Elinvoimavaliokunnan valvontajaosto, kokous 20.12.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 115 Lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle koskien Hollolan ympäristöyhdistys ry:n valitusta Hollolan kunnan elinvoimavaliokunnan valvontajaoston päätöksestä 24.8.2022 § 86

HOLDno-2020-614

Aikaisempi käsittely

Elinvoimavaliokunnan valvontajaosto, 24.8.2022

Valmistelija

Sameli Männistö, Ympäristösihteeri, sameli.mannisto@hollola.fi

Perustelut

Asia

Peab Industry Oy hakee vesilain 5. luvun 9 §:n mukaista lupaa johtaa louhosalueen hulevedet kiinteistön 98-417-2-25 alueelle.

Asiaan liittyvät muut luvat ja hakemukset

Peab industri Oy hakee maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaista yhteislupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen kiinteistöllä 098-454-3-12 (Salila III). Yhteislupahakemuksessa on esitetty louhosalueen hulevesien johtamista kiinteistön 98-417-2-25 alueelle. Vesien johtamista koskeva asia ratkaistaan vesilain mukaisella lupamenettelyllä.

Asian käsittely:

Hakemus on tullut vireille 23.5.2022. Naapurikiinteistön omistaja on jättänyt hakemuksesta muistutuksen 5.6.2022 ja hakija on antanut asiassa vastineen 14.6.2022. 

Naapurikiinteistön omistaja on jättänyt hakemuksesta muistutuksen 

Kiinteistön 98-417-2-25 omistajan mukaan louhosalueen vesien johtaminen saattaisi aiheuttaa haitallista vettymistä hänen maillaan. Vesi virtaa lopulta läheisen pellon salaojaan eikä niitä ole mitoitettu 15 hehtaarin vesille. Mahdollinen vesien tarkkailun lisääminen ei estä vesien johtamisesta syntyviä haittoja. 

Muistutuksen tekijä vastustaa vesien johtamista hänen mailleen. Mikäli lupa louhokselle myönnetään, tulee luvan saajan huolehtia seuraavista asioista:
-    loiventamalla luiskat 1:5 ja leventämällä alueen reunalle kaavailtua suojavyöhykettä 30 metristä 60 metriin.
-    tehdä selkeytysallas kauemmas ja alueen itäreunaan on tehtävä pysyvä hulevesiallas
-    näin ollen haitat kiinteistölleni vähenisivät merkittävästi eikä ojitusta tarvitsisi tehdä mailleni

Luvan hakijan vastine muistutukseen

Peab Industri Oy on 10.6.2022 tehnyt maastokatselmuksen kohteessa ja tämän jälkeen keskustellut maanomistajan kanssa muistutuksen aiheista paikan päällä. 

Tämän johdosta Peab Industri Oy esittää, että ottamisalueen länsireunan suojavyöhyke levennetään 30 metristä 60 metriin (liitteenä uudet suunnitelmakartat). Mikäli lupaa johtaa vedet naapurikiinteistölle vesilain nojalla ei voi myöntää, sijoitetaan selkeytysaltaat ottamisalueen luoteiskulmaan siten, että altaista ei johdeta vettä pois. Altaisiin kertynyttä vettä käytetään tulotien ja louhosalueen pölynsidontaan. Mikäli vettä kertyy altaisiin enemmän, voidaan ne tyhjentää tarvittaessa imuautolla. Hakijan kokemuksien mukaan kallioalueilla laskeutusaltaisiin ei kuitenkaan ole kertynyt suuria määriä vesiä. Koska vesienpurkua maastoon ei tällöin tule, ei altaita tarvitse siirtää kauemmas kiinteistön rajalta. Suunniteltu louhinta ei muuta tilannetta valuma-alueen osalta. Ottamisalue kuuluu samaan laajaan Hahmajoen valuma-alueeseen. Lopputilanteen luiskien 1:3 kaltevuuden luvanhakija katsoo olevan asianmukaiset eikä näe tarvetta niiden loiventamiselle. Mikäli luiskat loivennettaisiin kaltevuuteen 1:5 alueelle jouduttaisiin tuomaan noin 180 000 m3 täyttömaita muualta.
 

