Valmistelija
Kirsi Järvinen, ympäristösihteeri
Perustelut
Perustiedot
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry on vuonna 1988 perustettu aatteellinen yhdistys. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen toimialue muodostuu vesistöalueiden valuma-alueiden mukaan.
Toiminnan tavoitteena on edistää vesien- ja ilmansuojelua toimialueella. Yhdistys toimii jäsenistönsä asiantuntija- ja yhteistyöjärjestönä. Yhdistyksen toiminta on monipuolistunut kattavasta alueen perustutkimuksesta ja selvityksistä ympäristön kunnostus- ja ennallistamistoimintaan, alueen asukkaiden neuvonta- ja valistushankkeisiin, ympäristökasvatukseen ja kansainväliseen toimintaan. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys on Suomen vesiensuojeluyhdistyksen liiton jäsen.
Yhdistyksen kevät- ja syyskokous käyttävät yhdistysten päätösvaltaa, ja toimeenpaneva elin on hallitus. Jäsenistö muodostuu 10 kunnasta, kahdeksasta maataloudellisesta järjestöstä ja yhdistyksestä ja viidestä luontoyhdistyksestä. Yhdistyksen palveluksessa on tällä hetkellä kolme vakituista työntekijää. Tarvittaessa eri projekteihin palkataan lisää työvoimaa.
Yhdistys koordinoi Porvoonjoen neuvottelukunnan toimintaa. Hollola on mukana neuvottelukunnassa. Porvoonjoelle valmistui toimenpideohjelma vuosiksi 2019-2029. Neuvottelukunnan toiminnalla pyritään edistämään Porvoonjoen tilaa, virkistyskättöä ja tiedonvaihtoa alueen toimijoiden kesken. Porvoonjoen neuvottelukunnassa on merkittävä vesienhoidon asiantuntemus ja virka-, sekä rahoittajaedustus.
Porvoonjoen valuma-alueen yleiskuvaus Hollolan osalta
Hollolan kunnan pinta-alasta lähes kolmasosa, eli noin 30 % (223 km2) sijaitsee Porvoonjoen valuma-alueella. Kyse on latvavesistä ja keskeisestä vesiensuojeluyhdistyksen toimialueesta. Valuma-alueen pohjoisraja kulkee Kukonkoivussa. Likojärvet ja Työtjärvi laskevat vetensä Porvoonjokeen, kuten myös Hahmajärvi. Länsiraja kulkee Kukonkoivun harjuylängöllä. Etelässä, idässä ja lännessä valuma-alue ulottuu naapurikuntien puolelle. Koko Porvoonjoen valuma-alue on kooltaan noin 1270 km2, joten yksin Hollolan kunnan pinta-ala kattaa koko Porvoonjoen valuma-alueesta 18 %. Hollolassa sijaitsee osavaluma-alueista Vähäjoen, Hahmajoen, Äväntjoen, Luhdanjoen, Hangasmäen-Hennalan ja Puujoen valuma-alueet.
Porvoonjoen ainoa alkuperäinen taimenkanta elää Hollolan Vähäjoella. Hahmajoen osavaluma-alueella sijaitsevalle Varsaojalle on laadittu tulvariskien tarkastelu kunnan omana hankkeena. Lahden seudun kierrätyspuiston suunniteltu sijainti on Vähäjoen osavaluma-alueella. Lahden eteläinen kehätie halkoo valuma-aluetta, eli kaikki vesistösillat ja rummut ovat Porvoonjoen valuma-alueella. Hollolan puhdistetut jätevedet johdetaan Porvoonjokeen Lahdessa sijaitsevan Ali-Juhakkalan puhdistamon kautta. Jokivesistöjen varrella Hollolassa ja Lahdessa on havaittu merkittäviä vieraskasvien esiintymiä, lähinnä jättipalsamia. Valuma-alueella on tunnistettuja kunnostustarpeita, kuten Varsaojan tulvasuojeluun liittyvä Hahmajärven padon kunnostus ja Hedelmätarhan virkistyslammen kunnostus.
Kartta valuma-alueesta on liitteenä.
