Kunnanhallitus, kokous 27.3.2023

Perustelut

Päijät-Hämeessä on toteutettu alueuudistukseen tähtäävää sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista integraatiota jo noin 15 vuoden ajan. Pääosa toimintojen yhdistämisistä on toteutunut vuoden 2016 loppuun mennessä. Kun Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2017 valtakunnallisia ratkaisuja palkkaharmonisoinnin osalta tehtiin ns. keskipalkkoihin. Tätä kantaa tukeva Hyvinvointikuntayhtymän hankkima asiantuntijalausunto oli pohjana palkkaharmonisointisuunnitelmalle, mitä yhtymä toteutti.

Työntekijäjärjestöt jättivät vuonna 2021 keskusneuvottelupyynnön koskien Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän palkkaharmonisointia. Keskusneuvotteluissa on ollut myös usean muun integroidun Sote-kuntayhtymän palkkaharmonisointiasioita. Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymää koskeneet keskusneuvottelut ovat jatkuneet sen jälkeen ilman ratkaisua.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on liitetty Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen 1.1.2023. Päijät-Hämeen hyvinvointialue kertoi ennakkoviestissään 2.2.2023 ja sittemmin tilinpäätöstiedotteessaan, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2022 tilinpäätökseen sisältyy 20 miljoonan euron pakollinen varaus, joka liittyy yhtymän aikaisen palkkaharmonisoinnin toteutukseen.  Varaus liittyy tiedotteen mukaan siihen, että yhtymän perustamiseen liittyvä henkilöstön palkkaharmonisointi on edelleen kesken, koska asia on ratkaistavana keskusjärjestöjen neuvotteluissa. Tuleva ratkaisu koskee yhtymää ja sen aikaisia palkkakustannuksia. Yhtymän henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksella, ja siirtosopimuksen sekä lainsäädännön perusteella luovuttava organisaatio vastaa viime kädessä erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta. Pakollisena varauksena kirjattu summa on arvio, ja lopullinen keskusneuvottelujen tai tuomioistuimen ratkaisun kautta määrittyvä summa voi olla suurempi tai pienempi. Pakollinen varaus laskutetaan kunnilta vasta, kun asia on ratkaistu ja todellinen kustannusvaikutus on selvillä. Summa jaetaan kunnille niiden vuoden 2022 lopullisten maksuosuuksien suhteessa. 

Asiasta käydyssä keskustelussa (kuntien edustajat/HVA 13.2.2023) hyvinvointialueen edustajat viittasivat kirjanpitolakiin, kirjanpitolautakunnan kuntajaoksen ja tilintarkastajan ohjeistukseen, joiden pohjalta varausta hyvinvointialueen näkemyksen mukaan pidetään pakollisena. Hyvinvointialueen sähköpostitse saapunut tilinpäätöstiedote liitteenä.

Kirjanpitolaissa 5:14.1 §:

Tuloslaskelmasta on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos 

1. ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen;
2. niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä;
3. niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen; sekä
4. ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan.

Mainitun säännöksen kaikkien kohtien tulee täyttyä, jotta kyseinen meno tai menetys on kirjauskelpoinen. 

Asiaa on käyty läpi myös kuntajohtajakokouksessa 15.2.2023. Kokouksessa on todettu, että varauksen toteuttamisen osalta on esitettävissä myös Hyvinvointialueen näkemyksestä poikkeavia tulkintoja, joita on käyty erikseen läpi:

• Henkilöstö on siirretty liikkeenluovutuksella

• Työsopimuslain ja lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta mukaan luovuttaja on luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.
  • Työsopimuslaki 10 §/Liikkeenluovutus: liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksen saaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muusta ole sovittu. 
  • Viranhaltijalaki 25 §: Viranhaltijan asema liikkeen luovutuksessa: luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista virkasuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä palkka- tai muusta virkasuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä saatavasta, jollei muuta ole sovittu. 
• Muuta ei ole sovittu Päijät-Hämeen kuntayhtymän ja kunnan/kuntien tai Päijät-Hämeen hyvinvointialueen välillä.

• Palkkasaatava ei ole erääntynyt ennen 1.1.2023.

