Valmistelija
Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi
Perustelut
Palvelusuunnitelman keskeinen osa on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeen arvio. Tämä selvitys tilattiin kunnanhallituksen 18.8.2025 päätöksellä FCG Oy:ltä. Toimeksiannon mukaisesti tuli selvittää:
Hollolan kunnan nykyisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkojen toimivuuden, tehokkuuden ja kattavuuden tarkastelu suhteessa palvelutarpeisiin ja kunnan talouden kantokykyyn sekä palveluverkkoon liittyvien mahdollisten puutteiden ja kehittämistarpeiden tunnistaminen. Tehtävänä on laatia analyysi kunnan väestö- ja talouskehityksestä sekä arvioida havaittujen muutosten vaikutuksia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja näiden tukipalvelujen järjestämiseen.
FCG Oy:n laatima palvelutarpeen arviointiselvitys esiteltiin valtuustoseminaarissa 22.1.2026. Selvitys liitteenä.
Yhteenveto yleistilannekuvasta/johtopäätöksistä:
- Keskeinen muutos, mikä laajasti koskee koko kuntakenttää on syntyvyyden lasku ja lasten määrän vähenemä. Vuoteen 2032 kuntien perusopetuksessa on lähes -100 000 lasta vähemmän ja vastaava luku Hollolassa on lähes -600
- Lasten määrän väheneminen tarkoittaa pienissä kouluissa entistä enemmän muutaman oppilaan ryhmiä ja vuosiluokkien yhdistämisiä, joita ei voida pitää pedagogisesti järkevinä ja taloudellisesti kannattavina ratkaisuna.
- Alkuluokkatoiminnan jatkaminen supistuvien oppilasmäärien näkökulmasta johtaa tilanteisiin, jossa resurssointi on kohtuuttoman suurta suhteessa lapsimäärään. Jatkaminen edellyttäisi uudenlaista työnjakoa ja tehokkaampaa resurssointia.
- Nykyiset kuusi oppilaaksiottoaluetta estävät optimaalisen oppilaan ohjauksen ja myös kyläkoulujen tukemisen.
- Oppilasmäärien tasaaminen koulujen välillä tulee tehdä järkevällä ja oppilaiden yhtenäistä koulupolkua tukevalla tavalla.
- Hollolan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannukset ovat kokonaisuutena selvästi yli maan keskiarvon ja saman viiteryhmän kuntien vastaavien kustannusten e/lapsi.
- Koulurakennusten laajuustarkastelut osoittavat tehotonta tilankäyttöä ja tilojen ylikapasiteettia.
- Varhaiskasvatuksen ja koulujen investointitarpeet vuoteen 2036 ovat yhteensä 6,7 miljoonaa euroa.
- Sivistys- ja varhaiskasvatuspalveluiden osuus kunnan käyttötaloudesta on n. 75 %. Lasten määrän väheneminen vaikuttaa myös valtionosuuksia vähentäen. Valtionosuuksien laskennallinen muutos vuoteen 2032 on -1,7 miljoonaa euroa (ilman indeksikorotuksia)
- Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät laske samassa tahdissa kuin lasten määrä laskee vaan kustannussäästöt edellyttävät myös erillisiä toimenpiteitä kuten palveluverkon tarkasteluaToimintakatteen vuotuinen ennakoitu kasvu ylittää verorahoituksen heikon vuotuisen kasvun. Tämä heikentää vuosikatetta ja yhdistettynä investointeihin lisää kunnan velkaantumista.
- Kunnan on tarkoituksenmukaista kohdentaa huomio oppilasvirtojen hallintaan ja oppilasmäärien tasaamiseen, resursseja säästävään opetuksen organisointiin ja oppilaiden opetussuunnitelmallisen jatkumon varmistamiseen
Valtuustoseminaari- ja valtuustoryhmätyöskentelyn jälkeen varhaiskasvatus- ja perusopetussuunnitelmaan nimetty ohjausryhmä on yhteensovittanut poliittisia näkemyksiä ja osaltaan linjannut jatkovalmistelua kokouksessaan 26.1.2026.
Alustavan aikataulun pohjalta palvelusuunnitelmaa valmistuu maaliskuun loppupuolella. Valtuusto käsittelee asiaa 11.5.2026. Palvelusuunnitelmaan liittyvä kuntalaiskysely toteutetaan helmikuussa ja kun suunnitelma konkretisoituu, toteutetaan kuntalaiskuulemisia ja kerätään palautetta.
