Elinvoimavaliokunnan valvontajaosto, kokous 20.12.2022

Perustelut

Asia

Peab Industry Oy hakee vesilain 5. luvun 9 §:n mukaista lupaa johtaa louhosalueen hulevedet kiinteistön 98-417-2-25 alueelle.

Asiaan liittyvät muut luvat ja hakemukset

Peab industri Oy hakee maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaista yhteislupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen kiinteistöllä 098-454-3-12 (Salila III). Yhteislupahakemuksessa on esitetty louhosalueen hulevesien johtamista kiinteistön 98-417-2-25 alueelle. Vesien johtamista koskeva asia ratkaistaan vesilain mukaisella lupamenettelyllä.

Asian käsittely:

Hakemus on tullut vireille 23.5.2022. Naapurikiinteistön omistaja on jättänyt hakemuksesta muistutuksen 5.6.2022 ja hakija on antanut asiassa vastineen 14.6.2022. 

Naapurikiinteistön omistaja on jättänyt hakemuksesta muistutuksen 

Kiinteistön 98-417-2-25 omistajan mukaan louhosalueen vesien johtaminen saattaisi aiheuttaa haitallista vettymistä hänen maillaan. Vesi virtaa lopulta läheisen pellon salaojaan eikä niitä ole mitoitettu 15 hehtaarin vesille. Mahdollinen vesien tarkkailun lisääminen ei estä vesien johtamisesta syntyviä haittoja. 

Muistutuksen tekijä vastustaa vesien johtamista hänen mailleen. Mikäli lupa louhokselle myönnetään, tulee luvan saajan huolehtia seuraavista asioista:
-    loiventamalla luiskat 1:5 ja leventämällä alueen reunalle kaavailtua suojavyöhykettä 30 metristä 60 metriin.
-    tehdä selkeytysallas kauemmas ja alueen itäreunaan on tehtävä pysyvä hulevesiallas
-    näin ollen haitat kiinteistölleni vähenisivät merkittävästi eikä ojitusta tarvitsisi tehdä mailleni

Luvan hakijan vastine muistutukseen

Peab Industri Oy on 10.6.2022 tehnyt maastokatselmuksen kohteessa ja tämän jälkeen keskustellut maanomistajan kanssa muistutuksen aiheista paikan päällä. 

Tämän johdosta Peab Industri Oy esittää, että ottamisalueen länsireunan suojavyöhyke levennetään 30 metristä 60 metriin (liitteenä uudet suunnitelmakartat). Mikäli lupaa johtaa vedet naapurikiinteistölle vesilain nojalla ei voi myöntää, sijoitetaan selkeytysaltaat ottamisalueen luoteiskulmaan siten, että altaista ei johdeta vettä pois. Altaisiin kertynyttä vettä käytetään tulotien ja louhosalueen pölynsidontaan. Mikäli vettä kertyy altaisiin enemmän, voidaan ne tyhjentää tarvittaessa imuautolla. Hakijan kokemuksien mukaan kallioalueilla laskeutusaltaisiin ei kuitenkaan ole kertynyt suuria määriä vesiä. Koska vesienpurkua maastoon ei tällöin tule, ei altaita tarvitse siirtää kauemmas kiinteistön rajalta. Suunniteltu louhinta ei muuta tilannetta valuma-alueen osalta. Ottamisalue kuuluu samaan laajaan Hahmajoen valuma-alueeseen. Lopputilanteen luiskien 1:3 kaltevuuden luvanhakija katsoo olevan asianmukaiset eikä näe tarvetta niiden loiventamiselle. Mikäli luiskat loivennettaisiin kaltevuuteen 1:5 alueelle jouduttaisiin tuomaan noin 180 000 m3 täyttömaita muualta.
 

Päätösehdotukset perustelut

Jos ojittamisesta toisen alueella ei sovita, hyödynsaajalle voidaan Vesilain 5. luvun 9 §:n mukaan antaa oikeus: 1) johtaa vettä toisen ojaan; 2) tehdä oja taikka ojitusta varten tarpeellinen suojapenger tai pumppuasema toisen alueelle; tai 3) ryhtyä puron tai noron perkaukseen toisen alueella. Oikeus voidaan antaa, jos se on tarpeen alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten. Oikeus johtaa vettä toisen putkiojaan voidaan antaa vain, jos veden johtaminen pois muutoin ei ole mahdollista ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Luvan hakijalle on annettu oikeus johtaa suunnitellun louhosalueen hulevedet naapurikiinteistön alueelle, sillä vesien johtaminen on välttämätöntä suunnitelma-alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten. Päätökseen on kuitenkin kirjattu, että vedet tulee ensisijaisesti pyrkiä imeyttämään suunnitelma-alueen kiinteistöllä. Luvan hakija on leventänyt ottamisalueen länsireunan suojavyöhykettä maanomistajan vaatimuksen mukaisesti 30 metristä 60 metriin sekä sijoittanut tasausaltaat kauemmas kiinteistön rajasta. Nämä toimenpiteet osaltaan vähentävät syntyvien hulevesien määrää ja vähentävät naapurikiinteistölle kohdistuvia haittoja. Kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta koskevasa yhteisluvassa on edellytetty tarkkailemaan alueelta lähteviä hulevesiä kaksi kertaa vuodessa. Asian käsittelyvaiheessa osapuolet eivät ole esittäneet korvausvaatimuksia. Pääsääntöisesti pelkästä veden johtamisesta toisen avo- tai putkiojaan ei määrätä korvauksia. Mikäli maanomistaja katsoo, että toimenpiteestä aiheutuu hänelle edunmenetyksiä eikä asiasta päästä sopimukseen luvan saajan kanssa, voi korvauksia hakea jälkikäteen valvontajaostolta. 

Perustelut

Peab Industri Oy on jättänyt Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisen yhteislupahakemuksen koskien Hollolan kunnan Vaavialan kylässä sijaitsevaa kiinteistöä 098-454-3-12 (Salila III). Lisäksi haetaan vesilain mukaista lupaa vesien johtamiselle kiinteistön 98-417-2-25 alueelle. Vesilain mukainen lupa-asia ratkaistaan erillisellä päätöksellä.

Kiinteistölle haetaan lupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen. Lupaa haetaan 15 vuodeksi 1 236 000 k- m3:n ottomäärälle. Keskimääräinen vuotuinen ottomäärä on 82 400 k-m3. Ottoalueen pinta- ala on 9,7 ha. Alueella ei ole aikaisempaa maa-ainestenottotoimintaa. 

Lisäksi haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Viranomaislausunnot ja muistutus koskien ekologista yhteyttä on huomioitu päätöksenteossa. Luvanhakija on supistanut ottoaluetta siten, että alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva metsälain 10 §:n mukainen kallio on rajattu kokonaan ottamisen ulkopuolelle. Ottamisalueen kaakkoispuolelle jää noin 300 metrin levyinen metsäinen vyöhyke.