Kunnanhallitus, kokous 23.1.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 8 Lausuntopyyntö luonnoksesta kansalliseksi luonnon monimuotoisuusstrategiaksi

HOLDno-2022-550

Valmistelija

  • Annariina Keto, projektiasiantuntija, annariina.keto@hollola.fi
  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö luonnoksesta kansalliseksi luonnon monimuotoisuusstrategiaksi.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja vuoteen 2035 ulottuvasta kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausunto on annettava viimeistään 27.1.2023.

Suomen biodiversiteettipolitiikka pohjaa kansalliseen luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan. Kansallisessa luonnon monimuotoisuusstrategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet sekä EU:n biodiversiteettistrategia.

Taustalla on luonnon monimuotoisuuden nopea köyhtyminen. Lajien10 (2019) ja luontotyyppien (2018)11 uusimpien uhanalaisuusarviointien mukaan Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on heikkenevä. Kaikkiaan 2 667 lajia (11,9 % arvioiduista) arvioitiin uhanalaisiksi ja lajien uhanalaisuusindeksillä mitattuna heikkeneminen on nopeutunut. Lähes puolet (186 kpl, 48 %) luontotyypeistä arvioitiin uhanalaisiksi koko maassa. Luontotyyppien kehitystrendiä ei sen sijaan voida vielä arvioida. Eniten uhanalaisia lajeja elää metsissä (31 %). Metsät ovat myös pinta-alaltaan Suomen laajin pääelinympäristötyyppi. Keskeinen strategiakirjaus sisältyy mm. siihen, että suojelupinta-alan tulee kasvaa 30 prosenttiin Suomen maa-alueiden ja sisävesien sekä merialueiden pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä.

Perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Luonnokseen sisältyy kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian tavoitteet:

Luonnon tila

  1. Uhanalaistumiskehitys on pysähtynyt, tavoitevuosi: 2035
  2. Eri elinympäristöille ominainen lajisto turvataan, 2030
  3. Talouskäytön piirissä olevia (suojelemattomia) elinympäristöjä tulee käsitellä, hoitaa ja käyttää siten, että niiden lajistolle tärkeät keskeiset rakennepiirteet vahvistuvat selkeästi, 2030
  4. Ekosysteemien toiminnan kehityssuunnat ovat paranevia, 2030
  5. Geenivarojen saatavuus ja niiden käytön kestävyys turvataan, 2030
  6. Geneettinen monimuotoisuus ei vähene, 2030

Luonnonsuojelun toimenpiteet

  1. Suojelupinta-alan tulee kasvaa 30 prosenttiin Suomen maa-alueiden sekä merialueiden pinta-alasta, 2030
  2. Ekosysteemien tilaa parannetaan [15/20] prosentilla heikentyneistä alueista, 2030

Paineiden vähentäminen ja juurisyihin vaikuttaminen

  1. Luonnon tilaan suoraan vaikuttava taloudellinen toiminta, kuten maankäyttö, rakentaminen ja luonnonvaratalous, on resurssitehokasta ja ylläpitää sekä parantaa aktiivisesti luonnon monimuotoisuutta, 2035
  2. Suomalaisten ekologinen jalanjälki pienenee tasolle, joka mahdollistaa luon-non monimuotoisuuden elpymisen. Kulutus ja tuotanto ohjautuvat tuotteisiin ja palveluihin, jotka aiheuttavat nykyistä merkittävästi vähemmän haittaa luonnon monimuotoisuudelle Suomessa ja ulkomailla, 2035
  3. Yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden luontoa arvostava käyttäytyminen on lisääntynyt, ja kestävyysmurroksen aktiivinen edistäminen luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia, 2035
  4. Luontopääomassa ja ekosysteemipalveluissa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon yksityisen sektorin päätöksenteossa siten, että luonnon monimuo-toisuuteen vaikuttavat toimet ovat kokonaisvaikutuksiltaan myönteiset, 2035
  5. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia riskejä vähennetään merkittävästi, 2030
  6. Suomalainen julkinen hallinto toimii aktiivisesti, johdonmukaisesti ja vuorovai-kutuksessa muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa strategian päätavoitteen saavuttamiseksi: lainsäädäntö, muut ohjauskeinot ja strateginen suunnittelu ohjaavat ylläpitämään ja parantamaan luonnon monimuotoisuutta kaikilla sektoreilla, 2035
  7. Luontoa koskevaan kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen päätöksente-koon, suunnitteluun ja toimeenpanoon osallistuu laaja joukko yhteiskunnan eri toimijoita. Suomalaiset kokevat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja elvyttämisen toimet oikeudenmukaisiksi, 2035
  8. Luonnon monimuotoisuustoimien rahoituksen lisäys mahdollistaa Suomen kansallisten ja kansainvälisten sitoumusten saavuttamisen, 2035
  9. Luonnon monimuotoisuuden tilasta, sen pitkäaikaiskehityksestä ja kestävyys-murroksen toteuttamisesta on käytössä kattava, tieteellisesti tutkittu ja käy-tännössä sovellettu tietopohja, 2035
  10. Suomalaisten luonto-osaaminen ja luonnon arvostus ovat hyvällä tasolla ja jokainen tietää, mitkä ovat vaikuttavia toimia luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden palauttamiseksi, 2035
  11. Monimuotoinen luonto ja sen tuottamat ekosysteemipalvelut tunnistetaan keskeisenä osana aktiivista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sai-rauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Jokaisella suomalaisella on arjessaan pääsy monimuotoiseen luontoon, 2035
  12. Luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvässä päätöksenteossa kunnioitetaan saamelaisten itse-määräämisoikeutta ja toimenpiteiden toteuttamiseen on osoitettu riittävät resurssit, 2035
  13. Suomi on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ja kestävän kehityk-sen edelläkävijä maailmalla, EU:ssa, lähialueilla ja Pohjoismaissa. Suomi toi-mii aktiivisesti niin maailmanlaajuisesti kuin alueellisesti luonnon monimuotoi-suuden köyhtymisen pysäyttämiseksi edistämällä luonnon monimuotoisuu-den suojelua ja sen kestävää käyttöä sekä hyötyjen tasapuolista jakoa, 2030
  14. Suomalaisten yritysten tuotannon, ml. hankintaketjujen, ja kuluttajien yhteys luontokadon aiheutumiseen tunnetaan ja on otettu käyttöön kielteisiä luonto-vaikutuksia vähentäviä ohjauskeinoja, 2030t

