Elinvoimavaliokunta, kokous 22.11.2022

Perustelut

Metsäsuunnitelman hyväksyminen Hollolan kunnan puistometsiin

Kunta kilpailutti asiantuntijapalveluhankinnan metsäsuunnitelman laatimisesta Hollolan kunnan omistamiin puistometsiin kesän aikana kansallisen kynnysarvon alittavana pienhankintana hieman aiemmin toteutetun talousmetsäsuunnitelmakilpailutuksen jälkeen. Suunnitelman tuottajaksi valittiin Viisipuu Oy ja suunnitelma on laadittu kymmenelle seuraavalle toimenpidevuodelle 2022 - 2031.

Hollolan kunnan metsäomaisuus on noin 1500 hehtaaria metsätalousmaata, joista puistometsiä on asemakaavoitetulla taajama-alueella noin 475 hehtaaria. Nämä alueet sijoittuvat pirstaleisesti ympäri kuntaa.

Hollolan kunnan metsämaat jakautuvat Salpausselän harjualueeseen sekä sen etelä- ja pohjoispuolella oleviin reheviin kangasmaihin. Pääosa metsistä on vaihtelevaa sekametsää. Kuivahkoilla kankailla ja sitä karummilla mailla metsät ovat luontaisestikin mäntyvaltaisia. Tuoreilla ja sitä rehevämmillä kankailla on puusto vaihtelevampaa. Valtapuuna on niillä männyn lisäksi kuusta ja lehtipuita.

Hollolan puistometsissä on paljon ulkoilureittejä ja ne onkin huomioitava kaikessa käsittelyssä.

Puistometsien osalta nyt tehty suunnitelma on pääosin ensimmäinen. Tästä syystä suunnitelmallinen metsänhoito on ollut melko vähäistä ja on keskitytty ongelmakohtien hoitoon. Tämän seurauksena ovat metsät monin paikoin järeytyneet. Varsinkin kuusikoissa nämä järeät puustot lähestyvät vaihetta, jolloin niiden kasvu pysähtyy ja lahoaminen kiihtyy. Etenkin Salpakankaan alueella on vilkkaassa virkistyskäytössä olevia vanhoja kuusikoita, jotka kestävät todennäköisesti vielä alkavan suunnittelukauden. Niiden kuntoa on kuitenkin seurattava, jotta virkistysmetsien turvallisuus ei huonontuisi liikaa.

Suunniteltavilla alueilla oli useita uusia asuinalueita. Niiden lähimetsät pitää hoitaa, ennen kuin tonteille rakennetaan. Hoito on puuston harvennusta ja pienpuuston hoitoa. Jatkossa uusia alueita avattaessa lähimetsien hoito pitää tehdä samalla kun tehdään hakkuut rakennettavilla tonteilla ja infra-alueilla. Siinä yhteydessä hoito ja hakkuut on huomattavasti helpompaa, turvallisempaa ja edullisempaa suorittaa, kuin jälkeen päin talojen välissä. Vanhoilla asuinalueilla joudutaan poistamaan huonokuntoista puustoa usein hankalissa olosuhteissa. Pienpuuston hoidolla kehitetään nuorta puustoa tulevaksi puusukupolveksi. Metsiä kehitetään eri-ikäisrakenteisiksi sekametsiksi.

Ulkoilureittejä ja tiestöä suunniteltaessa tulee alueen metsänhoitotyöt tehdä ennen kuin kunnostukseen ja rakentamiseen ryhdytään, jotta metsätöistä ei aiheutuisi vaurioita uusille rakenteille.

Hollolan kunnan puistometsät ovat runsaspuustoisia ja melko iäkkäitä. Niihin on sitoutunut runsas hiilivarasto. Suunnitelman mukaan toimittaessa puuston määrä tulee säilymään ennallaan tulevalla suunnitelmakaudella. Hiilen sitoutuminen tulee hieman hidastumaan, puuston ikääntymisestä johtuvan kasvun hidastumisen takia. Lahopuuta on taajamametsissä keskimäärin 5,65 m³/ha. Sen määrä tulee suunnitelmakaudella luontaisesti lisääntymään puuston vanhetessa. Yksittäisten puiden poistossa ja hakkuissa jätetään rungon osia maapuiksi.

Suunnitelmaa laadittaessa merkittiin havaitut ja aiemmin tiedossa olleet luontokohteet paikkatietona suunnitelmaan.