Päätösehdotukset perustelut

Jos ojittamisesta toisen alueella ei sovita, hyödynsaajalle voidaan Vesilain 5. luvun 9 §:n mukaan antaa oikeus: 1) johtaa vettä toisen ojaan; 2) tehdä oja taikka ojitusta varten tarpeellinen suojapenger tai pumppuasema toisen alueelle; tai 3) ryhtyä puron tai noron perkaukseen toisen alueella. Oikeus voidaan antaa, jos se on tarpeen alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten. Oikeus johtaa vettä toisen putkiojaan voidaan antaa vain, jos veden johtaminen pois muutoin ei ole mahdollista ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Luvan hakijalle on annettu oikeus johtaa suunnitellun louhosalueen hulevedet naapurikiinteistön alueelle, sillä vesien johtaminen on välttämätöntä suunnitelma-alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten. Päätökseen on kuitenkin kirjattu, että vedet tulee ensisijaisesti pyrkiä imeyttämään suunnitelma-alueen kiinteistöllä. Luvan hakija on leventänyt ottamisalueen länsireunan suojavyöhykettä maanomistajan vaatimuksen mukaisesti 30 metristä 60 metriin sekä sijoittanut tasausaltaat kauemmas kiinteistön rajasta. Nämä toimenpiteet osaltaan vähentävät syntyvien hulevesien määrää ja vähentävät naapurikiinteistölle kohdistuvia haittoja. Kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta koskevasa yhteisluvassa on edellytetty tarkkailemaan alueelta lähteviä hulevesiä kaksi kertaa vuodessa. Asian käsittelyvaiheessa osapuolet eivät ole esittäneet korvausvaatimuksia. Pääsääntöisesti pelkästä veden johtamisesta toisen avo- tai putkiojaan ei määrätä korvauksia. Mikäli maanomistaja katsoo, että toimenpiteestä aiheutuu hänelle edunmenetyksiä eikä asiasta päästä sopimukseen luvan saajan kanssa, voi korvauksia hakea jälkikäteen valvontajaostolta. 

Ehdotus

Esittelijä

Sameli Männistö, Ympäristösihteeri, sameli.mannisto@hollola.fi

Vesilain mukaisen hakemuksen ratkaisu

Valvontajaosto myöntää Peab Industri Oy:lle vesilain 5. luvun 9 §:n mukaisen luvan ojan kaivamiseen toisen alueella ja louhosalueen vesien johtamiseen kiinteistöllä 98-417-2-25 sijaitsevaan ojaan.

Vesien johtamisessa tulee noudattaa seuraavia määräyksiä:

Lupamääräykset

1.    Louhosalueen hulevedet tulee selkeytysaltaiden jälkeen pyrkiä ensisijaisesti imeyttämään suunnitelma-alueen kiinteistöllä.
2.    Hakemuksen mukainen oja tilalle 98-417-2-25 voidaan rakentaa avo-ojana 29.12.2020 päivätyn täydennyksen (Liite 7_Selkeytysaltaat_rev2) osoittamaan paikkaan.
3.    Tilalle 98-417-2-25 rakennettava oja ja olemassa oleva Lopentien alittava rumpu on pidettävä kunnossa niin, että toiselle kuuluvalla alueella ei aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa. Oja ja rumpu on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Luvan saaja vastaa rummun suurentamisesta, mikäli se on kasvaneen vesimäärän vuoksi tarpeellista.
4.    Kaivuumaiden pois viemisestä tai läjittämisestä on sovittava maanomistajan kanssa.
5.    Ojan vuoksi kaadettavien puiden käsittelystä ja mahdollisesta korvaamisesta on sovittava maanomistajan kanssa.

Käsittelymaksu: 408 € (Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, voimaantulo 01.04.2020)

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Elinvoimavaliokunnan valvontajaosto, 24.8.2022

Valmistelija

Sameli Männistö, Ympäristösihteeri, sameli.mannisto@hollola.fi

Perustelut

Peab Industri Oy on jättänyt Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisen yhteislupahakemuksen koskien Hollolan kunnan Vaavialan kylässä sijaitsevaa kiinteistöä 098-454-3-12 (Salila III). Lisäksi haetaan vesilain mukaista lupaa vesien johtamiselle kiinteistön 98-417-2-25 alueelle. Vesilain mukainen lupa-asia ratkaistaan erillisellä päätöksellä.

Kiinteistölle haetaan lupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen. Lupaa haetaan 15 vuodeksi 1 236 000 k- m3:n ottomäärälle. Keskimääräinen vuotuinen ottomäärä on 82 400 k-m3. Ottoalueen pinta- ala on 9,7 ha. Alueella ei ole aikaisempaa maa-ainestenottotoimintaa. 

Lisäksi haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Viranomaislausunnot ja muistutus koskien ekologista yhteyttä on huomioitu päätöksenteossa. Luvanhakija on supistanut ottoaluetta siten, että alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva metsälain 10 §:n mukainen kallio on rajattu kokonaan ottamisen ulkopuolelle. Ottamisalueen kaakkoispuolelle jää noin 300 metrin levyinen metsäinen vyöhyke. 

Ehdotus

Esittelijä

Sameli Männistö, Ympäristösihteeri, sameli.mannisto@hollola.fi

Valvontajaosto päättää myöntää Peab Industri Oy:lle liitteen mukaisesti maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan kalliokiviaineksen ottoon, louhintaan ja murskaukseen kiinteistölle 098-454-3-12 (Salila III).


Hakijalle ei myönnetä ympäristönsuojelulain 199 §:n tai maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. 
 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Sameli Männistö, Ympäristösihteeri, sameli.mannisto@hollola.fi

Perustelut

Viite: Vaasan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö 23.11.2022, diaarinumero 1156/2022

Hollolan kunnan valvontajaosto on päätöksellään 24.8.2022 § 86 myöntänyt Peab Industri Oy:lle yhteisluvan kalliokiven ottoon ja murskaukseen kiinteistöllä 098-454-3-12 (Salila III).
Hollolan ympäristöyhdistys ry on valittanut päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka pyytää nyt Hollolan valvontajaostolta lausuntoa valituksen johdosta. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 23.12.2022 saakka.

Valituksen sisältö
Valituksen mukaan päätös vaaditaan kokonaan kumottavaksi, koska luontoselvitys ei ole riittävä eikä siitä yhteishakemuksesta päätettäessä ole tehty oikeita johtopäätöksiä. Päätös on maa- aineslain 3 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojelulain 5 § 1 momentin vastainen.

Perustelut:
Luontoselvityksessä esiintuodut luontoarvot eivät puoltaneet hakemuksen hyväksymistä.
Maa-aineslain 3§:ssä määritellään ne rajoitukset, joita maa-ainesten hyödyntäminen ei saa aiheuttaa:
1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; Yhdistyksen mielestä paikallisesti kaunis maisema kallioineen turmeltuisi pysyvästi kun 2 mrd vuotta vanha kallio hävitettäisiin. Hollolan eteläosien kauniita kalliomaisemia on tuhoutunut eteläisen ohitien rakentamisen yhteydessä, jäljellä olevien louhiminen korostaisi maiseman turmeltumista.
2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; Erikoisiin luonnonesiintymiin voidaan lukea mm. kirjoverkkoperhosen neljä havaintopaikkaa eri puolella päätettyä aluetta, jotka kaikki tuhoutuisivat. Ilveksen viihtyminen alueella ja lähiympäristössä vaarantuisi.
3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; Luonnonolosuhteissa tapahtuisi muutoksia itse Lapinmäellä ja sitä ympäröivällä luonnon ydinalueella, kohteen länsipuolella sijaitsevassa luonnonmukaisesti hoidetussa metsässä ja itäpuolen talousmetsäalueella. Avolouhos aiheuttaisi yhtenäisen metsäalueen pirstaloitumisen. Ympäristöään korkeammalla sijaitsevan kallioalueen louhiminen aiheuttaisi luonnonympäristöönsä melua, pölyä ja hulevesien aiheuttamaa haittaa eli huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa.
4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Maa-ainesten otto Lapinmäestä vaarantaisi lähialueiden asukkaiden pohjaveden laadun ja antoisuuden.

