Perustelut
Asian uudelleenkäsittely ja elinvoimavaliokunnan esitys
Kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 20.5.2024 § 126 menettelyvirheen perusteella palauttaa valtuuston 22.4.2024 päätöksen § 4 Nostavan-Tikkakallion osayleiskaavan tavoitteet uudelleen valmisteltavaksi elinvoimavaliokunnalle. Samalla kunnanhallitus antoi ohjeeksi, että erityisesti laajavaikutteisten kaavojen yhteydessä, ennen kaava-asian käsittelyn avaamista, tulee käydä erikseen keskustelu kokoukseen osallistuvien esteellisyydestä kuntalain ja hallintolain edellyttämän esteettömyyden varmistamiseksi.
Käsittelyn aikana elinvoimavaliokunnassa 28.5. tehtiin lisäysehdotus esittelytekstiin. Äänin 7-4 elinvoimavaliokunta päätyi kannattamaan seuraavaa tekstin lisäystä: ”Lisäksi selvitetään ja mahdollistetaan toimivien maatilojen elinkelpoisuus.”
Kunnanhallituksen esitys valtuustolle
Kunnanhallituksen esitys valtuustolle ei sisällä elinvoimavaliokunnan tekemää muutosehdotusta, alla kuvatuin perustein.
Hollolan kunnanvaltuuston hyväksymä strateginen yleiskaava 2020 on vahva tahdonilmaus Hollolan tulevista laajentumissuunnista. Henkilöjunaliikennepaikkaan perustuva Nostavan asemataajama on Salpakankaan taajamalle päätetty kunnan tärkein laajentumissuunta. Nostavan-Tikkakallion osayleiskaava osaltaan toteuttaa Hollolan kunnan pitkän tähtäimen kehittämistavoitteita.
Kehitettäväksi osoitettavalla alueella tullaan tarvitsemaan kaukaisessa tulevaisuudessa maankäytön muutoksia strategisen yleiskaavan osoittamaan suuntaan. Kaikkia alueen nykyisiä elinkeinomahdollisuuksia pyritään kaavatyössä tutkimaan ja huomioimaan suhteessa tavoitteisiin. Yleiskaava on pitkälle tulevaisuuteen kunnan kehitystä suuntaava kaava. Kunnan strategisen suunnittelun määräävänä tekijänä toimii yleinen etu, jota ei voida alistaa yksittäisen kuntalaisen edulle. Tärkeä ja keskeinen periaate on pyrkiä yhteensovittamaan erilaisia intressejä osana kaavaprosessia.
Nostavan-Tikkakallion osayleiskaavan tavoitteet
Hollolan valtuusto on päättänyt Nostavan-Tikkakallion osayleiskaavan vireilletulosta hyväksyessään Hollolan kunnan kaavoitusohjelman 2024. Osayleiskaavan alue rajautuu Nostavan kylällä kaakossa Lahti-Kerava rataan, koillisessa VT12:een, lännessä Koivusillanjokeen ja lounaassa Koskimyllyntiehen. Alue on nykyisin osin yksityisten omistamaa maa- ja metsätalousaluetta, jossa on asuintaloja. Alueen eteläosassa on kunnan omistusta ja siellä on vuonna 2008 vahvistunut logistiikkayritysalueen asemakaava. Yritysalue ei ole vielä rakentunut eikä sinne vielä ole tieyhteyttä.
Alueen kaavoitustyötä ohjaavat maakuntakaava, MAL-sopimukseen perustuva hyväksytty kaupunkiseutusuunnitelma ja vahvistunut Hollolan strateginen yleiskaava 2020. Alue on Salpakankaan taajamalle päätetty laajentumissuunta. Suunnittelutavoitteet määrittyvät osin ylempien kaavatasojen suunnittelumääräyksistä ja MAL-yhteistyösopimuksista. Kaavatyössä tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueelle henkilöjunaliikennepaikka, tiivis asemataajama, Lahden kaupunkiseutusuunnitelman mukainen tavararatapiha ja TEN-T -asetuksen edellyttämä Lahden kaupunkiseudun ns. multimodaaliterminaali (raide-rekkaterminaali).
Hankkeessa tavoitellaan yritysalueille yritystoimintaa mahdollistavaa kaavaratkaisua. Koska tulevasta raide-rekkaterminaalin operaattorista ei toistaiseksi ole sopimusta, ei voida edetä kumppanuuskaavoituksena. Kaavoitustyössä teetetään konsulttiselvitykset tavaralogistiikkaterminaalin liiketoimintaedellytyksistä. Selvityksissä käsitellään sekä konttilogistiikan että säiliö- ja irtotavaralogistiikan tarpeita. Niissä selvitetään alan yritystoimijan kanssa tavaralogistiikan taloudellisia edellytyksiä ja niiden heijastumista kaava-alueen maankäyttöön. Myös mahdollisten muiden kohdealueesta kiinnostuneiden merkittävien toimijoiden kanssa neuvotellaan yritystoimintaa mahdollistavasta kaavaratkaisusta.
