Kunnanhallitus, kokous 18.5.2026

Perustelut

Valtuuston kokouksessa 8.12.2025 valtuutettu Kirvesoja jätti liitteen mukaisen valtuustoaloitteen koskien Hollolan veto- ja pitovoiman kehittämistä. Kokouksessaan 15.12.2025, kunnanhallitus lähetti aloitteeseen Konsernipalveluiden palvelualueelle valmisteltavaksi.

Veto- ja pitovoima ovat asioita, joihin vaikuttaa kunnan toiminnot kaikilla palvelualueilla. Siksi on nähty tarpeelliseksi pyytää valiokuntien lausunnot veto- ja pitovoiman kehittämisestä, kyseisen valiokunnan alaisessa toiminnassa ja näkökulmasta. Erityisesti pyydetään valiokunnilta uusia tulokulmia ja toimenpidealoitteita, kehitystyön varmistamiseksi.

Lausunnot tulee toimittaa kunnan kirjaamoon, maaliskuun loppuun mennessä. Lausuntojen pohjalta, Konsernipalvelut jatkaa aloitteen valmistelua.

Perustelut

Valtuuston kokouksessa 8.12.2025 valtuutettu Kirvesoja jätti liitteen mukaisen valtuustoaloitteen koskien Hollolan veto- ja pitovoiman kehittämistä. Kokouksessaan 15.12.2025, kunnanhallitus lähetti aloitteeseen Konsernipalveluiden palvelualueelle valmisteltavaksi. Veto- ja pitovoima ovat asioita, joihin vaikuttaa kunnan toiminnot kaikilla palvelualueilla. Siksi on nähty tarpeelliseksi pyytää valiokuntien lausunnot veto- ja pitovoiman kehittämisestä, kyseisen valiokunnan alaisessa toiminnassa ja näkökulmasta. Erityisesti pyydetään valiokunnilta uusia tulokulmia ja toimenpidealoitteita, kehitystyön varmistamiseksi.

Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien Hollolan veto‑ ja pitovoiman vahvistamista

Aloitteessa kuvattu ikärakenteen muutos ja syntyvyyden lasku ovat tosiasioita, jotka vaikuttavat Hollolan väestökehitykseen, talouteen ja palveluverkkoon pitkällä aikavälillä. On myös perusteltua todeta, että kuntien välinen kilpailu asukkaista, erityisesti lapsiperheistä, on lisääntynyt. Aloite nostaa tärkeän näkökulman esiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman tarkastelun yhteydessä.

Yksittäiset taloudelliset edut eivät ole välttämättä kestävä ratkaisu veto- ja pitovoiman vahvistamisessa. Aloitteessa esitetyt esimerkit, kuten varhaiskasvatusmaksujen alennukset tai ilmainen uimahallin käyttö lapsille ja nuorille, eivät kuitenkaan näyttäydy vaikuttavina tai pitkällä aikavälillä kestävinä keinoina veto‑ ja pitovoiman vahvistamiseksi. Perusteluina tälle on, että yksittäiset taloudelliset edut ovat lyhytvaikutteisia eivätkä ratkaise niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat perheiden arkisiin valintoihin pysyvällä tavalla. Niiden kokonaisvaikuttavuus jää vähäiseksi, mutta kustannuspaine kasvaa. Lisäksi taloudelliset etuudet kohdistuvat usein vain tiettyihin ikäryhmiin tai elämäntilanteisiin, eivätkä siten tue kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Siksi kunnan taloudellisen kantokyvyn näkökulmasta on perusteltua kohdentaa resurssit ensisijaisesti peruspalvelujen laatuun ja saatavuuteen, ei määräaikaisiin kannustimiin. Kuntalaisten muutto‑ ja asumispäätökset perustuvat pääosin kokonaisarvioon elinympäristöstä, palveluista ja arjen sujuvuudesta, eivät yksittäisiin etuuksiin.

Sivistys‑ ja hyvinvointipalvelujen osalta keskeiset veto‑ ja pitovoimatekijät liittyvät kuntalaisten perustarpeisiin eri elämänvaiheissa. Näitä ovat erityisesti laadukkaat ja luotettavat kasvatus‑ ja koulutuspalvelut, koska lapsiperheille koulutuspalvelujen laatu ja ennakoitavuus ovat keskeisimpiä tekijöitä asuinpaikan valinnassa. Myös arkea tukeva hyvinvointipalvelujen kokonaisuus on merkittävä, koska hyvinvointia tukevat palvelut vähentävät korjaavien palvelujen tarvetta ja lisäävät asukkaiden kokemaa turvallisuutta ja luottamusta. Lisäksi vetovoimaan vaikuttaa monipuoliset vapaa‑ajan ja harrastamisen mahdollisuudet, mutta merkityksellistä ei ole yksittäisten palvelujen maksuttomuus, vaan kokonaisuuden laatu, saavutettavuus ja jatkuvuus.