Lisäksi valituksessa korostetaan seuraavia luontoarvoja, joiden perusteella päätös tulee hylätä:
1.    Ekologinen yhteys heikentyy
2.    Luontodirektiivin IV a) liitteeseen kuuluvista lajeista esiintyy päätetyllä louhosalueella tai sen läheisyydessä: kirjoverkkoperhonen, ilves

Myönnetty maa-aines ja ympäristölupa vähentää Lapinmäen soveltuvuutta yleiseen virkistyskäyttöön ja aiheuttaa haittaa luonnolle ja sen toiminnoille.

Lausuntopyyntö ja valitusasiakirjat ovat tämän asian oheismateriaaleina.

Asian käsittely

Valvontajaosto ottaa kantaa valituksessa esitettyihin seikkoihin seuraavasti:

kauniin maisemakuvan turmeltumista;
Ympäristöministeriön maa-ainesten ottamista koskevassa ohjeessa (Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:24 Maa-ainesten ottaminen, Opas ainesten kestävään käyttöön) arvioidaan kaunista maisemakuvaa ja luonnon kauneusarvoja seuraavasti: "Kauniilla maisemakuvalla ja luonnon merkittävillä kauneusarvoilla tarkoitetaan tarkasteltavan kohteen tai sitä ympäröivän maiseman kauneutta. Maisema voi tarkoittaa sekä luonnon- että kulttuurimaisemaa. Maiseman kauneutta voidaan tarkastella kohteesta ympäristöön tai ympäristöstä kohteeseen päin. Kaunis maisema ei ole mikä tahansa maisema, vaan sen tulee sisältää objektiiviseen arviointiin perustuvia kauneusarvoja.” Lapinmäen aluetta ei ole luokiteltu valtakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja ottamisalueen ympärille jää maastonkohoumia ja puustoista aluetta, minkä johdosta vaikutukset kaukomaisemaan arvioidaan vähäisiksi. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei siten ole katsottu aiheutuvan maa-aineslain tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista. 

luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;
Ekologinen yhteys
Strateginen yleiskaava 2020 on hyväksytty Hollolan kunnan valtuustossa 10.5.2021. Kaava ei ole vielä lainvoimainen, mutta kaava ja siihen liittyvät selvitykset on pyritty huomioimaan päätöksenteossa. Kaavamääräysten mukaan; Ekologisen yhteyden jatkuvuus ja kytkeytyminen tulee turvata. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida reitin yhdistävät ja sille osuvat arvokkaat luontokohteet sekä varmistaa, että ekologinen yhteys säilyy yhtenäisenä, mahdollisimman leveänä, puustoisena ja luonnon olosuhteiltaan monipuolisena. Eliöiden liikkuminen estevaikutusten, kuten pääväylien yli, tulee turvata. Haja-asutusalueella yhteys on sijainniltaan viitteellinen. Pääväylien ylitykset ja sijoittuminen taajamassa osoittaa reitin tarkempaa sijoittumista. Karttatarkastelun perusteella ekologinen yhteys ei kulje ottamisalueen läpi, vaan sivuaa aluetta sen kaakkoispuolelta. On myös huomioitava, että haja-asutusalueella yhteys on sijainniltaan viitteellinen, eikä kaavassa ei ole annettu yhteydelle tarkkoja metrimääräisiä leveysvaatimuksia. 

Luontoselvityksen tuloksista ja ekologisesta yhteydestä on keskusteltu Hämeen ELY-keskuksen Pauliina Kauppisen kanssa 12.1.2022 pidetyssä Teams-palaverissa ja käydyn keskustelun perusteella luvanhakijalle on ehdotettu ottamisalueen pienentämistä. Ekologinen yhteys on huomioitu päätöksenteossa ja luvanhakija on pienentänyt ottamisaluetta siten, että alueen kaakkoispuolella sijaitseva metsälain 10 §:n mukainen kalliokohouma on rajattu kokonaan ottamisalueen ulkopuolelle, jättäen alueen kaakkoispuolelle noin 300 metriä leveän puustoisen yhteyden. Ottamisalueen ulkopuolelle rajattu kalliokohouma toimii luonnollisena puskurina ekologisen yhteyden suuntaan ja vähentää eläimistöön kohdistuvia häiriöitä. Ekologinen yhteys jää nykyisellä ottorajauksella kapeimmillaan noin 300 metrin levyiseksi, mutta yhteys levenee kapeikon jälkeen välittömästi, vaihdellen alueen eteläpuolella välillä 500–700 m. On myös huomioitava, että ottamisalueen läheisyydessä, kuten alueen etelä- ja itäpuolella, sijaitsee vastaavia kapeikkoja, jotka ovat leveydeltään noin 300 metriä.