Strategisen yleiskaavan ja Nostavan alueen maankäyttöselvityksen 2021 osoittamia suunnittelutavoitteita kohdealueella ovat tiiviisti henkilöjunaseisakkeeseen tukeutuen rakentuva noin 7000 asukkaan asemataajama, kestävä liikkuminen, riittävät siniviheryhteydet ja virkistysalueet sekä asukkaille riittävät kaupalliset palvelut. Kumipyöräliikenne alueelle ohjataan nykyisen Nostavan eritasoliittymän kautta. Varautuminen suuronnettomuuksiin edellyttää myös vaihtoehtoisen reitin selvittämistä. Nostavan maankäyttöselvityksen 2021 tavoitteita käytetään yleiskaavatyön tavoitteina soveltuvin osin.
Toimintojen vaikutusten arviointi suoritetaan kaavatyössä MRL:n ja MRA:n edellyttämillä tavoilla ja laajuudessa. Ympäristöhaittaselvitykset ja suoja-alueiden tarpeen määrittäminen kuuluvat kaavoitustyöhön ja niillä pohjustetaan vaikutusten arviointia ja tulevia kaavamääräyksiä. Ympäristöselvityksissä huomioidaan myös alueen perustamisen aikaiset maa- ja kiviainesten otto- ja täyttötyöt noin 15 vuoden aikana. Lisäksi selvitetään onnettomuusriskejä. Selvityksissä tutkitaan myös alueelle sallittavan toiminnan mahdollista vaikutusta lähistön nykyisiin asuinalueisiin.
Osayleiskaavahankkeen alustava etenemisaikataulu on 2,5 vuotta 2024- 2026. Osayleiskaavatyöhön osallistuu Nostavan osayleiskaavahankkeiden yhteinen luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koottu ohjausryhmä, joka on perustettu kunnanhallituksen päätöksellä 11 § 22.1.2024. Kuntalaisia, maanomistajia ja muita osallisia osallistetaan MRL säädösten mukaisesti kaavahankkeen aikana ja lisäksi järjestetään yleisölle suunnattuja vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Alueelle tullaan laatimaan myöhemmin myös asemakaava.
Ehdotus
Valtuusto hyväksyy Nostavan-Tikkakallion osayleiskaavan suunnittelutavoitteet, esittelykohdan "Nostavan-Tikkakallion osayleiskaavan tavoitteet" kirjauksen mukaisina.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.
Merk. Minna Kauhanen ilmaisi esteellisyytensä pykälän osalta (Kuntalaki 97.1 §) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksen ajaksi. Pykälässä paikalla Kauhasen tilalla varavaltuutettu Päivi Pasanen.
Keskustelun kuluessa Minna Nieminen esitti Paavo Takalan ensin kannattamana että, lisätään viimeiseen kappaleeseen jatkoksi kohtaan Kunnan strategisen suunnittelun määräävänä tekijänä toimii yleinen etu, jota ei voida alistaa yksittäisen kuntalaisen edulle. Tärkeä ja keskeinen periaate on pyrkiä yhteensovittamaan erilaisia intressejä osana kaavaprosessia, lisäksi selvitetään ja mahdollistetaan toimivien maatilojen elinkelpoisuus. Mikäli tämän kaava-alueella sijaitsevien maatilojen toimintaa ei pystytä selvityksistä huolimatta mahdollistamaan, tulee kunta yritystoiminnan alasajosta korvausvelvolliseksi.
Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, on asiasta äänestettävä. Puheenjohtaja esitti, että suoritetaan sähköinen äänestys.
Ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta, äänestävät ”JAA”.
Ne, jotka kannattavat Minna Niemisen ehdotusta, äänestävät ”EI”.
Äänestysesitys hyväksyttiin.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 JAA-ääntä (Aki Markkola, Anne Suomäki, Hannu Heikkilä, Hannu Siljander, Heidi Hakanen, Helena Maattola, Jari Ronkainen, Jarkko Niemi, Kari Aaltonen, Kari Hyytiä, Kati Pölönen, Kristian Saarnio, Kristiina Joensuu, Kristiina Vanhala-Selin, Markku Pulkkanen, Mika Lampola, Minna Halme, Pasi Jalonen, Pasi Koistinen, Pasi Pasanen, Pasi Pälsi, Pentti Lampi, Päivi Pasanen, Teemu Laine, Toini Louekoski-Huttunen)ja 18 EI-ääntä (Aada Söyrilä, Erkki Arvila, Harri Vinnamo, Lasse Peltonen, Petri Palo, Pia Salo, Marko Mikkola, Matti Laurila, Mikko Niipala, Riku Korpela, Sakari Marttila, Seija Aakala, Sofia Rossi, Tapani Ihalainen, Minna Nieminen, Paavo Takala, Vesa Aholainen, Ville Mikkola).
Puheenjohtaja totesi, että valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.