Kunnan tavoitteena on harjoittaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Hollolan kunnan metsät ovat monikäyttömetsiä, joiden hoidossa ja käytössä huomioidaan erilaiset käyttötarpeet. Puistometsien hoidossa huomioidaan kunnan sitoutuminen Hinku-kuntaverkostoon ja energiatehokkuustyöhön (KETS). Kunnassa toteutettiin kevään aikana asukaskysely Hollolan luontokohteista kartoittaen samalla kunnan metsien virkistyskäyttöä. Kyselyn tulokset huomioitiin puistometsien metsänhoitosuunnitelmien laatimisessa käymällä palautteet läpi valitun toimittajan kanssa.

Tavoitteena on ollut laatia kuviomuotoinen metsäsuunnitelma, jossa on kuvattu riittävällä tarkkuudella metsän ominaisuudet, ja vuositasolla kohdistettu kunnan tavoitteisiin sopivat hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteet. 

Metsäsuunnitelman tavoitteena on ylläpitää ja kehittää taajamametsien monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Kunnan keräämä asukaspalaute on huomioitu suunnitelmaa laatiessa. Hoitotöiden vaativuudesta ja pienistä käsittelykuvioista johtuen kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin talousmetsissä. Hoitomenetelmiä valittaessa  ja lähekkäisten kuvioiden samanaikaisella käsittelyllä on pyritty kustannusten kurissa pitämiseen. Mm. pienpuuston hoidolla voidaan kustannustehokkaasti lisätä metsän viihtyisyyttä ja samalla turvataan uuden puusukupolven kehitystä. Hakkuista suurin osa on poimintahakkuita, joissa poistetaan huonokuntoisia puita ja/tai tehdään tilaa nuoremmalle puustolle. Pääosassa harvennuksia poistetaan puita kaikista kokoluokista ja jätetään kaikkia puulajeja, jolla edistetään eri-ikäisen sekametsän kehittymistä.

Kiireellistä hoito ja hakkuutarvetta on joka puolella kuntaa. Työkohteita pitää kuitenkin jaksottaa ja ryhmitellä alueittain, jotta työt voidaan tehdä kustannustehokkaasti. Työt joka tapauksessa painottuvat suunnitelmakauden alkupuolelle.

Poimintahakkuiden suuresta osuudesta ja hoitotöiden runsaudesta johtuen puistometsistä ei ole odotettavissa merkittäviä tuloja kunnalle. Suunnitelmaraporttien tulot ja kustannukset on laskettu keskimääräisillä talousmetsien hinnoilla, jolloin hakkuutulot ovat niissä liian suuret ja hoitokulut liian pienet. Kun hakkuita ja hoitoja tullaan kilpailuttamaan, voidaan niiden ajoituksella pitää kustannukset ja tulot tasapainossa.

Puistometsissä on vähän jatkuvan kasvatuksen toimenpiteitä, sillä ne muuttavat voimakkaasti maisemaa. Suunnitelmassa jatkuvan kasvatuksen hakkuutavoista on käytössä poimintahakkuu. Poimintahakkuilla poistetaan huonokuntoisia ja vaarallisia puita, ja joissain tapauksissa poistetaan varjostusta. Muutamia alueita on, joissa on ehdotettu poimintahakkuuta uudistumista edistävänä toimenpiteenä.  Yläharvennusalue on epäesteettinen hakkuun jälkeen ja pienaukon minimikoko on 0,3 ha. Sitä pienemmissä ei luontaista uudistumista tapahdu.

Jatkuva kasvatus on menetelmäkokonaisuus, joka on saanut runsaasti julkisuutta. Se on kuitenkin varsin huonosti sopiva malli ainoaksi menetelmäksi. Siinä puuttuvat kokonaan vanhat metsät. Myöskään minkään ikäisiä sulkeutuneita, ”peikkometsiksi” kutsuttuja metsiä ei ola lainkaan.

Suunnitelmassa jaksollisen kasvatuksen toimenpiteitä ovat uudistus- ja harvennushakkuut, joihin on aina perustelut. Harvennuksissa on hakkuuohjeena, että jätetään kaikkia puulajeja. Usein harvennuksella on myös ohjeena, että puita otetaan kaikista kokoluokista, jolla edistetään eri-ikäismetsän kehitystä. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan vuosittain.

