Perustelut
Väyläverkon tulevaisuuden näkymistä on saatavilla aikaisempaa selkeämmin tietoa uuden ohjelmakokonaisuuden myötä. Väyläviraston ohjelmakokonaisuuden muodostavat perusväylänpidon suunnitelma, suunnitteluohjelma, investointiohjelma ja ohjelmakokonaisuuden raportti, jotka toteuttavat valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, eli Liikenne 12 -suunnitelmaa. Väylävirasto pyytää sidosryhmien näkemyksiä Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026–2034 seuraavien kysymysten kautta. Sidosryhmien palautteita hyödynnetään seuraavan ohjelmakokonaisuuden valmistelussa, joka on jo käynnissä.
Hollolan kunnan keskeiset kehittämiskohteet
Hollolan kunta pitää erittäin tärkeänä, että Väyläviraston ohjelmakokonaisuudessa huomioidaan Päijät-Hämeen ja erityisesti Hollolan kannalta strategisesti merkittävät tie- ja rataverkon kehittämiskohteet. Alueen kilpailukyky, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, saavutettavuus sekä huoltovarmuus perustuvat toimiviin valtakunnallisiin yhteyksiin.
Valtatie 12 (E16) Lahti-Tampere ja Lahti-Kouvola
Hollolan kunta korostaa valtatie 12 merkitystä yhtenä Suomen tärkeimmistä itä-länsisuuntaisista pääväylistä. Tie palvelee merkittävää teollisuuden ja logistiikan liikennettä sekä toimii keskeisenä yhteytenä satamiin, kansainvälisiin kuljetusverkkoihin ja puolustusvoimien tarpeisiin. Valtatien 12 kehittämistä tulee edistää kokonaisuutena sekä Lahden ja Kouvolan että Lahden ja Tampereen välisillä osuuksilla. Erityisesti Lahden ja Tampereen välinen yhteys on merkittävä jatkokehittämisen kohde, jotta liikenteen sujuvuus, turvallisuus ja elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä.
Kunta pitää tärkeänä, että Risala-Mankala-hankkeen toteuttamista edistetään viivytyksettä ja että samalla käynnistetään valtatie 12:n muiden kehittämistarpeiden suunnittelu koko yhteysvälillä.
Kantatie 54
Hollolan kunta pitää kantatie 54:n kehittämistä tärkeänä osana Etelä-Suomen poikittaisia yhteyksiä. Tie yhdistää valtakunnallisesti merkittäviä pääväyliä ja tukee alueen yritysten kuljetuksia sekä työssäkäynti- ja asiointiliikennettä. Kantatie 54:n palvelutason, turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen on tärkeää koko Etelä-Suomen logistisen verkon toimivuuden näkökulmasta. Alueen kauppakamareiden ja kuntien toimesta on valmistunut raportti kantatien 54 liikenteellisestä ja logistisestä merkityksestä, mikä korostaa yhteysvälin keskeisiä parannustarpeita.
Valtatie 24
Kunta pitää tärkeänä, että valtatien 24 kehittämistä jatketaan erityisesti liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Kalliolan, Vääksyn sekä muiden tunnistettujen pullonkaulojen suunnittelua tulee edistää nykyistä määrätietoisemmin. Valtatien 24 liikenteellinen merkitys kasvaa edelleen alueen väestön, matkailun ja elinkeinoelämän kehittyessä. Tieyhteyden toimintakyvyn varmistaminen tukee koko Päijät-Hämeen saavutettavuutta ja alueen kilpailukykyä. Päijät-Hämeen liiton toimesta on laadittu VT24 kehittämisselvitys, mikä korostaa yhteysvälin keskeisiä parannustarpeita.
Kerava-Lahti-ratayhteys ja ratakapasiteetti
Hollolan kunta pitää erittäin tärkeänä Kerava-Lahti-ratayhteyden kehittämismahdollisuuksien selvittämistä sekä ratakapasiteetin turvaamista pitkällä aikavälillä. Rataosuus kuuluu valtakunnallisesti keskeiseen rataverkkoon, ja sillä on merkittävä rooli sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Tulevaisuudessa liikennemäärien kasvu, Lentoradan vaikutukset sekä Itä-Suomen yhteyksien kehittäminen lisäävät kapasiteettitarpeita entisestään.
