Perustelut
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ehdotetaan vuonna 2026 väliaikaista noin 2 prosentin eli 75 miljoonan euron vähennystä osana valtion talouden sopeutustoimia. Vähennyksen tavoite on toteuttaa säästöjä ilman, että kuntien väliset suhteelliset erot valtionosuuksissa kasvavat tai että lakisääteiset palvelut vaarantuvat. Tämä vähennys kohdistettaisiin suhteessa kuntien saamiin valtionosuuksiin siten, että negatiivista valtionosuutta saavien kuntien valtionosuutta ei leikattaisi. Vähennys olisi määräaikainen ja koskisi vain vuotta 2026, minkä jälkeen vastaavan suuruinen pysyvä säästö toteutettaisiin kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Esityksessä perustellaan, että valtionosuusjärjestelmän monimutkaisuus ja kuntakohtaiset erot huomioiden ehdotettu malli on oikeudenmukainen ja tukee kuntien taloudellista toimintakykyä. Lakimuutos liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.
Esityksessä ehdotetaan, että kunnalle maksettavasta valtionosuudesta vähennetään vuonna 2026 noin kaksi prosenttia 75 miljoonan euron säästön toteuttamiseksi. Valtionosuuden vähennystä ei kuitenkaan kohdistettaisi niihin kuntiin, joilla peruspalvelujen valtionosuus on negatiivinen. Hallitusohjelman tavoitteena on arvioida mahdollisuutta tehdä valtionosuusjärjestelmään määräaikainen korjaus niin, että minkään kunnan valtionosuuksien maksatus ei ole negatiivinen. Rajaus olisi yhteen sopiva tämän tavoitteen kanssa, sillä yksittäisen kunnan negatiivinen valtionosuus ei kasva.
Ehdotuksessa valtionosuuden vähennys kohdennettaisiin kunnittain maksuun pantujen kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien suhteessa. Näin vähennyksen määrä leikkaa kaikilta saman suhteellisen osan, mutta määrä vaihtelee kunnittain euromääräisesti, ollen suurin niissä kunnissa, jotka saavat euromääräisesti eniten valtionosuuksia, ja pienin kunnissa, jotka saavat vähiten valtionosuutta. Vakiintuneesti vastaavat vähennykset on toteutettu valtionosuusprosenttia alentamalla, jolloin vähennys on jokaisessa kunnassa euromääräisesti asukasta kohden yhtä suuri. Ehdotettavassa mallissa asukaskohtainen säästö vaihtelee noin 50 eurosta (kunnissa, joissa valtionosuus on noin 2 300 euroa asukasta kohti) nollaan euroon kunnissa, joissa valtionosuus on negatiivinen.
Sopeutustoimena päätetty 75 miljoonan euron valtionosuuden vähennys olisi mahdollista toteuttaa myös vakiintuneella tavalla, eli alentamalla valtionosuusprosenttia. Tällöin asukaskohtainen vähennys olisi jokaisessa kunnassa 13,38 euroa/asukas.
Säästön toteuttamisen vakiintuneella tavalla voitaisiin katsoa tukevan valtionosuusjärjestelmän perusperiaatteita. Yksittäisen kunnan saaman valtionosuuden määrään vaikuttavat monet eri tekijät, eikä kunnan saaman valtionosuuden määrän perusteella voida päätellä esimerkiksi kunnan tosiasiallista taloudellista kantokykyä. Mikäli vähennys tehtäisiin kaikissa kunnissa yhtä suurena, kasvattaisi se kuitenkin kuntien välisiä suhteellisia eroja valtionosuuksissa ja vähentäisi suhteessa eniten vähän valtionosuuksiasaavilta kunnilta. Tällöin vähennys vaihtelisi kuntakohtaisesti noin 0,6–40 prosentin välillä kunnalle maksettavan valtionosuuden määrästä.
Hollolan kunnalle esitetty malli tarkoittaa noin 450.000 euron leikkausta ja vaihtoehtoinen 13,38 euroa/as tarkoittaa noin 300.000 euron vähennystä.
Nyt valmistelussa olevan kevään kehyspäätöksen sisältämän valtionosuusleikkauksen lisäksi, valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2026 sisältää 150 M€ lisäleikkauksen. Toteutuessaan, kuntine valtionosuuksiin ollaan suunnittelemassa siis 225 M€ leikkausta valtionosuuteen. Mikäli koko leikkaus jaettaisiin ministeriön nyt esittämällä mallilla, Hollolan kunnalle esitetty malli tarkoittaa noin 1.400.000 euron leikkausta ja vaihtoehtoinen 13,38 euroa/as tarkoittaa noin 900.000 euron vähennystä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi
Kunnanhallitus päättää antaa lakiluonnoksesta seuraavan lausunnon:
Kunnanhallitus toteaa lisäleikkaukselle asetetut tavoitteet ristiriitaisiksi, kun negatiivisten sote-erien kuntin valtionosuudet jätetään leikkausten ulkopuolelle ja samaan aikaan tavoitellaan tasapuolisuutta. Näin toimien esim Päijät-Hämeen edelläkävijäkunnat joutuvat taas maksajan asemaan. Lisäleikkauksen esityksen mukainen kohdistaminen peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistaa vaikutukset koulutukseen ja nuoriin. Esitys ei myöskään huomioi valtionosuusuudistuksesta jätetyn työryhmän esityksiä, joissa muihin kuin ikärakenteen pohjalta maksettaviin valtionosuuksiin esitettään merkittäviä vähentäviä muutoksia ja ikärakenneperusteen vahvistamista.
Hollolan kunta esittääkin kaikille kunnille valtionosuuslaskelman Muiden laskennallisten kustannusten - erien suhteessa kohdistettavaa leikkauksen mukaista jakoa. Näin tämä leikkaus osaltaan jo huomioisi tulevan uudistuksen mahdollisia vaikutuksia.
Päätös
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisesti.