Valmistelija
Armi Marttila, henkilöstöpäällikkö, armi.marttila@hollola.fi
Perustelut
Kunnanhallitus on hyväksynyt 12.1.2018 (HOL 110/2017) Korvaavan työn toimintamallin, joka on kunnassa otettu käyttöön alkuvuodesta 2018. Ennen käyttöönottoa mallia on pilotoitu varhaiskasvatuksessa.
2018 käyttöönotettu Korvaavan työn toimintamalli on sisältänyt elementtejä korvaavan työn lisäksi myös kevennetystä työstä. Nykyinen toimintamalli tulee päivittää, sillä korvaava ja kevennetty työ tulee selkeästi erottaa toisistaan, koska niitä koskevat erilaiset periaatteet. Toimintamallin päivityksen myötä myös toimintamallin nimi tulee muuttaa kuvaavammaksi: Korvaavan ja kevennetyn työn toimintamalli.
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee tekemään omaa terveyttään vaarantamatta väliaikaisesti jotakin muuta työtä omalle työnantajalleen. Korvaava työ edellyttää aina lääkärin lausunnon työntekijän soveltuvuudesta korvaavaan töhön. Lyhyissä sairauspoissaoloissa myös työterveyshoitaja tai työfysioterapeutti voivat ottaa kantaa korvaavan työn tekemiseen samalle ajalle kuin sairauspoissaolotodistus on. Korvaavaa työ on väliaikainen muutos ja voi olla kestoltaan 1 päivä - 8 viikkoa / vuosi.
Kevennetyllä työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee omaan tehtävään tietyin rajoituksin sairauspoissaolon sijaan. Esihenkilö ja työntekijä voivat sopia kevennetystä työstä, ei vaadi lääkärin lausuntoa. Kevennetty työ on väliaikainen muutos ja voi olla kestoltaan 1 päivä - 8 viikkoa / vuosi.
Korvaavassa ja kevennetyssä työssä lähtökohtana on tukea työntekijän työkykyä ja työelämässä pysymistä tai varhentaa hänen sairauspoissaololta työhön paluuta. Korvaavan ja kevennetyn työn tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen sekä esihenkilön ja työntekijän yhteiseen keskusteluun korvaavan/kevennetyn työn sopimiseksi.
Suuri osa sairauksista estää työnteon kokonaan joko alentuneen toimintakyvyn tai hoitojen vaatiman poissaolon vuoksi, kuten monet infektiot sekä vakavat sairaudet ja vammat. Tietyissä sairaustilanteissa voi olla kuitenkin suositeltavaa, että työntekijä voisi jatkaa sairauksistaan huolimatta työssä oloa. Vaikka työntekijän työkyky heikkenisi sairauden tai vamman vuoksi, osa työkykyä on usein vielä jäljellä. Oikeilla toimilla on mahdollista löytää keinoja jäljellä olevan työkyvyn käyttämiseen ja työhön paluun tukemiseen.
Osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemiseen kannustaa tänä päivänä sekä lainsäädäntö että yleinen tavoite työurien pidentämiseen. Korvaava/kevennetty työ on osa Hollolan kunnassa käytössä olevaa varhaisen puuttumisen mallia ja työkykyjohtamista. Korvaavan ja kevennetyn työn avulla voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja saada siten käytössä oleva henkilöstöresurssi mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Työntekijän työpanos on käytössä työpaikalla niissä tehtävissä, mihin työkyky riittää vahvistaen samalla työntekijän työhyvinvointia.
Työntekijän kannalta korvaavan/kevennetyn työn tekeminen tarjoaa parhaimmillaan mahdollisuuden kehittää omaa työtään ja osaamistaan. Korvaavan/kevennetyn työn tekeminen sairauspoissaolon sijaan voi tietyissä tapauksissa jopa tukea kuntoutumista ja varmistaa työntekijän kannalta myös toimeentulon ennallaan säilymisen. Korvaavan/kevennetyn työn tekeminen edistää työssä jatkamista ja madaltaa työntekijän kynnystä palata sairauspoissaolon jälkeen työhön, koska poissaoloa ei synny tai se jää lyhyemmäksi.
Uudistettu Korvaavan ja kevennetyn työn toimintamalli on valmisteltu yhteistyössä henkilöstöpalvelujen, pääluottamusedustajien, työsuojelun ja työterveyden kanssa.
Ehdotus
Esittelijä
Armi Marttila, henkilöstöpäällikkö, armi.marttila@hollola.fi
Yhteistyötoimikunta merkitsee tiedokseen liitteenä olevan Korvaavan ja kevennetyn työn toimintamallin.
Päätös
Yhteistyötoimikunta merkitsi tiedokseen liitteenä olevan Korvaavan ja kevennetyn työn toimintamallin.