  • Keskusjärjestö neuvottelee parhaillaan KT:n kanssa mahdollisesta ratkaisusta.

  • Edellä mainitun mahdollisen ratkaisun hyväksyy/päättää Päijät-Hämeen hyvinvointialue liikkeenluovutuksen jälkeen (tai työtuomioistuin).

  • Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ei ole vastuussa liikkeenluovutuksen jälkeen erääntyvästä palkkasaatavasta.

  • Koska Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ei ole vastuussa em. palkkasaatavasta, ei muodostu alijäämää, joka kuuluisi omistajakuntien katettavaksi.

• Sote-uudistuksen voimaanpanolain 20 §:n 2 mom: kuntayhtymän varat, velat ja sitoumukset liitetään siihen hyvinvointialueeseen, jonka alueeseen kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat (1.1.2023 alkaen).

• Hyvinvointialueilla on keskenään erilaisessa vaiheessa olevia palkkaharmonisaatiotilanteita erityispiirteineen, jotka tulee tilinpäätöksen käsittelyssä huomioida:

  • Palkkasaatava erääntynyt ennen liikkeenluovutuksen ajankohtaa.

  • Työtuomioistuimen ratkaisu annettu.

  • Ratkaisusta sovittu vapaaehtoisesti.

• Palkkasaatava erääntyy liikkeenluovutuksen jälkeen

  • Neuvottelut kesken ja päätös takautuvasta harmonisaatiosta tehdään hyvinvointialueella.

  • Toteutus 1.1.2023 jälkeen (kunnista siirtyneet sote-tehtävät).

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle 1.1.2017 järjestämisvastuun siirtäneet kunnat ovat kattaneet kuntarahoituksella palkkaharmonisoinnin kustannukset keskipalkkoihin. Tähän jo tehtyyn työhön perustuen on oletettavaa, että Päijät-Hämeen Hyvinvointialueen palkkaharmonisointikustannukset jäävät muiden alueiden vastaavia kustannuksia edullisemmin toteutettavaksi koskien lähinnä Heinolan ja Sysmän vaikutuksia. 

Sote-voimaanpanolain 33 §:n mukaan jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain (410/2015) säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän siirtämistä hyvinvointialueelle. Tällaista katettavaa alijäämää ei Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän taseeseen ole jäänyt, koska kunnat ovat kattaneet alijäämän vuosittain tilinpäätösten yhteydessä.

Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto on antanut lausunnon (8.11.2022, lausunto 133) työtuomioistuimen päätösten ja palkkojen harmonisoinnin perusteella takautuvasti maksettavien palkkojen käsittelystä kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa. Lausunnossa korostetaan sitä, että kuntayhtymän jäsenkunta ratkaisee maksuosuuden tai oikaisun kirjaustavan itsenäisesti riippumatta siitä, millä tavalla kuntayhtymä on esittänyt erän omassa kirjanpidossaan.

Tulkinnalla on olennainen merkitys kuntien valtionosuuksien pohjiin, mitkä vaikuttavat suoraan kuntien valtionosuuksien jakoperusteisiin pysyvästi. Vastaavasti Päijät-Hämeen Hyvinvointialueen päätös Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän tilinpäätösvarauksen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä vaikuttaa suoraan sen omaan rahoituspohjaan. Kun lisäksi asiaan liittyy kuntien tilintarkastajien Hyvinvointikuntayhtymän näkemyksestä poikkeavia tulkintoja, palkkaharmonisointivarausta ei voida ratkaista pelkästään Hyvinvointialueen ilmoituksen pohjalta.

Yhteenveto

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY) on tilinpäätöksessään tehnyt 20 milj. euron pakollisen varauksen liittyen mahdolliseen takautuvaan palkkaharmonisaatioratkaisuun. PHHYKY:n on ilmoittanut Hollolan kunnan laskennalliseksi osuudeksi n. 2,2 milj. euroa.

Lain sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta mukaan PHHYKY:n henkilöstö on siirretty liikkeenluovutuksella hyvinvointialueelle 1.1.2023. Työsopimuslain ja lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta mukaan luovuttaja on luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. Muuta ei ole sovittu kuntayhtymän ja kaupungin tai hyvinvointialueen välillä.