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tuntemuksella on merkitystä kunnan veto- ja pitovoimaan. Kunta, jossa asukkaat kokevat kuuluvansa yhteisöön ja voivat vaikuttaa, sitouttaa väestöä pitkäjänteisesti. Aloitteessa esitetty tarve tarkastella Hollolan vetovoimaa osana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelmaa on perusteltu. Veto‑ ja pitovoimaa on kuitenkin tarkoituksenmukaisinta vahvistaa kehittämällä kokonaisvaltaisesti sivistys‑ ja hyvinvointipalvelujen laatua, saavutettavuutta ja ennakoitavuutta.Yksittäiset taloudelliset edut, kuten muuttoraha tai maksuttomat palvelut, eivät tarjoa kestävää ratkaisua. Kunnan elinvoima rakentuu pitkäjänteisistä panostuksista peruspalveluihin, jotka vastaavat kuntalaisten todellisiin tarpeisiin ja tukevat hyvää arkea kaikissa elämänvaiheissa.

Kunnan vetovoimatekijät jakautuvat koviin (infrastruktuuri, työpaikat, palvelut) ja pehmeisiin (ilmapiiri, turvallisuus, luonto) tekijöihin, jotka houkuttelevat asukkaita ja yrityksiä. Keskeisiä tekijöitä ovat laadukas varhaiskasvatus ja koulutus, kattavat peruspalvelut, hyvät liikenneyhteydet, sujuva kaavoitus sekä aktiivinen vapaa-ajan tarjonta ja turvallinen elinympäristö.  

Hollolassa varhaiskasvatuspaikan saa nopeasti ja usein huoltajan toivomalta alueelta. Meillä on terveet ja turvalliset oppimisympäristöt sekä laadukkaat oppimisen tuen palvelut. Meidän tulee kertoa enemmin palveluistamme ja kunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Viestiminen ja sitä kautta Hollalan tunnettavuuden lisääminen voisi olla yksi tulevaisuuden veto- ja pitovoima. Tämä ei ole uusi toimenpide ja tätä kunnassa tehdään jo. Kunnan pito-ja vetovoiman lisääminen on pitkäkestoista työtä.

Perustelut

Valtuuston kokouksessa 8.12.2025 valtuutettu Kirvesoja jätti liitteenä olevan valtuustoaloitteen koskien Hollolan veto- ja pitovoiman kehittämistä. Kokouksessaan 15.12.2025, kunnanhallitus lähetti aloitteeseen Konsernipalveluiden palvelualueelle valmisteltavaksi. Veto- ja pitovoima ovat asioita, joihin vaikuttaa kunnan toiminnot kaikilla palvelualueilla. Siksi on nähty tarpeelliseksi pyytää valiokuntien lausunnot veto- ja pitovoiman kehittämisestä, kyseisen valiokunnan alaisessa toiminnassa ja näkökulmasta. Erityisesti pyydetään valiokunnilta uusia tulokulmia ja toimenpidealoitteita, kehitystyön varmistamiseksi.

Vuonna 2022 keskustan valtuustoryhmä jätti samantyyppisen valtuustoaloitteen otsikolla Lapsimyönteinen Hollola. Aloite sisälsi eri palvelualueiden vastuulle kuuluvaan toimintaan kohdistuvia asioita. Elinvoimavaliokunta käsitteli aloitteessa tonttikauppaa ja markkinointikampanjaa.

Alla vuoden 2022 valtuustoaloitteeseen annettu vastaus vastauksena Kirvesojan jättämään aloitteeseen.

Tonttikauppa

Kuntaan muuttavia asukkaita muuttaa kunnan markkinoimille tonteille rakennettujen pientalojen ohella myös kuntaan rakentuviin uusiin rivi- ja kerrostaloasuntoihin sekä kunnan alueella tarjolla oleviin eri ikäisiin nykyisiin asuntoihin. Uusia asukkaita muuttaa omistusmuodoltaan omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin. Pientalojen osalta on viime vuosina kasvanut yhä valmiimpien ratkaisujen kysyntä. Siinä missä perinteisesti uuteen pientaloon muuttavat asukkaat ovat itse rakennuttaneet talon tontin hankinnasta lähtien, on koko ajan lisääntynyt kysyntä rakennusliikkeiden myymille valmiille uusille pientaloille.

Kuntaan muuttaville lapsiperheille suunnattu etu tavoittaisi kohderyhmänsä kattavammin, tasapuolisemmin ja sen vaikutus olisi tehokkaampi, jos se kohdistettaisiin kaikkiin kuntaan muuttaviin lapsiperheisiin, asumismuodosta tai asunnon omistussuhteesta riippumatta. Näin ollen lapsiperheille suunnattu mahdollinen etu olisi tarkoituksenmukaisempaa kohdistaa yleisesti kuntaan muuttamiseen kuin sitoa etua vain kunnan luovuttamille tonteille rakentamiseen.

