Perustelut
Johdanto
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain palkkatukea koskevaa sääntelyä.
Lisäksi tehtäisiin muutos starttirahaa koskevaan sääntelyyn ja selkiytettäisiin sääntelyä säätämällä ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettyjä tukia koskevien ohjelmien hallinnointikäytännöstä nykytilaa vastaavasti työ- ja elinkeinoministeriön tehtäväksi. Esitys sisältäisi myös teknisluonteisen muutoksen työttömyysturvalakiin.
Ammatillisen osaamisen parantamiseen tarkoitetun palkkatuen kesto muutettaisiin harkinnanvaraiseksi. Kesto olisi enintään 12 kuukautta. Tukea voisi myöntää kahdessa osassa, jos henkilö on ollut ennen palkkatuella työllistymistä pitkään työttömänä ja palkkatuella työllistetty työllistyisi työnantajalle toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
Ammatillisen osaamisen parantamiseen myönnetyn palkkatuen myöntämisen edellytyksiä kevennettäisiin siten, että työttömyyden pitkittymisen riskin arvioinnista luovuttaisiin. Lisäksi kuusi kuukautta työtä vailla olleiden kohderyhmän kohdalla muu kuin vakinaiseksi katsottu ansiotyö ei estäisi palkkatuen myöntämistä, kun nykyisin kyseisessä kohderyhmässä esteenä on mikä tahansa työ.
Starttirahaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että starttirahakauden aikana saadut yritystoimintaan liittymättömät tulot huomioitaisiin ansaintaperusteisesti. Muutoksella selkeytettäisiin sääntelyä ja poistettaisiin nykyinen tulkinnanvaraisuus ansaintaperusteisen ja maksuperusteisen yritystoimintaan liittymättömien tulojen huomioimisen välillä.
Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2026.
Tausta
Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä linjasi 19.12.2025, että käynnistetään palkkatukisääntelyn uudistamisen valmistelu. Linjauksen mukaan valmistelun tavoitteena on yksinkertaistaa sääntelyä. Samalla arvioidaan mahdollisuudet lisätä työvoimaviranomaisten harkintavaltaa palkkatukea myönnettäessä. Lisäksi valmistelussa tarkastellaan mahdollisuutta vähentää poikkeuksia palkkatukisääntelyssä ja arvioidaan työvoimaviranomaisten kannustimia palkkatuen myöntämisessä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön uusi yksinkertaisempi palkkatukimuoto.
Aiemmin pääministeri Petteri Orpon hallituksen kaudella palkkatukea koskevaa sääntelyä on jo muutettu (L 1098/2024) siten, että kunnat ja kuntayhtymät eivät pääosin voi saada palkkatukea. Muutoksen taustalla oli osin se, etteivät kunnat voisi myöntää kuin erityisen heikossa asemassa olevista henkilöistä palkkatukea itselleen ja osin muutoksen taustalla oli tavoite säästää työvoimapalveluiden kustannuksista. Muutos toteutti pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa, jonka mukaan hallitus uudistaa palkkatukea ja kohdistaa sitä erityisesti yksityiselle ja kolmannelle sektorille.
Hallitusohjelmassa on lisäksi todettu, että sadan prosentin palkkatuen käyttö mahdollistetaan jatkossakin myös suurimmille taloudellista toimintaa harjoittaville kolmannen sektorin toimijoille. Lisäksi pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on linjattu, että työssäoloehto ei kartu palkkatuetusta työstä. Työssäoloehdon kertymistä koskeva muutos (L 395/2024) tuli voimaan 2.9.2024.
Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on lisätä työvoimaviranomaisen harkintavaltaa palkkatukea myönnettäessä sekä yksinkertaistaa sääntelyä. Muutoksilla pyritään lisäämään positiivisia työllisyysvaikutuksia.
Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 31.7.2026.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Anne Tapaila, työllisyysaluejohtaja, anne.tapaila@hollola.fi
Työllisyyslautakunta lausuu Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle seuraavasti:
1. Lausuntonne ammatillisen osaamisen parantamiseen myönnettävän palkkatuen keston muuttamisesta harkinnanvaraiseksi ja keston jatkamisen edellytyksistä (88 §:n 1 momentin 1 kohta ja 89 §:n 1 momentti)
Työllisyysalueilla ei ole velvoitetta myöntää palkkatukea, jos määrärahaa ei ole. Palkkatuet ovat tältä osin harkinnanvaraisia. Osa työllisyysalueista hyödyntää erillisiä kuntalisiä/rekrytointitukia palkkatuen lisäksi, tai sijasta. Lain ehtojen muuttaminen aiempaa harkinnanvaraiseksi ei muuta olennaisesti jo muuttunutta toimintaympäristöä. Työantajalle mahdollisten palkkaamisen tukien kenttä on jo muuttunut, ja palkkatuen sääntely laissa ei ole tasavertaisuuden tae. Keston muuttaminen harkinnanvaraiseksi on tässä toimintaympäristössä perusteltua.
2. Palkkatuen myöntämisen edellytykset:
a. Työttömyyden pitkittymisen todennäköisyyden arvioimisesta luopuminen (nykyisessä 82 §:n 2 momentissa: “Jos tuella palkattava on ollut työttömänä välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä yhtäjaksoisesti alle 12 kuukautta, palkkatuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että henkilön työttömyys ilman palkkatuen myöntämistä todennäköisesti kestäisi yli 12 kuukautta.”)
Todennäköisyyden arviointia ei ole mahdollista perustaa faktoihin ja tasavertaisiin todennäköisyyksiin, vaan se on ollut arvionvarainen perusteinen. Osaamisen puuttuminen on ensisijainen peruste palkkatuelle, joten voidaan luottaa myöntämisen päätöksenteon perustuvan sen perusteen varaan. Todennäköisyydestä luopuminen on siksi perusteltua.
b. nykyinen ryhmä “ei ole ollut ansiotyössä kuuden edellisen kuukauden aikana” muutettaisiin muotoon “ei ole ollut vakinaisessa ansiotyössä kuuden edellisen kuukauden aikana” (82 §:n 1 momentin 5 kohta).
Työmarkkinoilla on paljon lyhyitä työsuhteita. Tiukka linjaus jättää osan mahdollisuuksista pois ja tuottaa palkkatuen kohderyhmälle epätarkoituksenmukaisia tilanteita, jos taustalla on lyhyitä työpätkiä. Samalla työnantajalle tulee tilanteita, joissa perusteltu palkkatuen saaminen henkilöstä ei tilanteessa onnistu. Taustalla on edelleen peruste osaamisen puutteesta ja sen kompensoimisesta työnantajalle työsuhteen alussa.
c. muun samoihin palkkakustannuksiin myönnetyn tuen huomioiminen (84 §:n 1 mom. 6 kohta)
-
3. Lausuntonne säädösteknisistä muutoksista
-
4. Lausuntonne vaikutusten arvioinnista
Ehtojen muuttaminen voi lisätä hakemuksia työllisyysalueelle, jos ehtoa sovelletaan enimmäismäärän mukaan. Varsinkin hyvässä suhdanteessa palkkatuen, ja muiden palkkaamisen tukien kysyntä voi ylittää myöntämisen mahdollisuudet. Työllisyysalue voi kuitenkin käyttää harkintaa miten työnantajalle kohdennettujen palkkaamisen tukien kokonaisuus muodostuu alueella. Esimerkiksi Päijät-Hämeen työvoimapalveluissa on vaadittu työsuhteen kestoksi vähintään 12 kuukautta, eli ehto työsuhteen pitkäkestoisuudelle on ollut jo tiukka. Palkkatukipäätökselle kestoehdon 12kk ja pidemmän tuen erotus on taloudellinen vaikutus siltä osin kuin ehdot muuten täyttyvät.
5. Lausuntonne starttirahaa koskevasta ehdotuksesta
Starttirahan ansioperusteinen tarkastelu on kannatettava esitetyn mukaisesti. Tulkinnanvaraisuus on johtanut erilaiseen käytäntöön ja epätasavertaisiin päätöksiin starttirahaa saavilla henkilöillä riippuen työllisyysalueesta.
6. Muu lausuttava
-