Kunnanhallitus, kokous 3.3.2025

Perustelut

Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa sekä lisätä yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Hallitusohjelman mukaan hankintalakia uudistetaan muun muassa siten, että hankintalakiin asetetaan lähtökohtainen velvoite kilpailutuksen uusimiseen, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja. Tästä voidaan poiketa vain erityisen painavasta syystä. Kilpailutuksen kokonaistaloudellisesta edullisuudesta tulee varmistua.Sidosyksikköjä koskevan sääntelyn kehittämisestä todetaan muun muassa, että hallitus parantaa julkisen sektorin tehokkuutta sekä vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yrittämisen edellytyksiä rajaamalla julkisen sektorin mahdollisuuksia tuottaa sidosyksiköissä sellaisia tukipalveluita, joissa on olemassa toimiva markkina, kuten siivous-, taloushallinto-, ruoka- ja ICT-palveluissa. Lisäksi rajoitetaan hankintayksiköiden mahdollisuuksia kiertää hankintalakia sidosyksiköiden avulla. Hallitusohjelman mukaan sidosyksikön omistukselle asetetaan yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus (10 prosenttia), ja todetaan, että yhtenäistetään sidosyksiköiden ulosmyyntirajat enintään 5 prosenttiin ja enintään 500 000 euroon in house-yhtiöiden liikevaihdosta.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20 päivänä helmikuuta 2024 työryhmän valmistelemaan hankintalainsäädännön muutoksia pääministeri Petteri Orpon hallituksen hankintalakiin liittyvien hallitusohjelmakirjausten mukaisesti. Työryhmä päätti työnsä 30.11.2024 ja luovutti hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksensa työ- ja elinkeinoministeriölle tammikuussa 2025.  Työryhmän toimesta on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta Hankintalakia uudistetaan muun muassa edistämällä markkinakartoitusta ja hankinnan huolellista valmistelua. Hallitusohjelman mukaisesti ehdotuksessa esitetään sidosyksiköiden käytön rajoittamista hankintojen toteuttamisessa asettamalla sidosyksikön omistukselle yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus (10 prosenttia). Esityksellä pyritään lisäämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin tarjouskilpailuihin esimerkiksi markkinakartoitusta edistämällä sekä parannetaan hankintojen vastuullisuutta ja edistetään huoltovarmuuden ja turvallisuuden toteutumista myös sopimuskauden aikana. Ehdotuksella parannetaan myös hankintojen valvontaa. Hallitusohjelmakirjausten toteuttamisen lisäksi mietinnössä esitetään tehtäväksi hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin sekä rikosrekisterilakiin eräitä säädöshuoltoon liittyviä muita muutoksia. Lait on tarkoitettu tulevan voimaan 1.1.2026.

Esityksellä on laajoja vaikutuksia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tunnisti 191 sidosyksikköasemassa olevaa yritystä, joilla on vähintään yksi omistaja, jonka omistusosuus on alle 10 %. Kaikki nämä 191 yhtiötä joutuvat reagoimaan 10 % omistusosuusvaatimukseen. Omistajaorganisaatioita, joilla on vähintään yksi pienomistus, on 696. Kaikki nämä organisaatiot joutuvat reagoimaan uudistukseen joko lisäämällä omistustaan sidosyksiköissään, tuottamalla palvelun muulla tavoin tai hankkimalla se markkinoilta.

Lausuntopalvelussa on kahdeksan kysymystä sidosyksiköihin liittyen, joihin kunta voi vastata.

- -

Esityksen hyväksymisen vaikutukset kunnille tulevat olemaan moninaiset. Esityksestä puuttuu kokonaisvaikutusten arviointi. Varovaisestikin arvioiden vähimmäisomistusvaatimuksen myötä jokainen kunta joutuu muutamien tai muutamien kymmenien yhtiöidensä osalta analysoimaan kymmenien erillisten palveluiden tuottamisen tavat uudelleen, tekemään omistusjärjestelyitä, joiden hyödyt ovat epäselvät, palkkaamaan ja irtisanomaan henkilöstöä, neuvottelemaan uudelleen ja solmimaan uusia sopimuksia sekä kilpailuttamaan uudelleen jo kilpailutettuja tukipalveluja. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava.

Suomen Kuntaliiton ja kuntien yhteisen tarkastelun osalta, esityksen hyväksyminen tarkoittaisi merkittäviä lisäkustannuksia kunnille suhteessa mahdollisesti myöhemmin saavutettaviin hyötyihin. Tarkastelua tulisi tämän vuoksi tehdä ensisijaisesti kokonaistaloudellisesta eikä puhtaasti ideologisesta näkökulmasta.