Palkkasaatavaa ei ole erääntynyt ennen 1.1.2023. Henkilöstöä edustava keskusjärjestö käy neuvotteluja mahdollisesta ratkaisusta työnantajaa edustavan järjestön kanssa. Mahdollisen ratkaisuesityksen hyväksymisestä päättää hyvinvointialue 1.1.2023 tapahtuneen liikkeenluovutuksen jälkeen. Kunnan tulkinnan mukaan palkkasaatava tulee erääntymään vasta päätöksen ja maksusuunnitelman jälkeen. Näin ollen kunnan tulkinnan mukaan PHHYKY ei ole vastuussa takautuvasta palkkaharmonisaatiosta edellä mainitun lainsäädännön perusteella. Tällöin ei myöskään muodostu katettavaa alijäämää, josta omistajakunnat olisivat vastuussa. Kunta ei tällä perusteella ole sisällyttänyt PHHYKY:n esittämää osuutta pakollisesta varauksesta tilinpäätöslaskelmiinsa

Ei voida pitää oikeudenmukaisena tilannetta, jossa vapaaehtoisesti sotepalvelujaan jo integroineet kunnat tai Hyvinvointialue joutuvat kantamaan yllätyksellisten ja kohtuuttomien jälkivastuiden taakan kun muiden, integraatiota aloittavien alueiden palkkaharmonisointikustannukset maksetaan valtion erillisrahoituksella. Hyvinvointikuntayhtymä on alueella syntynyt tilanteessa, missä alueen rahoituspohja suhteessa tarvetekijöihin on todettu riittämättömäksi: sote-palvelujen turvaaminen on vaatinut toiminnan tehostamista ja integraatiohyötyjen toteuttamista etupainotteisesti. Toimenpiteellä on kyetty turvaamaan palvelut kohtuutasoisina. 

Ehdotus

Esittelijä

Hollolan kunnanhallitus kirjaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tilinpäätökseen kirjatun palkkaharmonisointivarauksen Hollolan kunnan tilinpäätöksen liitetietoihin, koska pakollisen varauksen kirjaamiselle kunnan tilinpäätökseen ei ole löydettävissä lainsäädännöllisiä perusteita.

Samalla kunnanhallitus toteaa lausuntonaan Suomen Valtiolle (valtioneuvosto, VM/STM), Suomen Kuntaliitolle ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle seuraavaa:

Ennen 1.1.2023 toteutuneet, integroidut sosiaali- ja terveyskuntayhtymät ovat pyrkineet edistämään alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon tasa-arvon toteutumista palvelutuotannossa vapaaehtoisin järjestelyin. Yhtymien perustamisvaiheessa ei ole ollut tietoa tulevista palkkaharmonisointiratkaisuista tai niiden merkittävistä taloudellisista vaikutuksista. Kuntien rahoituksella on katettu palkkaharmonisoinnin kustannukset keskipalkkoihin. Muutostilanteessa nämä alueet ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen, missä jälkikäteinen kymmenien miljoonien eurojen palkkaharmonisointikustannus samanaikaisesti valtionosuuspohjan leikkausten ja hyvinvointialueiden verotulo- ja valtionosuussiirtojen kautta uhkaa kriisiyttää kuntien taloutta.

Hollolan kunnanhallitus edellyttää, että Suomen eri alueiden kuntayhtymiä, kuntia ja hyvinvointialueita kohdellaan palkkaharmonisoinnin ja siihen liittyvien kustannusvastuiden osalta yhdenmukaisilla periaatteilla ja menettelytavoilla, riippumatta toteutuksen ajankohdasta. Osana tätä on määriteltävä palkkaharmonisoinnin taso sekä siihen tarvittava rahoitus sekä kunnille että hyvinvointialueille riippuen siitä, kumman vastuulle rahoitus kuuluu siten, etteivät ko. tahot joudu kantamaan vanhoista vastuista pysyviä tai pitkäaikaisia seurausvaikutuksia rahoituspohjan negatiivisten laskentamuutosten kautta.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.