Tonttien myynti- ja vuokrahinnat perustuvat kunnanvaltuuston vahvistamaan hinnoitteluun. Yksittäiselle asiakasryhmälle suunnattu alennus edellyttäisi aiemmin hyväksyttyjen hinnoitteluperiaatteiden ja -perusteiden muuttamista. Kunnan tulee toiminnassaan huolehtia asiakkaidensa tasapuolisesta kohtelusta, minkä vuoksi olisi tarkoituksenmukaisempaa, että tonttien myynti- ja vuokrahinnat olisivat kaikille asiakkaille samoin hinnoiteltuja. Tasapuolisen kohtelun toteutuminen tonttien luovutuksessa olisi tärkeää myös siksi, että kaikki asukasryhmät olisivat väestökehityksen kannalta muuttajina tärkeitä. Yksittäiselle asiakasryhmälle suunnattu etu tai alennus voisi vähentää muissa potentiaalisissa asiakasryhmissä tasapuolisuuden kokemusta ja sen myötä Hollolan kiinnostavuutta asuinkuntana muiden kuin tarjotun edun piiriin kuuluvien asiakkaiden keskuudessa.

Mikäli tonttien kysyntää halutaan edistää hinnoittelua pysyvästi muuttamalla tai alennuskampanjoin, olisi alennuksella kattavampi markkinoinnillinen vaikutus, jos se toteutettaisiin tietystä asiakasryhmästä riippumattomana, kaikille tonttien ostajille tai vuokraajille. Alennuksen tai edun mahdollisuutta arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida myös mm. maanhankinnan, kaavoittamisen ja infrarakentamisen kustannusten nousu, mikä kasvattaa kunnan tonttitarjonnan luomiseen liittyviä kustannuksia.

Valtuustoaloitteessa esitettiin lapsiperheille suunnatun alennuksen perustumista kuntaan muuttavaan alle 16-vuotiaaseen lapseen. Kunnan väestökehityksen kannalta olisi yhtä tärkeää saada muuttajia eri ikäisistä asukkaista ja eri väestöryhmistä. Lapsimäärää ajatellen olisi yhtä tärkeää huomioida jo Hollolassa nykyisin asuvat lapsia saavat asukkaat sekä ne uudet kuntaan muuttavat asukkaat, jotka saisivat lapsia vasta kuntaan muuton jälkeen.

Tontinluovutus perustuu joko kiinteistökauppaan tai vuokrasopimukseen. Kauppakirjassa tai vuokrasopimuksessa voidaan sopia vain suoraan kiinteistökauppaan tai vuokraamiseen liittyvistä asioista ja ehdoista, eikä siihen voida sisällyttää täysin vapaasti kiinteistönluovutukseen liittyvän lainsäädännön ulkopuolisia asioita. Kuntaan muuttamiseen liittyvä mahdollinen etu tulisi myös tästä näkökulmasta toteuttaa jollain muulla toimenpiteellä kuin tontinluovutukseen sidottuna.

Markkinointikampanja

Tonttien markkinointia, kuten kunnan muutakin yleismarkkinointia tulisi suunnata kaikille potentiaalisille kohderyhmille sekä kunnan ja asumisen yleismarkkinointina, että kohderyhmäkohtaisesti kohdennettuna markkinointina. Asumisen markkinoinnissa vapaat tontit ovat vain yksittäinen osa ja markkinoinnissa on olennaista tarjota laajasti muutakin tietoa Hollolasta asuinpaikkana, huomioiden erilaiset asumisen mahdollisuudet ja asumismuodot, sekä palvelut ja esim. harrastusmahdollisuudet. Lapsiperheet ovat markkinoinnissa yksi tärkeä kohderyhmä, jolle tulisi markkinoida tonttien ohella myös muita lapsiperheiden asumiseen soveltuvia asumisen vaihtoehtoja sekä juuri lapsiperheiden yleisimmin tarvitsemia palveluja ja esim. harrastusmahdollisuuksia. Asumisen markkinointi edellyttää erilaisten markkinointisisältöjen ja -teemojen yhdistämistä yhteen kunnan yleismarkkinoinnin kanssa sekä markkinoinnin suunnittelun ja toteutuksen riittävää resursointia ja palvelualuerajat ylittävää yhteistyötä kunnassa.

Edellisen valtuustoaloitteen käsittelyn jälkeen kuntaan on laadittu markkinointisuunnitelma. Vuoden 2026 markkinointisuunnitelma on käsitelty kunnanhallituksen kokouksessa 19.1.2026 § 7 Markkinointisuunnitelma 2026, jonka mukaan kunta- ja tonttimarkkinontia toteutetaan.