Rahoitus
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen vuosibudjetti on noin 250 000 - 300 000 euroa, josta jäsenmaksujen osuus noin 35 000 euroa. Yhdistyksen pääasiallinen rahoitus muodostuu erilaisesta hanke- ja tutkimustoiminnasta, jonka pääasiallisia rahoittajia ovat valtio (ELY-keskukset ja ministeriöt), alueen kunnat ja yritykset sekä kalatalousalueet. Hollolan kunta ei ole yhdistyksen varsinainen jäsen, mutta kunta on tukenut vuosittain yhdistyksen Vesistötalkkarihanketta (aiemmin Jokitalkkarihanke) 3000 euron avustuksella. Hollolan alueelle on kohdistunut vuosina 2019-2020 yhdistyksen toiminnan kautta panostusta vuosittain arviolta noin 10 000 - 15 000 euron arvosta. Panostus on jakaantunut pääsääntöisesti työvoimakuluihin tutkimus-, kunnostus- ja asiantuntijatoiminnassa, mutta myös kunnostusten tarvike- ja materiaalikuluihin.
Hollolan kunnan jäsenmaksuyksiköiden määrä olisi asukaslukuun perustuen tällä hetkellä 70, eli jäsenmaksun (á 78,75€) suuruus olisi 5512,50 € vuodessa.
Yhdistyksen toiminta Hollolassa
Vuosina 2019 -2020 yhdistyksen toiminta Hollolassa on kohdistunut erityisesti Porvoonjoen ainoan alkuperäisen taimenkannan lisääntymisalueiden kunnostuksiin Hollolan Vähäjoella, jossa toiminta ja seuranta on jatkuva osa yhdistyksen työkenttää. Kunnostuksesta tiedotettiin laajasti ja Musti-Porvoonjoen kalatalousalueen osissa vesistöä suoritettiin myös kalastuksenvalvontaa. Hollolan alueelle toteutetaan säännöllisesti mäti-istutuksia, vuonna 2020 Hahmajokeen. Vähäjoen vesistössä toteutettiin myös taimenen kudun seurantaa.
Viime aikoina toiminta on laajentunut asiantuntijalausuntojen antamiseen maankäyttöön liittyen. Yhdistys antoi asiantuntijalausunnon Lahden seudun kierrätyspuiston YVA-menettelyssä. Kierrätyspuistosuunnitelmien osalta Porvoonjoen neuvottelukunnan keskustelussa on tullut esille uusia ympäristötekniikoita ja rahoitusmahdollisuuksia kierrätyspuiston vesiensuojelurakenteisiin liittyen. Tietoisuus Vähäjoen ainutlaatuisesta, alkuperäisestä taimenkannasta on lisääntynyt sekä neuvottelukunnassa että kuntalaisten keskuudessa. Yhdistys on luennoinut ympäristöjärjestön tilaisuudessa alueen puroista ja kalakannoista.
Yhdistys toteuttaa vuosittain Porvoonjoen kalataloudellista velvoitetarkkailua, jossa seurataan joen eliöstön tilaa ja sen kehittymistä sekä erityisesti yhdyskuntajätevesien vaikutuksia eliöstön tilaan. Velvoitetarkkailusta suoraan osa kohdistuu Hollolan alueelle jätevesistä vapaana seuranta-alueena.
Hollolan alueella Luhdanjoki inventoitiin Porvoonjoen melontareitin mahdollisena laajentamiskohteena. Alue on korkean veden aikaan melottavissa, mutta alue ei sellaisenaan sovellu melontareittikohteeksi useiden vaikeasti melottavien osuuksien takia.
Hollolan alueella on asukkaille annettu vähäisessä määrin haja-asutusalueen jätevesineuvontaa yhteydenottoihin pohjautuen.
Toiminta ulottuu myös vesistöalueen ulkopuolelle. Vuonna 2020 Hollolan Hammonjoella kunnostettiin kutusoraikoita Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen järjestämässä tapahtumassa. Vesistötalkkarit olivat ohjaamassa koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoita kunnostamisessa ja vesistönhoidossa.
Jäsenyyden perustelut
Laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986) säädetään seuraavaa: Kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Lain mukaan ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on lain mukaan ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa mm. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä; huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista; osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen; huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa sekä edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa.
