarjotaan liikunnallisia aktiviteetteja resurssien puitteissa. Hollolassa kaikki koulut ovat mukana Liikkuva Koulu-ohjelmassa. Koulut toteuttavat välkkäritoimintaa.  Hankerahoituksella palkattu KouluPT ideoi ja kehittää myös välituntitoimintaa lukuvuoden 2024-25 aikana. Lukujärjestyssuunnittelussa on huomioitu pitkän välitunnin mahdollisuudet koulupäivien ja –kuljetusten puitteissa. Oppilaiden ikätason mukaan toiminnassa huomioidaan toiminnallisuuden mahdollisuudet koko koulupäivien aikana. Yläkoulujen liikkuva opiskelu –hankkeessa on koulutettu myös aineopettajia huomioimaan liikunnalliset toimintatavat oppituntien sisällä.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 9.10.2024 § 123 yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle  tiedoksi.  
       
HOLDno-2024-395 Valtuustoaloite - Hollolan on torjuttava maksuttoman toisen asteen koulutuksen romuttaminen

Valtuustoaloiteessa esitetään, että Hollolan kunnan torjuttava maksuttoman toiseen asteen koulutuksen romuttaminen. Aloitteessa esitetään, että kunta pyrkisi vaikuttamaan koulutusleikkauksen perumiseen ja selvittämään miten Hollolassa pysyttäisiin turvamaan maksuton koulutus toisen asteen opiskelijoille. 
Valtuustoaloitteen valmistelussa Hollolassa on sivistyksen- ja hyvinvoinnin palvelualueella seurattu valtakunnallista keskustelua toisen asteen maksuttomuuden rajaamisesta 18 ikävuoteen. Julkisuudessa oli keskusteltu, että eri kuntien opiskelijat joutuisivat mahdollisesti epätasa-arvoiseen asemaan, mikäli jotkut kunnat olisivat sitoutuneet maksuttomuuteen ja toiset eivät.

Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2025 esitetään, että Hallituksen kehysriihessä päättämää toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteuteta. Korvaavina säästötoimina vuonna 2025 vähennetään ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen määrää 4 miljoonalla eurolla sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hankerahoitusta 2 miljoonalla eurolla. Mikäli Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioehdotus 2025 hyväksytään, ei tämä aiheuta kunnassa jatkotoimenpiteitä.

Päätösehdotus: Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2025 esitetään, että Hallituksen kehysriihessä päättämää toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteuteta. Päätöksen jälkeen tarvittaessa toteutetaan maksuttoman toisen asteen kustannuksien arviointi Hollolan osalta.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 9.10.2024 § 122 yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle tiedoksi.

        
HOLDno-2024-394 Valtuustoaloite - Metsästäjätutkinnon valinnaiseksi yläluokalle Hollolassa 

Suomen perustuslain (731/1999) 16§ mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Metsästystutkinnon suorittaminen on suorittajalle maksullinen. Oppilaiden tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi Hollolan perusopetuksessa ei järjestetä koulun ulkopuolisia tutkintoon tai lupiin liittyviä toimintoja, jotka aiheuttavat kustannuksia. Tällaisia muita metsästäjätutkintoon rinnastettavia maksullisia kursseja/tutkintoja voivat olla esim. hygieniapassi, mopokurssi/kortti, EA-kurssi ja kielitaitotasotodistus.

Metsästäjätutkinnon laajuudeksi ilmoitetaan 12h. Valinnaisaineen vähimmäistuntimäärä on 38 vuosiviikkotuntia. Tunnit hajautuvat siten, että pidetään yksi oppitunti viikossa. Kurssi pitäisi rakentaa useiden eri aihealueiden kokonaisuuksista. Tämä saattaa vaikeuttaa oppilaan kiinnostusta kyseisen yhdistelmän valintaan ja samalla vaikuttaa koko kurssin mahdolliseen toteutumiseen, mikäli osallistujamäärä jää hyvin pieneksi. Myös sopivan henkilön löytäminen kurssin pitäjäksi saattaa olla haasteellista, koska perusopetuksessa edellytetään opettajakelpoisuutta. Vaihtoehtoisesti ei kelpoisen kurssia vetävän ulkopuolisen henkilön lisäksi tarvitaan tunneille palvelussuhteessa oleva koulun opettaja, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. Koulu vastaa aina opetuksesta ja sen sisällöstä.

Metsästyksestä kiinnostunutta oppilasta opetussuunnitelma tukee monin tavoin historian, biologian ja ympäristöopin näkökulmista. (Lajintuntemus, turvallisuus ja ekologinen ymmärrys). Vaikka sana metsästys mainitaan opetussuunnitelmassa ainoastaan 5-6 luokan historian oppisisällöissä ( S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty), ovat lajintuntemus, ekosysteeminen ymmärrys ja turvallisuus luonnossa keskeisiä teemoja opetuksessa. Alakoulussa oppilaat opettelevat havainnoimaan ympäristöä, tunnistamaan erilaisia kasvi- ja eläinlajeja (jälkiä, jätöksiä ja kalloja). Lisäksi retkeily ja luonnossa liikkuminen sekä selviytymistaidot ovat keskeisiä osia

Opetussuunnitelmaa, mikä tukee oppilaiden luontosuhteen kehittymistä ja ympäristötietoisuutta. Biologiassa vuosiluokilla 7-9 tavoitteena on (T3) ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Kuten metsästyksessäkin kestävä ja eettinen toimintakulttuuri on läsnä jokapäiväisessä opetuksessa.

Ensiaputaitoja käsitellään mm. ympäristöopissa sisältöalueessa S2: alakoulussa Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen ja yläkoulussa Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy. Liikunnan ja terveystiedon tunneilla myös kestävä kehitys näkyy luonnossa liikkumisen ja retkeilyn yhteydessä. Oppilaat oppivat, miten toimia vastuullisesti luonnossa ja kunnioittaa luontoa.

Koulun ensisijainen tehtävä on tarjota yleissivistävää koulutusta, joka kattaa monipuolisesti eri tieteenalat. Hollolan perusopetuksessa ei voi lisätä yksittäistä maksullista koulun ulkopuoliseen tutkintoon tai kelpoisuustodistukseen liittyvää valinnaiskurssia. Perusteluna on se, että perusopetuksen tulee olla maksutonta ja oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Oppilas saa perusopetuksen aikana tieto ja taitoja, joiden avulla hän voi suorittaa metsästäjän tutkinnon omalla vapaa-ajallaan.

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti kokouksessaan 25.9.2024 § 109, että opetussuunnitelma antaa hyvät tiedot oppilaalle, jos hän haluaa suorittaa metsästäjätutkinnon ja jatkaa harrastustaan. Hollolan perusopetuksen opetusohjelmaan ei ole syytä lisätä yksittäistä maksullista koulun ulkopuoliseen tutkintoon tai kelpoisuustodistukseen liittyvää valinnaiskurssia. Perusteluna on se, että perusopetuksen tulee olla maksutonta ja oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. 

Kunnanhallitus merkitsi kokouksessaan 7.10.2024 § 236 aloitteen vastauksen tiedoksi. Vastaus aloitteeseen viedään valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.
    
HOLDno-2024-391 Valtuustoaloite - Uimahallikuljetusten tarjoaminen peruskorjauksen ajaksi        

Hollolan kunnalle on tehty valtuustoaloite uimahallikuljetusten järjestämisestä Hollolan uimahallin peruskorjauksen ajalle. "Uimahallin mentyä kahdeksi vuodeksi kiinni, liikuntavammaisille on pitkä aika, ettei pääse vesivoimisteluun. Kaikilla ei ole omaa kulkunevuoa millä pääsisi liikkumaan naapurikuntien uimahalleihin. Esitänkin, että Hollolan kunta järjestää kerran viikossa kuljetukset ympäristökuntien uimahalleihin syksystä lähtien. Esimerkiksi Orimattila, Kärkölä ja Lahti. Vesivoimistelu on tärkeä nivelsairalle ja selkäsairaille ikäihmisislle. Tämä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa."

