Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta, kokous 24.1.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 8 Valtuustoaloite - Koulun itsenäisyyspäivän juhlintaan tapahtuneet muutokset

HOLDno-2023-949

Valmistelija

  • Kim Strömmer, sivistys- ja hyvinvointijohtaja, kim.strommer@hollola.fi

Perustelut

Valtuustoaloite: Koulun itsenäisyyspäivän juhlintaan tapahtuneet muutokset 

"Olen vuosien ajan seurannut, kuinka päiväkodissa ja koulussa on juhlittu ja kunnioitettu Suomen itsenäisyyspäivää ( 6.12 ), kunkin paikan omisssa tilaisuuksissa. On laitettu hienoa vaatetusta päälle ja kerrottu monelta juhlaa vietetään ja missä. Myös koulupäivän jälkeen on kerrottu, kuinka juhla oli mennyt ja mitä juhlan aikana oli tapahtunut. On kuunneltu mm. Maammelaulua, Siniristilippua ja Veteraanin iltahuutoa.

Nyt vuoden 2023 olleen Itsenäisyyspäivän kulusta kysyessäni, sain vastaukseksi, ettei ollut mitään juhlaa. Tämän pohjalta tiedustelin myös toisten kokemusta tilanteesta ja sain vastaukseksi, ettei Itsenäisyyspäivänjuhlaa ollut.

Kysynkin, että onko koulun toimintaan tehty muutos, jossa Itsenäisyyspäivän merkitystä ollaan tietoisesti pienentämässä, vaikka kyseessä on Suomen historian ja itsenäisyyden kannalta tärkein olemassa oleva päivä. Jos kuitenkin näin on, niin esitän, että Itsenäisyyspäivän tärkeyttä tulee entisestään korostaa opetustoimessa, ja tuoda tietoa päivän tärkeydestä Suomen olemassaolon kannalta."

Juhlat ovat osa päiväkotien ja koulujen toimintaa sekä kouluissa osa opetusta, johon oppilaiden tulee osallistua. Juhlien avulla välitetään kulttuuriperintöä. Toiseksi ne rakentavat yhteisöllisyyttä. Kolmanneksi juhlat voivat olla myös arvokasvatuksen väline. Opetuksen näkökulmasta on tärkeää, että nämä yhteiset juhlat soveltuvat kaikille.

Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Opetushallitus on ohjeistanut opetuksen järjestäjät kaikille yhteisten juhlien järjestämisessä. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjät vastaavat siitä, että asiat toteutetaan säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla.

Hollolassa ei olla pienentämässä minkään kalenterivuoden juhlan merkitystä, vaan juhlat huomioidaan kunakin lukuvuonna koulun painotuksen mukaan lukuvuosisuunnitelmissa kuvaillulla tavalla. Kaikki kalenterivuoden juhlat huomioidaan toiminnassa ja opetuksessa vuosittain. Esiopetusvuoden ja yhdeksän perusopetusvuoden aikana kullekin oppilaalle tulee useita suuremman ja pienemmän mittaluokan itsenäisyys-, joulu-, pääsiäis-, kevät- ym. juhlia.

Hollolassa itsenäisyysjuhlat kuuluvat koulussa järjestettäviin juhliin. Laajat koko koulua koskevat juhlat vietetään useimmiten viisi- ja kymmenvuosittain. Muutoin koulussa juhlitaan itsenäisyyttä vuosittain koulun sopimalla tavalla. Ruokapalvelut huomioivat myös itsenäisyyspäivän omassa suunnittelussaan tarjoamalla itsenäisyyspäivän juhla-aterian.

Koulujen kasvatustyössä on itsenäisyydellä suuri merkitys. Itsenäisyyden korostaminen esiintyy koulun opetus- ja kasvatustyössä eri oppiaineissa koko kouluvuoden ajan, eikä pelkästään itsenäisyyspäivän osalta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Kim Strömmer, sivistys- ja hyvinvointijohtaja, kim.strommer@hollola.fi

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta hyväksyy yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi.

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Tiedoksi: Aloitteen tekijät, suunnittelija, aluerehtorit

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.