Kunnalle ratayhteyden kehittäminen avaa mahdollisuuksia asumisen ja yritystoiminnan kehittymiselle. Hollolan kunta korostaa erityisesti Nostavan alueen merkitystä valtakunnallisena logistiikan, teollisuuden ja kiertotalouden kehittämiskohteena. Nostavan multimodaaliterminaalin toteuttamisedellytykset sekä sen kytkeytyminen rataverkkoon tulee huomioida osana rataosuuden pitkän aikavälin kehittämistä. Ratakapasiteetin lisäämiseen tähtäävien selvitysten ja suunnittelun edistäminen on tärkeää sekä elinkeinoelämän kuljetusten että kestävän liikennejärjestelmän näkökulmasta.
Monipaikkaisen teollisuuspuistojen liikenneyhteydet
Lahti, Hollola, Heinola ja Orimattila ovat selvittäneet mahdollisuuksia yhteisen monipaikkaisen teollisuuspuiston perustamisesta. Työ käynnistyi vuonna 2025. Selvityksessä on tarkasteltu, miten kuntien yritysalueet voisivat toimia yhtenä kokonaisuutena kuntarajoista riippumatta.
Selvityksessä ovat nousseet esille erityisesti Hollolan Miekkiön ja Nostavan alueet, Orimattilan Tuuliharjan alue sekä Lahden Veljeskylän alue. Miekkiön ja Tuuliharjan alueet sijaitsevat valtatien 4 käytävässä ja Veljeskylän alue valtatien 12 käytävässä.
Miekkiössä eritasoliittymän rakentaminen mahdollistaisi alueen paremman kytkeytymisen Pennalan sekä Helsingintien (mt 140) varren kehittyviin yritysalueisiin. Nostavan alueen osalta on esitetty edellisessä kappaleessa Kerava-Lahti-ratayhteyden ja ratakapasiteetin kehittäminen.
Alueiden liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden parantaminen on tärkeää, koska ne ovat keskeisiä tekijöitä yritysten sijoittumispäätöksissä ja seudullisen kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Perusväylänpidon rahoitus
Hollolan kunta korostaa perusväylänpidon merkitystä koko liikennejärjestelmän toimivuudelle. Väyläverkon kunnossapidon rahoituksesta tulee huolehtia pitkäjänteisesti siten, että myös alempiasteisen tieverkon ja pienempien tieyhteyksien liikennöitävyys, turvallisuus ja palvelutaso voidaan turvata. Elinkeinoelämän kuljetukset, maaseutualueiden saavutettavuus, työssäkäyntiliikenne sekä huoltovarmuus ovat riippuvaisia myös niistä tieyhteyksistä, jotka eivät kuulu kaikkein vilkkaimpaan tieverkkoon. Hollolan kunta pitää tärkeänä, ettei korjausvelka kasva erityisesti vähäliikenteisemmällä tieverkolla.
Valtion vastuu väylähankkeiden toteuttamisesta
Hollolan kunnan näkemyksen mukaan valtion väyläverkon kehittämisen tulee ensisijaisesti perustua valtion rahoitukseen eikä kuntien osallistumista hankkeiden kustannuksiin tulisi lähtökohtaisesti edellyttää hankkeiden toteuttamisen ehtona. Kuntien mahdollisuudet osallistua valtion väyläverkon kehittämiseen vaihtelevat merkittävästi, eikä rahoitusosuuden tulisi muodostua hankkeiden priorisoinnin tai toteutumisen ratkaisevaksi tekijäksi.
Hollolan kunnassa tästä esimerkkinä voidaan mainita Paimelan alikulku, jonka toteuttamiseen on esitetty kuntarahoitusta MAL-neuvotteluissa. Kohde ei ole kunnan maankäytön kehittämisen näkökulmasta sellainen strateginen hanke, joka perustelisi merkittävää kunnallista rahoitusosuutta. Kunta katsoo, että valtion liikenneverkon turvallisuutta ja toimivuutta parantavien hankkeiden toteutuksen tulee ensisijaisesti perustua valtion vastuuseen ja rahoitukseen.
Lisäksi kunta haluaa korostaa, että MAL-sopimusten alkuperäisenä tavoitteena on ollut kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. MAL-rahoitusta tulisi kohdentaa ensisijaisesti kestävien
liikkumismuotojen kehittämiseen. Viime vuosina MAL-rahoitusta on kuitenkin suunnattu merkittävästi valtatiehankkeisiin, mikä ei vastaa sopimusmenettelyn alkuperäisiä tavoitteita.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi
Elinvoimavaliokunta päättää hyväksyä oheisen Hollolan kunnan lausunnon ja lähettää sen kunnanhallitukselle tiedoksi.
Lausunto siirretään lausunto.fi palveluun ennen 31.8.2026.