Hollolan kunnan vapaa-aikapalvelut aloitti alkuvuodesta 2024 valmistelemaan Hollolan uimahallin remontin ajalle korvaavia uimahallikuljetuksia. Aloite kuljetusten järjestämiseen on tullut Hollolan vanhus- ja vammaisneuvostolta alkuvuodesta 2024. Kerran viikossa toteutettava kuntalaisille maksuton kyyditys on järjestetty 4.9.2024 alkaen. Kuljetustoimintaa on tarkoitus jatkaa toukokuun 2025 loppuun saakka. Mahdollisesta jatkosta vuoden 2025 loppuun päätetään keväällä 2025. Kuljetus toteutetaan koululaiskuljetuskalustolla, jonka käyttö on kustannustehokasta, kun kuljetusaikataulu totetutetaan niin, että kuljetuskalusto ei ole oppilaskuljetuskäytössä. Käytännössä tämä tarkoitta arkipäivisin noin klo 09.30 - 12.30 välistä ajanjaksoa. Kuljetus on mukaan ilmoittautuneille kuntalaisille maksutonta. Ensimmäisen kuukauden aikana uimahallikuljetuksiin on osallistunut keskimäärin 45 henkilöä per kuljetuskerta.

Päätösehdotus: Sivistys- ja hyvinvointipalvelut on järjestänyt kerran viikossa maksutonta uimahallikyyditystä 4.9.2024 alkaen. Kuljetustoimintaa on tarkoitus jatkaa toukokuun 2025 loppuun saakka. Mahdollisesta jatkosta vuoden 2025 loppuun päätetään keväällä 2025.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 9.10.2024 § 124 yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle tiedoksi. 

HOLDno-2024-545 Valtuustoaloite - Tiilikankaan koulun lakkautusta koskeva selvitys    

Tiilikankaan koulun sulkemisesta laadittava selvityksestä on tehty valtuustoaloite. Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Palveluverkkomuutoksen johdosta Tiilikankaan oppilaiden lähikoulu muuttuu. Kunnan hallintosäännön mukaisesti päätöksen lähikoulusta tekee aluerehtori. Oppilasvirtojen ohjaukseen vaikuttaa lähikoulualueet. Oppilaaksi ottamisen perusteet ja lähikoulualueet olivat sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan päätöksenteossa 9.10.2024 § 119.  

Keväällä valmistelussa oli koulupiirien muutos siten, että Hollolassa olisi vain yksi koulupiiri tulevaisuudessa. Tähän päätökseen sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti teetättää ennakkovaikutusten arvioinnin, joka käsitellään lokakuun valiokunnassa 9.10.2024. Lokakuun valiokunnassa myös käsitellään seuraavan vuoden budjetti, jonka perusteella tiedämme seuraavan lukuvuoden opetusresurssit. Lopullinen päätös seuraavan vuoden talousarvio syntyy loppuvuodesta valtuustossa. Opetusresurssit vaikuttavat henkilöstömäärään sekä seuraavan lukuvuoden tuntikehykseen. Koko kunnan päätöksentekoon liittyy investointitarve vastaanottavan koulun osalta.  Opetustilat tarvitsevat muutostöitä ennen oppilaiden saapumista.    

Valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti Tiilikankaan koulun toiminta päättyy 1.8.2025. Valtuuston päätöksen mukaisesti oppilaiden sijoittumista on tarkasteltu Salpakankaan ja Heinsuon koulun kesken. Valtuuston päätöksen jälkeen Salpakankaan koulun oppilasmäärä on ollut nouseva ja Heinsuon laskeva. Oppilaiden sijoittaminen pelkästään Salpakankaan koululle jättäisi Heinsuon koulun tilat vajaakäytölle, kun taas Salpakankaan tilat täyttäisivät entisestään.  

Valtuustopäätös: “Muutoksen toteuttaminen edellyttää Salpakankaan ja Heinsuon koulujen toiminnan tiivistä yhteistyötä, jotta opetuspalvelujen järjestäminen toteutuu asianmukaisesti ja oppilaiden tarpeet huomioiden.”  Oppilasmäärien laskiessa tulorahoitus edelleen pienenee ja suurempi osa käyttömenoista joudutaan kattamaan kunnan omalla rahoituksella. Hollolan kunta on investoinut koulurakennuksiin, jotta Hollolan kunnan lapsilla olisi tarkoituksenmukaiset ja turvalliset tilat tulevaisuudessa.   

Valtuustopäätös Tiilikankaan koulun päättymisestä liittyy tulevaisuuden koulutilojen käyttöön, joten suunnitelmaa on tehty vuosille 2025-2030. Valmistelun tarkoituksena on varmistaa oppilaalle yhtenäinen koulupolku. Tiilikankaan koulun osalta kahdeksaa (8) opetustilaa on kartoitettu Salpakankaan ja Heinsuon koululta. Olemme valmistelussa kartoittaneet tilaratkaisuja koululla ja mitä se vaikuttaa nykyisen koulun toimintaan.  Heinsuon koulu on elinkaarikoulu, joten ratkaisuja on kartoitettu yhteistyössä YIT:n kanssa ja suunnittelussa on ollut mukana koulun suunnitellut arkkitehti. Tilojen käytöstä on kaksi suunnitelmaa ja mahdollisuuden niiden toteuttamiseen käsitellään lokakuun yhteisessä palaverissa.  

Oppilassiirrot ovat yksilökohtaisia päätöksiä, joihin vaikuttavat oppilaan tarpeet ja tukimuodot. Tiilikankaan koulun oppilaat saavat päätöksen uudesta lähikoulusta ensi vuoden tammi-helmikuussa. Valituksen alaisen päätöksen tekee kunnan hallintosäännön mukaisesti aluerehtorit. Oppilaiden lukujärjestykset valmistuvat toukokuussa ja koululaiskuljetukset heinäkuun mennessä.  Koulujen lukujärjestykset sekä lukuvuosisuunnitelmat ovat suunnitelma opetustiloista ja niiden käytöstä lukuvuoden aikana. Heinsuon ja Salpakankaan koulun osalta on kyseessä yläkouluopetusta antavat koulut, joten lukujärjestykset antavat vasta lopullisen kuvan opetuspäivien toiminnasta.   

Suunnitelmissa on vielä toteuttaa kysely muutoksessa mukana oleville perheille ja henkilökunnalle. Kyselyn kautta saisimme lisätietoa mitä asioita muutoksessa pidetään tärkeinä. Esimerkiksi kuinka tärkeänä nähdään, että sisarukset opiskelevat samassa koulussa. 

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnalle tuodaan lisätietoa suunnittelusta ja siihen liittyvistä valmisteluista. Huoltajien ja lasten lisäksi on tärkeää, että koulujen henkilökunnat saavat tietoa valmistelun vaiheista. Viikolla 40 lähtee yleistiedote huoltajille ja henkilöstölle Tiilikankaan koululle. Tiedotusta täsmennetään eri ryhmille tämän vuoden aikana.  

Päätösehdotus: Valtuustopäätöksen toimeenpano viedään eteenpäin Salpakankaan ja Heinsuon koulujen toiminnan tiiviillä yhteistyöllä. Valmistelun periaatteena on, että opetuspalvelujen järjestäminen toteutuu asianmukaisesti ja oppilaiden tarpeet huomioiden. Suunnitelmasta tiedottamista lisätään perheille ja henkilökunnalle.

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 9.10.2024 § 121 yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle tiedoksi.

  
HOLDno-2024-547 Valtuustoaloite - Kirjaston käyttö äänestyspäivinä    - valmistelussa konsernipalvelujen palvelualueella    
HOLDno-2024-546 Valtuustoaloite - Kirjaston kahvilatoiminnan hyödyntäminen äänestyspäivinä    - valmistelussa konsernipalvelujen palvelualueella    

HOLDno-2024-781 Valtuustoaloite - Valtuustoaloite - Uimahallin kuljetusten järjestelyistä   - valmistelussa sivistys- ja hyvinvoinnin palvelualueella

Ehdotus

Esittelijä

  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Ehdotus valtuustolle:

Valtuusto merkitsee selvityksen valtuutettujen tekemistä aloitteista tiedoksi. Ne aloitteet, joita ei ole vielä loppuun käsitelty, tuodaan käsittelyn jälkeen valtuustolle tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Tiedoksi

-

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.