Mahdolliset vaikutukset henkilöstöön tarkentuvat palvelusuunnitelman valmistelun ja käsittelyn edetessä. Henkilöstölle tiedotetaan asiasta käsittelyn edetessä kevään aikana.
Ehdotus
Esittelijä
Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi
Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi FCG Oy:n laatiman varhaiskasvatuksen- ja perusopetuksen palvelutarpeen arviointiselvityksen.
Kunnanhallitus linjaa jatkovalmistelua:
• Tarkastellaan oppilaaksiottoalueiden määrän vähentämistä yhdeksi
• Tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilankäytön tiivistämistä ja pienimpien yksiköiden (Herrala, Koulurinne) lakkauttamista
• Tarkastellaan joidenkin päiväkotien investointitarpeiden poistamista siirtämällä päivähoidon tiloja koulujen yhteyteen
• Tarkastellaan oppilaiden yhtenäisemmän koulupolun mahdollistamista
• Tarkastellaan Heinsuon koulun muodostamista 0-9 lk kouluksi, jolloin Salpakankaalle muodostuisi kaksi yhtenäiskoulua
• Tarkastellaan valmisteilla olevan erillisselvityksen pohjalta alkuluokkatoiminnan ja oppimisen tuen järjestämistä
Jatkovalmistelun yhteydessä yhteensovitetaan kokonaisuutta sekä tarkennetaan tietoja ja vaikutuksia.
Päätös
Kunnanhallitus päätti, että asia palautetaan jatkovalmisteluun, siten että sivistys- ja hyvinvointivaliokunta sekä elinvoimavaliokunta muodostavat esitykseen kantansa, jonka jälkeen kunnanhallitus jatkaa asian käsittelyä.
Merk.
Esitys 1:
Keskustelun kuluessa Jari Ronkainen esitti Elli Tervalan ensin kannattamana, että muutetaan kunnanhallituksen jatkolinjausta seuraavasti
Kohta kaksi:
Tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilankäytön tiivistämistä ja pienempien yksiköiden lakkauttamista. (Tässä vaiheessa on syytä jättää yksiköt nimeämättä, eli suluissa olevat yksiköt poistettaisiin.)
Kohta viisi:
Tarkastellaan Heinsuon koulun muodostamista 0-9lk kouluksi, jolloin Salpakankaalle muodostuisi kaksi yhtenäiskoulua. ”Vaihtoehtoisesti tulee tarkastella Heinsuon koulun muuttamista selkeästi ylä-asteeksi, eli 7-9lk kouluksi.”
Esitys 2:
Keskustelun kuluessa Pasi Jalonen esitti Henna Hyytiän ensin kannattamana, että tarkastellaan vaihtoehdot, ettei yksittäisiä oppilassiirtoja tarvitsisi tehdä Salpakankaan koulusta Heinsuon kouluun.
Esitys 3:
Keskustelun kuluessa Jarkko Niemi esitti Jari Ronkaisen ensin kannattamana, että asia palautetaan jatkovalmisteluun, siten että sivistys- ja hyvinvointivaliokunta sekä elinvoimavaliokunta muodostaa esitykseen kantansa, jonka jälkeen kunnanhallitus jatkaa asian käsittelyä.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu ehdotus jatkovalmisteluun lähettämisestä ja rajasi keskustelun jatkovalmisteluun.
Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on kannatettu ehdotus jatkovalmisteluun lähettämisestä, on asiasta äänestettävä. Puheenjohtaja esitti, että suoritetaan sähköinen äänestys.
Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät ”JAA”.
Ne, jotka kannattavat Niemen esitystä jatkovalmisteluun lähettämisestä, äänestävät ”EI”.
Äänestyksessä annettiin 11 ääntä, 3 JAA-ääntä (Pasi Jalonen, Mika Lampola, Kristiina Joensuu) ja 8 EI-ääntä (Anne Suomäki, Teemu Laine, Elli Tervala, Paavo Takala, Mia Arbelius, Jarkko Niemi, Jari Ronkainen, Henna Hyytiä)
Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen asian lähettämisestä jatkovalmisteluun, Niemen esityksen mukaisesti.