Kirjoverkkoperhonen ja ilves
Alueesta on laadittu luontoselvitys keväällä 2021 ja sitä on täydennetty kirjoverkkoperhosten toukkaselvityksellä syksyllä 2022. Maastokäynnillä havaittiin kirjoverkkoperhosen toukkapesueita yhdestä kohtaa aluetta, joka sijaitsee selvitysalueen eteläosassa, pienen rämeen ja hakkuun reunavyöhykkeessä. Samalta paikalta löydettiin neljä toukkapussia. Selvityksen mukaan löydettyä kohdetta ja sen välitöntä lähiympäristöä voidaan pitää lajin lisääntymispaikkana. Löydetty lisääntymispaikka suositellaan toistaiseksi säästettävän nykyisellään. Valvontajaosto toteaa, että löydetty toukkapesue sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä ottamisalueen etelärajasta ja jää siten ottamisalueen ulkopuolelle. Todetun toukkapesueen ja ottamisalueen väliin jää maastonkohouma, joka vähentää lisääntymispaikkaan kohdistuvia häiriöitä.

Valituksen mukaan louhosalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on paikallistietämyksen mukaan havaittu ilves poikasineen louhosalueella tai sen läheisyydessä. Valituksesta ei käy tarkemmin ilmi havaintopaikkojen sijainti. Ottamisalueella ei ole tiedossa olevia ilveksen pesäpaikkoja ja alueesta laaditun luontoselvityksen mukaan alueen potentiaali maankäytössä huomioitaville direktiivissä mainituille nisäkäslajeille, kuten suurpedoille on heikko.

Päätös vähentää alueen virkistyskäyttöön soveltuvuutta
Valituksessa on tuotu esiin alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien heikkeneminen. Koska sijoituspaikkatarkastelussa on todettu kiviainestenottotoiminnan soveltuvan kyseiseen sijoituspaikkaan, ei virkistyskäyttömahdollisuuksien rajoittuminen toiminta-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ole peruste luvan myöntämättä jättämiselle. Aluetta ei kaavassa ole merkitty virkistysalueeksi eikä toiminnan voida katsoa muiltakaan osin olevan kaavan vastaista.

Tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.
Valvontajaosto toteaa, että suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Luvassa on edellytetty pohjavesiputken poraamista sekä vähintään 1 metrin suojaetäisyyttä alimman ottotason ja pohjaveden pinnan tason väliin. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee yli 450 metrin etäisyydellä ottamisalueesta ja seuraavaksi lähimmät noin 700 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Maa-ainesluvan alin sallittu ottotaso (+124) on ylempänä kuin lähimmän asuinkiinteistön maanpinta, joka kunnan karttapalvelun mukaan vaihtelee välillä +115 … +121. Ottamisesta ei näin ollen arvioida aiheutuvan vaaraa lähialueen kaivovesien laadulle tai määrälle. 

Muilta osin valvontajaosto viittaa päätöksessään esittämiinsä perusteluihin. Valvontajaosto katsoo, ettei valituksessa ole noussut esiin asioita, joita ei olisi huomioitu päätöstä tehdessä. 
 

Ehdotus

Esittelijä

  • Sameli Männistö, Ympäristösihteeri, sameli.mannisto@hollola.fi

Valvontajaosto antaa lausuntonaan edellä, asian käsittely -kohdassa esitetyn lausunnon ja esittää hallinto-oikeudelle päätöksestä 24.8.2022 § 86 tehdyn valituksen hylkäämistä perusteettomana, koska valituksessa ei ole tuotu esille sellaisia uusia perusteita, joiden vuoksi päätöstä tulisi muuttaa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Vaasan hallinto-oikeus

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.