Hollola on päättänyt olla omalta osaltaan aktiivinen vesiensuojelun toimija. Kunnanhallituksen 25.11.2019 § 258 hyväksymä Vesistövisio-ohjelma vuosille 2020 - 2025 luo suuntaviivat tulevaisuuden toimille. Kunnan strategiassa ja kuntalaisille tehdyissä kyselyissä korostuu lähiluonnon ja virkistysarvojen merkitys hollolalaisille. Visiota toteutetaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Työhön saavat osallistua kaikki, jotka haluavat. Vesistövisioon kirjattuja toimenpiteitä ovat mm. tiedottaminen, neuvonta ja valvonnan tehostaminen vesirakentamisen ja ranta-asumisen vaikutuksista (ruoppaukset, niitot, jätevedet ym); vesistöjen rantojen ja reitistöjen rakentaminen, parantaminen ja kunnostus erityisesti Natura- ja luonnonsuojelualueilla, lähtökohtana luonto- ja virkistysarvojen turvaaminen ja parantaminen sekä Hedelmätarhan lammen kunnostustoimenpiteiden suunnittelu ja rahoituksen haku.
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n toiminta toteuttaa ja tukee kunnan lakisääteisten ympäristönsuojelutehtävien hoitoa. Kunnassa ei ole nykyresursseilla mahdollista toteuttaa suunnitelmallista vesiensuojelutyötä. Yhdistys on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka toteuttaa vesiensuojelutehtävää koordinoidusti, asiantuntevasti, edullisesti ja koko valuma-alueen huomioiden. Vastaavalla tavalla toteutetaan kunnan vesiensuojelua muilla vesistöalueilla (Vanajavesikeskus ja Vesijärvisäätiö). Jäsenyyden kautta Hollolalla on mahdollista saada nykyistä laajempaa panostusta mm. tunnistettuihin hanketarpeisiin Hahmajoen valuma-alueella ja Hedelmätarhan lammen osalta.
Yhdistyksen jäsenyys toteuttaa kunnan lakisääteisten tehtävien hoitoa, on osa vesistövisio-ohjelman toimeenpanoa sekä merkittävä Hollolan ympäristövuoden 2021 teko.
Hollola on ollut aiemmin yhdistyksen jäsen. Jäsenyydestä luovuttiin, kun yhdistysten jäsenmaksuja karsittiin. Nykyisellään vuotuinen jäsenmaksu voidaan kattaa kunnan ympäristönsuojelun budjetista, koska kyse on ensisijaisesti kunnan lakisääteisen ympäristönsuojelun (vesiensuojelun) edistämistehtävän hoidosta. Nykyisen suuruinen jäsenmaksu ei edellytä lisäbudjetointia, vaan se voidaan kattaa olemassa olevilla, pysyväisluonteisilla asiantuntijamäärärahoilla. Muiden vesistöalueiden päätoimijoiden (Vanajavesikeskus ja Vesijärvisäätiö) rahoitus katetaan vastaavasti kunnan ympäristönsuojelun määrärahoista.
Liitteenä
- yhdistyksen säännöt
- hyväksytty vuosikatsaus ja tilinpäätöstiedot v. 2020
- kartta Porvoonjoen valuma-alueesta.
Ehdotus
Esittelijä
Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi
Hollolan kunta hakee Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry:n n jäsenyyttä. Jäsenyyttä haetaan alkavaksi välittömästi, jotta Hollola ehtii mukaan yhdistyksen syyskokouksessa 2021 tehtävään hallituksen kokoonpanon valintaan. Hakemus kohdistetaan Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry:n hallitukselle. Hakemus on tämä päätös, eikä erillistä hakemusta lähetetä.
Vuotuinen jäsenmaksu, joka on nykyisellään noin 5500 euroa, katetaan kunnan ympäristönsuojelun budjetista. Kyse on ensisijaisesti kunnan lakisääteisen ympäristönsuojelun (vesiensuojelun) edistämistehtävän hoidosta. Nykyisen suuruinen jäsenmaksu ei edellytä lisäbudjetointia, vaan se voidaan kattaa olemassa olevilla, pysyväisluonteisilla asiantuntijamäärärahoilla.
Päätös
Elinvoimavaliokunta hyväksyi päätösehdotuksen esitetyn mukaisesti.