• Lakiesitys pakottaisi purkamaan noin 200 toimivaa, lainmukaista yhtiötä ympäri Suomen. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava edellyttäen mm. osuuksien ”ulosostamista” ja tietojärjestelmien uudelleen hankintoja ja kouluttamista.
• Siirtymäajan ollessa lyhyt joudutaan kilpailuttaminen toteuttamaan niin lyhyessä ajassa, että markkinat ylikuumenevat, kuntien osaaminen uhkaa jäädä puutteelliseksi ja hankinnan hinnat uhkaava nousta osin hallitsemattomasti 
• Etenkin pienet ja syrjäiset kunnat joutuvat muutoksen myötä vaikeaan tilanteeseen sekä osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi.  Riski hintojen nousulle ja palvelutason laskulle on todellinen, koska uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoaisivat.
• Vähimmäisomistusvaatimus vaarantaa ja osin myös kokonaan lopettaa seudullisen yhteistyön palveluiden järjestämisessä.  Seudullinen yhteistyö on mahdollistanut palvelut myös pienissä kunnissa sekä toiminut kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön pohjana.
• Sidosyksikkönä toimivat yhtiöt ovat tärkeitä kuntien varautumisen näkökulmasta, koska palveluita on tuotettava myös silloin, kun se ei ole yksityisen sektorin näkökulmasta kannattavaa. Markkinaehtoisten palveluntarjoajien saatavuus vaihtelee alueittain, ja loppukädessä kunnalla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelut myös tilanteissa, joissa markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla.
• Ehdotettu muutos vaikuttaisi massiivisesti esimerkiksi jätehuollon järjestämiseen. Suomen kaikissa kuntien yhteisesti omistamista 26 jätehuollon yhtiöstä kaikkiaan 24 yhtiössä on alle 10 prosentin omistusosuuksia. Jätehuoltoon on tehty kymmenienmiljoonien eurojen investointeja mm. lainsäädäntövaatimusten täyttämiseksi. Näiden investointien kuoletusaika on kymmeniä vuosia.

Hollolan kunnan ja pääosin koko Päijät-Hämeen osalta suurimmat esityksen hyväksymisvaikutukset tulisivat kohistumaan Salpakierto Oy:n ja Provincia Oy:n toimintaan. Maakunnallisia vaikutuksia kohdentuisi myös Ladec Oy:n ja Lahti Region Oy:n toimintaan. Esitetty sääntely pakottaisi Hollolan kunnan erilaisiin yhtiöjärjestelyihin sekä ehkä myös päättämään yhteistoimintoja sopimusehtojen vastaisesti. Osakassopimuksiin tai palvelusopimuksiin voi liittyä vahingonkorvausvelvoitteita tai riidanratkaisumenettelyjä. Kaikissa tilanteissa ei ole löydettävissä sellaisia ratkaisuja, joiden hyväksyminen olisi kaikkien osakkaiden edun mukaista. Esitetty lakimuutos estäisi Hollolan kunnan palveluhankinnan jatkamisen Tiera Oy:ltä, Koha Suomi Oy:ltä, Monetra Oulu Oy:ltä ja Numera Palvelut (ent. Sarastia Oy) Oy:ltä.

.Hollolan kunnan keskeiset näkemykset hallituksen esitykseen koskien hankintalain muutoksia ovat:

1. Hankintalaki on palautettava valmisteluun kokonaisvaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi.
2. Kategorinen vaatimus 10 %:n omistusosuudesta on poistettava.
3. Jätehuolto ja jätevesihuolto on poistettava esityksen piiristä
4. Omistusrajaukseen tulee asettaa poikkeuksia, jotka tietyissä tilanteissa edelleen sallivat omistajarajausta pienemmätkin omistusosuudet
5. Omistajarajauksen piiristä on poistettava huoltovarmuustoiminnot
6. Lain siirtymäaikaa on lykättävä vähintään 1.1.2030 saakka
7. Kunnille uudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset on korvattava täysimääräisesti ja tätä koskeva kirjaus lisättävä hallituksen esitykseen

Hollolan kunnan lausuntoa on valmisteltu alueellisessa yhteistyössä.

Ehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus antaa liitteen mukaisen lausunnon työryhmämietintöön hallituksen esitykseksi hankintalain, erityisalojen hankintalain sekä rikosrekisterilain 6 b §: n muuttamisesta

Päätös

Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisesti.