Elinvoimavaliokunnan valvontajaosto, kokous 14.5.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 30 Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto asiassa Teuronjoen Koskenkosken padon vesitalouslupien rauettaminen, nykyisten patorakenteiden osittainen purkaminen ja pohjapadon rakentaminen, Hollola

HOLDno-2023-484

Valmistelija

  • Mari Pihlaja-Kuhna, ympäristötarkastaja, mari.pihlaja-kuhna@hollola.fi

Perustelut

Aluehallintovirasto pyytää ympäristönsuojeluviranomaisen ja kaavoitusviranomaisen lausuntoa otsikossa mainitusta hakemuksesta (ESAVI/46349/2023) viimeistään 17.5.2024. Hakijoina ovat Hollolan kunta sekä Etolan ja Ilolan kylien yhteisten vesialueiden osakaskunta.

Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä ylupa-palvelussa: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/2634061. 

Taustaa

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella sijaitseva Hollolan Teuronjoki on vesienhoidossa määritelty hydrologis-morfologiselta tilaltaan voimakkaasti muutetuksi. Joen ekologinen potentiaali on tyydyttävä. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2022–2027 on esitetty, että joessa olevat padot tulisi muuttaa kalankulun mahdollistettaviksi. Koskenkosken pato (kutsutaan myös nimellä Myllykosken pato) on huonokuntoinen ja toimii vaellusesteenä useimmille kalalajeille. Pato ei ole säännöstelypato, vaan Pääjärven säännöstely hoidetaan yläpuolisella Sahankosken padolla.

Hanketta on valmisteltu jo pitkään Vanajavesikeskuksen, Etolan ja Ilolan kylien yhteisten vesialueiden osakaskunnan, Hämeen ELY-keskuksen ja Hollolan kunnan yhteistyönä. Vanajavesikeskus on toiminut tilaajana mm. kunnostussuunnitelmalle ja siihen liittyville luontoselvityksille. 

Hollolan kunta on hakenut ja saanut rahoitusta Teuronjoen Koskenkosken pohjapatohankkeen lupaprosessiin Pohjois-Savon ELY-keskukselta vaelluskalaohjelma Noususta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 16 050 €, josta avustusta saadaan enimmillään 11 050 € (enintään 68,8 % toteutuneista, hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista). Kustannuksia syntyy mm. lupamaksusta ja sedimenttiselvityksen teettämisestä. 

Tarkoitus on myöhemmin hakea vesilain mukaista lupaa myös Koskenkosken yläpuolella olevan Sahankosken padon purkamiseksi ja muuttamiseksi kalankululle sopivaksi. 

Hakemus

Hankkeen tarkoitus on poistaa vaelluseste. Hankkeessa ei vaikuteta yläpuolisen vesialueen pinnankorkeuteen tai säännöstelykäytänteisiin.

Koskenkosken padon vanhat patorakenteet puretaan osin. Samalla on mahdollista muodostaa uhanalaiselle taimenelle soveltuvaa lisääntymis- ja poikasten elinaluetta. Vaellusesteen poistaminen tehdään loiventamalla uoman pudotuskorkeutta siirtämällä pohjakynnystä ylävirran suuntaan, jonne tehdään pohjapato ja siten muodostuu luonnonmukainen kalatie. Uusi kosken niska on mitoitettu siten, että se säilyttää yläpuolisen suvannon vedenkorkeudet nykytilassa. Niskan ja nykyisen padon välinen alue muotoillaan tekokoskeksi/ nivaksi luonnonkivillä. Kiveys tehdään kalataloudellisten kunnostusperiaatteiden mukaisesti. Hankkeen vaikutuksesta vaeltaville kaloille avautuu kulkumahdollisuus nykyisen nousuesteen yli. Nousuesteen poistaminen mahdollistaa myös muiden kalalajien pääsyn kohdan ohi. 

Hakemusta varten on teetetty sedimenttitutkimus ja riskinarvio, koska hankealueen yläpuolella on ollut sahatoimintaa. Selvityksessä todetaan, että ympäristöriskit rajoittuvat kunnostus- ja rakennustyön aikaan. Riski koskee lähinnä uhanalaisen kirjojokikorennon esiintymisaluetta, jonka toukille soveltuvaa hiekkapohjaa esiintyy hankealueen alapuolella. Koskenkosken ylävirran puolella sijaitsevan Sahakosken alapuolen dioksiinien kulkeutuminen kirjojokikorennon elinalueille on epätodennäköistä, sillä välissä on Suvannon sedimentaatioalue.

Hankealue on kovan pohjan alueella, eikä sedimenttejä ruopata pois. Vedenvirtausnopeudet eivät padon kunnostamisen ja kalatien rakentamisen myötä oleellisesti muutu, jolloin eroosio- ja sedimentaatio-olosuhteissa ei odoteta tapahtuvan muutoksia.

Töistä aiheutuu väliaikaista samentumista ja kiintoaineksen kulkeutumista alavirtaan. Hanke pyritään toteuttamaan siten, että työt eivät aiheuta sedimentin liikkeelle lähtemistä hankealueen yläpuolelta ja muukin samentuminen pyritään minimoimaan.

Hakemuksen käsittelyn aikana Hämeen ELY-keskus on todennut, että kirjojokikorennon toukille soveltuvia hiekkapohjia tulee selvittää vielä tarkemmin ennen kuin voidaan ottaa kantaa mahdolliseen poikkeusluvan tarpeeseen koskien kirjojokikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskieltoa. Hollolan kunta on tilannut asiassa lisäselvityksen, joka valmistuu kesäkuun 2024 loppuun mennessä. 

Kaavoitusviranomaisen lausunto

Ympäristövalvonta on ollut yhteydessä kaavoitusviranomaisen edustajaan (keskustelu 8.5.2024 kaavoitusarkkitehti  – asian valmistelija/ympäristötarkastaja  ja keskustelussa saadun tiedon mukaan kaavoitusviranomaisella ei ole hakemukseen huomautettavaa. Kaavoitusviranomainen ei anna asiassa omaa lausuntoa. 
 

Ehdotus

Esittelijä

  • Sameli Männistö, ympäristösihteeri, sameli.mannisto@hollola.fi

Valvontajaosto on tutustunut hakemukseen ja toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. 

Hollolan ympäristövalvonta on ollut mukana hankkeen ja hakemuksen valmistelussa, jota on tehty yhteistyössä Vanajavesikeskuksen, Etolan ja Ilolan kylien yhteisten vesialueiden osakaskunnan ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Hakemuksessa esitettävät toimenpiteet ovat Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisia ja siten edistävät sen toteutumista. 

Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Asianosaiset: Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi.fi/sahkoiset-lomakkeet), Tiedoksi: Hämeen ELY-keskus (kirjaamo.hame@ely-keskus.fi)

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.