Strategialuonnoksessa on todettu, että kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian lähtökohta on, että Suomessa toteutetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukainen, koko yhteiskunnan läpäisevä kestävyysmurros. Samalla todetaan, että oikeudenmukaisuuteen liittyviä jännitteitä syntyy paitsi ekologista, sosiaalista ja talou-dellista kestävyyttä eri tavalla painottavien näkemysten välille, myös lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia eri tavalla painottavien näkemysten välille, ja eri alueellisia mitta-kaavatasoja painottavien näkemysten välille.

Hollolan kunta lausuu luonnoksesta kansalliseksi luonnon monimuotoisuusstrategiaksi 2035. Strategia sisältää päätavoitteen ja tavoitteet, mutta toimenpideohjelma laaditaan vuoden 2023 aikana. Päätavoite on, että vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus elpyy. Viimeisimmässä luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 2018 arvioiduista 388 luontotyypistä 221 (57 %) kehityssuunta arvioitiin heikkeneväksi. 

Kunta lausuu strategian lähtökohtia ja tavoitteita, mutta ei konkreettisia toimenpiteitä. Hollolan kunta pyytää lausunnossaan toimenpideohjelmaa erikseen lausuttavaksi sen luonnoksen valmistuttua. Toimenpiteet vaikuttavat olennaisesti kuntien rooliin, tarvittaviin resursseihin ja strategian uskottavuuteen.

Elinvoiman palvelualue on valmistellut liitteenä olevan ehdotuksen Hollolan kunnan lausunnoksi luonnoksesta kansalliseksi luonnon monimuotoisuusstrategiaksi.

Ehdotus

Esittelijä

  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan lausuntoehdotuksen ja täydentää sitä kohdan "muut huomiot" osalta seuraavasti:

Hollolan kunta pitää luonnon monimuotoisuuden edistämistä tärkeänä tavoitteena.

Hollolan kunta kantaa kuitenkin huolta monimuotoisuuden tavoitteiden toteuttamistoimenpiteiden sosiaalisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta. Tähän liittyen on erityisen tärkeää, että Eurooppa-tasolla monimuotoisuuden toimenpidevelvoitteet ja niiden jakoperusteet kohdennetaan oikeudenmukaisesti. Tavoitteiden on oltava yleispiirteisiä siten, että kansalliselle ja paikalliselle tasolle jää riittävä toimivalta ottaa huomioon alueiden erityispiirteet ja mahdollisuus suunnitella toimenpiteet, jotka aidosti edistävät luonnon monimuotoisuutta. 

Strategian yleisen hyväksyttävyyden näkökulmasta siinä tulisi ottaa kantaa erityisesti seuraaviin seikkoihin:

  • Monimuotoisuuden määritelmät ja asetetut velvoitteet tulee kirjata selkeästi ja niiden vaikutukset kyetä arvioimaan riittävästi.
  • Suojelu- ja ennallistamistoimiet tulee kohdentaa vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti. Tämä edellyttää kattavaa tietopohjaa ennallistettavista luontotyypeistä ja niiden määrästä sekä tarkemmista keinoista ja mekanismeista, jolla tavoitteisiin päästään.
  • Kansantalous, huoltovarmuus ja monimuotoisuus on kyettävä yhteensovittamaan jo tavoiteasetannassa. Mm. puun saatavuuden heikkeneminen vaikuttaa suoraan metsäsektorin arvonlisäykseen ja työllisyyteen sekä kerrannaisvaikutusten kautta myös muihin kansantalouden toimialoihin. Elinkeintoiminnan yhteensovittaminen on sisällytettävä osaksi arviointia, jotta alueelliset/paikalliset kokonaisvaikutukset eivät muodostu kohtuuttomiksi.
  • Tavoitteiden saavuttamiseksi asetettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, ettei niillä vaaranneta perustuslaillisia oikeuksia kuten esim. omaisuuden suojaa ja etteivät ne kohdistu yksittäisiin henkilöihin tai niiden toimintaan ilman vastaavaa kompensaatiota. 
  • Arvio toimenpiteiden rahoitustarpeesta ja sen varaamisesta valtiontalouden kehykseen tulee sisällyttää strategiaan. Monimuotoisuuden edistämisen vaatima rahoitus on kanavoitava toimijoille kuten kunnille tarvelähtöisesti. Kuntien vastuiden ja velvoitteiden on oltava tasapainossa tulorahoituksen kanssa tai kuntien vastuita ja lakisääteisiä (palvelu)velvoitteita on purettava.

 

 

 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Tiedoksi

lausuntopalvelu.fi

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.