Hankinnan kuvaus ja vaatimukset on esitetty tarkemmin liitteenä olevassa asiakirjassa. Lisäksi liitteenä on palstakartta suunnitelman kohteina olevista Hollolan kunnan puistometsäalueista ja metsähehtaareista.

Liitteenä on Viisipuu Oy:n laatima metsäsuunnitelma puistometsistä vuosille 2022–2031, joka muodostuu ns. yleissuunnitelmasta yhteenvetoineen sekä kuviokohtaisista suunnitelmista ja liitekartoista. Viisipuun edustajat esittelevät kokouksessa etäyhteydellä tekemäänsä suunnitelmaa. Hyväksytyn suunnitelman pohjalta kilpailutetaan vaiheittain puistometsien metsänhoitotoimenpiteet.

Asiassa kuultavina kokouksessa asiantuntijana Viisipuu Oy:n Aapo Palonen ja Simo Partti.

Perustelut

Hollolan kunnan metsäomaisuus on pinta-alaltaan yhteensä noin 1500 ha ja siitä talousmetsää on noin 500 ha, taajama-/puistometsiä n. 479 ha, Mustamaa n. 200 ha, Hämeenkosken alue n. 100 ha, josta 30 ha sis. edellä mainittuihin puistometsiin sekä Tiirismetsä n. 260 ha, josta 44,5 ha suojelualuetta.

Kunta teetti viime vuonna metsäomaisuuden hoitamiseksi metsäsuunnitelmat talous- ja taajamametsiinsä sekä on tilannut Metsämaan alueesta uuden suunnitelman. Nämä suunnitelmat on laatinut Viisipuu Oy. Työn alla on ollut Tiirismetsän metsäsuunnitelman laatiminen opinnäytetyönä Hämeen ammattikorkeakoululla. Suunnitelma laaditaan vuosille 2022 – 2031. Edellinen suunnitelma koski vuosia  2010 – 2019.

Hollolan kunnan metsämaat jakautuvat Salpausselän harjualueeseen sekä sen etelä- ja pohjoispuolella oleviin reheviin kangasmaihin. Pääosa metsistä on vaihtelevaa sekametsää. Kuivahkoilla kankailla ja sitä karummilla mailla metsät ovat luontaisestikin mäntyvaltaisia. Tuoreilla ja sitä rehevämmillä kankailla on puusto vaihtelevampaa. Valtapuuna on niillä männyn lisäksi kuusta ja lehtipuita.

Tiirismaan alueella sijaitsevat metsäsuunnitelmaan kuuluvat Hollolan kunnan omistamat metsäalueet muodostuvat Tiirismetsän tilan yhdestä palstasta. Alueen metsät ovat varsin puustoiset. Tiirismaan maston luoteenpuoleisilla rehevillä kangasmailla pääpuulajina on kuusi, jopa niin, että kuusi on paikoin lähes ainoa puulaji. Suunnittelualueen muilla alueilla puusto on vaihtelevampaa sekametsää, jossa pääpuulajina on usein mänty. Metsät ovat pääosin hyväkuntoisia. Kuitenkin Tiirismaan lakialueen kuusivaltaisissa metsissä on esiintynyt useammassa paikassa kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja. Kirjanpainajan aiheuttamat tuhot iäkkäissä kuusikoissa tulevat yleistymään ilmaston muutoksen ja lämpenemisen seurauksena. Tämä on syytä huomioida kaikessa Tiirismetsää koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Virkistyskäytön ehdot ja osin ainutlaatuisen luonnon monimuotoisuus tulee turvata myös jälkipolville. Alueella on myös muinaismuistokohteita. Alueesta on tehty myös v. 2010 luonto- ja ympäristöselvitys.

Kunta harjoittaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Hollolan kunnan metsät ovat monikäyttömetsiä, joiden hoidossa ja käytössä huomioidaan erilaiset käyttötarpeet. Metsien hoidossa huomioidaan kunnan sitoutuminen Hinku-kuntaverkostoon ja energiatehokkuustyöhön (KETS). Tavoitteena on ollut laatia kuviomuotoinen metsäsuunnitelma, jossa on kuvattu riittävällä tarkkuudella metsän ominaisuudet, ja vuositasolla kohdistettu kunnan tavoitteisiin sopivat hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteet. 

Tiirismaalla suunnitelmallinen metsänhoito on ollut melko vähäistä ja viime vuodet on keskitytty lähinnä ongelmakohtien hoitoon. Viime vuonna jouduttiin mm. hakkauttamaan kirjanpainajien tuhoja. Alueen metsät ovat monin paikoin järeytyneet ja tiheytyneet. Varsinkin kuusikoissa nämä järeät puustot lähestyvät vaihetta, jolloin niiden kasvu pysähtyy ja lahoaminen kiihtyy. Iäkkäissä lähes yhden puulajin kuusikoissa myös tuhoriskit kasvavat. Esimerkiksi edellä mainittu kirjanpainaja iskee lähes poikkeuksetta suuriin ja vanhimpiin kuusiin. Tiirismaalla on myös vilkkaassa virkistyskäytössä olevia vanhoja kuusikoita. Niiden kuntoa on kuitenkin seurattava, jotta virkistysmetsien turvallisuus ei vaarannu.

Tiirismetsän tilan metsät ovat melko runsaspuustoisia. Niihin on sitoutunut runsas hiilivarasto. Suunnitelman mukaan toimittaessa puuston määrä tulee kasvamaan 7 500 m3 tulevalla suunnitelmakaudella. Hiilen sitoutuminen tulevaisuudessa hieman hidastu puuston ikääntymisestä johtuvan kasvun hidastumisen takia. Lahopuuta on Tiirismetsän tilalla keskimäärin noin 7,5 m3/ha. Sen määrä luontaisesti lisääntyy suunnitelmakaudella puuston vanhetessa ja metsäsuunnitelmassa tehtyjen ratkaisujen ansiosta. Suunnitelmaa laadittaessa merkittiin havaitut ja aiemmin tiedossa olleet luontokohteet paikkatietona suunnitelmaan.

Metsänhoitotoimenpiteissä on lähekkäisten kuvioiden samanaikaisella käsittelyllä pyritty kustannusten kurissa pitämiseen ja alueen virkistyskäytön haittojen minimoimiseen. Hakkuista suurin osa on poimintahakkuita, joissa tehdään tilaa nuoremmalle puustolle ja poistetaan huonokuntoisia puita. Pääosassa harvennuksia poistetaan puita kaikista kokoluokista ja jätetään kaikkia puulajeja, jolla edistetään eri-ikäisen sekametsän kehittymistä. Lehtipuita suositaan harvennuksissa.  Suunnitelmaraporttien tulot ja kustannukset on laskettu keskimääräisillä talousmetsien hinnoilla.

Suunnitelmassa jatkuvan kasvatuksen hakkuutavoista on käytössä poimintahakkuita ja lähinnä kuusikoissa jatkuvaan kasvatukseen siirryttäessä väljennyshakkuita. Poimintahakkuilla poistetaan huonokuntoisia ja vaarallisia puita, ja joissain tapauksissa poistetaan varjostusta sekä edistetään alueen taimettumista. Poimintahakkuiden lisäksi voidaan varsinkin lehtipuiden taimettumista edistää pienaukkohakkuin, jolloin aukon maksimikoko on 0,3 hehtaaria.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmien lisäksi suunnittelualueen metsiä on tarkoitus hoitaa myös jaksollisen kasvatuksen menetelmin. Harvennushakkuita ja esimerkiksi siemenpuu-, kaistale- ja suojuspuuhakkuita voidaan paikoin käyttää. Hakkuita käytetään aina perustellusti. Harvennuksissa on yleisohjeena, että kaikkia puulajeja jätetään ja lehtipuita suositaan. Usein harvennuksella on myös ohjeena, että puita otetaan kaikista kokoluokista, jolla edistetään eri-ikäismetsän kehitystä. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan vuosittain. Avohakkuita ei Tiirismetsässä tehdä.

Liitteenä on Tiirismaan metsäsuunnitelma vuosille 2022–2031, joka muodostuu ns. yleissuunnitelmasta yhteenvetoineen sekä kuviokohtaisista suunnitelmista ja liitekartoista. Hyväksytyn suunnitelman pohjalta kilpailutetaan aikanaan vaiheittain metsänhoitotoimenpiteet.

Kokouksessa asiantuntijana on teamsin välityksellä suunnitelman laatija Timo Lehtonen ja Viisipuu Oy:n edustaja Aapo Palonen.