Valvontajaosto, kokous 21.5.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 36 LISÄPYKÄLÄ: Luvaton rakentaminen, lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle valitusasiassa (lisäpykälä)

HOLDno-2025-129

Aikaisempi käsittely

Valvontajaosto, 16.4.2025

Valmistelija

Lauri Pasanen, rakennustarkastaja, lauri.pasanen@hollola.fi

Perustelut

Asian aikaisempi käsittely:

Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72 §:n mukaisena asiana rannan suunnittelutarvealueelle rakentamisena ilman siihen oikeuttavaa kaavaa.” Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennuskohdetta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena.”

Ranta-alueelle on tuotu ”parakkirakennus” ilman rakentamista edellyttävää lupaa keväällä 2019. Asian tultua ilmi hankkeelle on haettu poikkeamislupaa vuonna 2018, joka hylättiin (Valontajaoston päätös 10.04.2019, § 21). Hakemus koski kiinteistölle ********* Haritunjoen rantaan suunniteltua rakennuspaikkaa.  Alueella ei ole voimassa asemakaavaa, eikä yksityiskohtaista yleiskaavaa. Kunnan strategisessa yleiskaavassa kiinteistö sijoittuu maaseutuelinkeinot ja asuminen-alueelle. Poikkeamisella muodostettaisiin uusi rakennuspaikka.

Ennen poikkeamista alueella on ollut vanha, kumoutunut yleiskaava, jossa on ollut määräys RA-1/2. Uusi kaava on tällöin ollut lähdössä liikkeelle. Ajankohdan voimassa ollut kaava oli Strateginen yleiskaava maaseutuelinkeinot ja asuminen-alueelle.

Hankkeelle haettiin myös tilapäistä lupaa vuonna 2020, joka myös hylättiin (rakennustarkastajan päätös 10.06.2021 ja valvontajaoston päätös oikaisuvaatimuksesta 01.09.2021, § 33). Rakennusvalvonta on kehottanut tämän jälkeen siirtämään kontin kiinteistöltä. Rakennusvalvonta on kehottanut uudestaan poistamaan parakin kiinteistöltä 28.6.2024. Kehotuksessa poistamiselle annettiin määräaika 30.8.2024. Parakkia ei poistettu määräaikaan mennessä.

Aikaisemmat lupahakemuksiin liittyvät päätökset ovat käsittelyssä asian oheismateriaalina.

 

Nykytilanne ja asian käsittely:

Kiinteistöllä ********* on ollut vuoden 2019 keväästä ”konttirakennus”, joka on jalaksilla oleva kontti. Rakennustarkastaja on käynyt kiinteistöllä toteamassa tilanteen poistamiskehotuksen määräajan umpeuduttua 30.9.2024. Konttia ei ollut poistettu käyntiin mennessä.

Rakennustarkastaja on käynyt toteamassa tilanteen myös ennen tämän velvoitteen asettamista, viimeksi 9.4.2025. Kontti oli edelleen käynnin aikana kiinteistöllä. Kontin pitämiselle ei ole edelleenkään edellytyksiä. Tämä on todettu kehotuskirjeessä ja asettamisvaiheen kuulemiskirjeen vaiheessa kiinteistön ja parakin omistajille.

Asia on tullut vireille maankäyttö- ja rakennuslain aikaan. Vuoden 2025 alusta tuli voimaan uusi rakentamislaki. Pääasia on kuitenkin, että ranta-alueella oleva rakennelma, joka edellyttäisi kaavaa tai hyväksyttyä poikkeamispäätöstä rantojen suunnittelutarpeesta on säilynyt ennallaan alueidenkäyttölain 72 §:ssä. Kaavan sisällöt ja oikeusvaikutukset eivät ole muuttuneet lakimuutoksen yhteydessä, joten kontin pitämiselle nykylainsäädännönkään nojalla ei ole perusteita. Olosuhteet eivät muutoinkaan ole muuttuneet tämän jälkeen. Nykyisessä kaavatilanteessa kohde sijoittuu oikeusvaikutteisen Kalliolan-Paimelan osayleiskaava A-merkitylle asemakaavoitettavalle asuinalueelle. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen alueelle tulisi ratkaista tulevan asemakaavoituksen yhteydessä.

Kiinteistön omistajaa on kuultu asettamisvaiheen kuulemisen yhteydessä 1.10.2024 päivätyllä kirjeellä ja varattu uhkasakkolain 22 §:n ja hallintolain 34 §:n mukaisesti mahdollisuus selityksen antamiseen ennen velvoitteen ja uhkasakon asettamista. Asianosainen (kiinteistön omistaja) on antanut asiasta erillisen selityksen. Kehotuskirje, asettamisvaiheen kuulemiskirje ja omistajan selitys on asian oheismateriaalina.

 

Perusteet velvoitteen asettamiselle:

”Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa,​ kunnan rakennusvalvontaviranomainen,​ kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus-​ ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen,​ mitä on tehty tai lyöty laimin.” (RakL 147 § 1.mom.)

”Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla,​ että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.” (RakL 147 § 2. mom.)

” Oikeusvaikutteista yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakentamisluvan perusteena rakentamislain 46 §:n 1 momentissa säädetyn estämättä niillä alueilla, joilla yleiskaavassa on siitä erikseen määrätty. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella.

Yleiskaavan käytöstä rakentamisluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 §:ssä ja tuulivoimaloiden rakentamisluvan perusteena säädetään 77 a §:ssä.” (AKL 44 §)

” Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennuskohdetta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena.” (AKL 72 § 1.mom)

Ehdotus

Esittelijä

Pekka Laitinen, kehityspäällikkö, pekka.laitinen@hollola.fi

Salassapidettävät tiedot poistettu.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Pekka Laitinen, kehityspäällikkö, pekka.laitinen@hollola.fi

Perustelut

Valvontajaosto on päätöksellään 16.4.2025, § 20, päättänyt velvoitteiden ja uhkasakkojen asettamisesta rakennuskohteen poistamiseksi kiinteistöltä. Päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka on pyytänyt valvontajaoston lausuntoa valituksen johdosta 27.6.2025 mennessä.

Valvontajaosto lausuu asiasta seuraavasti:

Valituksessa on selkeästi eritellyt perustelut, joihin otetaan tässä lausunnossa kantaa valituskirjelmän mukaisessa järjestyksessä. Asiaa on perusteltu kattavasti valvontajaoston päätöksessä 16.4.2025, § 20 ja kaikki valituksen alaisessa päätöksessä esitetyt seikat pyydetään huomioitavaksi käsittelyssä tämän lausunnon lisäksi.

Valituskirjelmän kohta 1, päätöksen kohde käsitteenä

Asian oikeudellisessa arvioinnissa olennaisin kysymys on rakennuksen ja rakennuskohteen määritelmän täyttyminen tapauksessa. Kiinteistöllä sijaitsevan kontti- tai parakkirakennuksen luvanvaraisuus ja velvoitteen asettaminen perustuvat ranta-alueen rakentamisrajoitukseen, eli suunnittelutarpeeseen ranta-alueella. (Aiemmin maankäyttö- ja rakennuslain 72 §, nykyisin alueidenkäyttölain 72 §). Asiassa on tarkasteltu, että tältä osin lainsäädännön muuttuminen ei ole poistanut poikkeamisluvan tarvetta velvoitteen kohteena olevassa tapauksessa.

Kohde sijaitsee Haritunjoen rannalla, lain tarkoittamalla vesistön ranta-alueeseen kuuluvalla rantavyöhykkeellä, jossa ei ole asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa olisi määrätty kaavan käyttämisestä luvan myöntämisen perusteena. Kiinteistöllä ei ole muita rakennuksia, eikä rakentamiseen oikeuttavia voimassa olevia lupia. Kohteeseen on haettu poikkeamista MRL 72 § rakentamisrajoituksesta vuonna 2018 sekä MRL 176 § tarkoittamaan tilapäisen rakennuksen lupaa vuonna 2020. Molemmista hakemuksista on tehty kielteiset päätökset.

Valituksessa viitataan rakennuksen siirrettävyyteen ja teknisiin ominaisuuksiin, kuten pyöriin ja vetoaisaan. Rakennuksen määritelmästä säädettiin aiemmin MRL 113 §:ssa, nykyisin rakennuksen ja rakennuskohteen määritelmä on säädetty rakentamislain 2 §:ssa. Lain määritelmien ja oikeuskäytännön perusteella rakennuksen määritelmää tulee arvioida kokonaisuutena teknisten ominaisuuksien ohella sen todellisen käytön sekä maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten perusteella.

Käytettävissä olevien tietojen mukaan velvoitteen kohteena oleva konttirakennus on ollut nykyisellä paikallaan yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 2019 saakka. Tuolloin voimassa olleen MRL 176 §:n mukaan tilapäisen rakennuksen määritelmänä on ollut enintään viiden vuoden pituinen paikallaan pysyttämisen aika. Siirrettävyyteen vetoamisesta huolimatta rakennusta ei ole sen paikalle tuomisen jälkeen siirretty, vaan sitä on pidetty nykyisellä paikallaan yhtäjaksoisesti. Näin ollen kyseisen konttirakennuksen todellinen käyttö on vaikutuksiltaan pysyvän rakennuksen kaltaista, koska sitä ei ole välillä siirretty, eikä tilapäisyyden määritelmä täyty, koska käyttö ja paikalleen sijoittaminen eivät ole päättyneet. Vesistön ranta-alueella oikeuskäytännössä on usein huomioitu ranta-aluetta varaava vaikutus. Jatkuvasti paikallaan pysytettynä rakennus varaa ranta-alueen tiettyyn käyttöön ollen vaikutuksiltaan pysyvän rakennuksen kaltainen.

Valituskirjelmän kohta 2, maanomistajien tasapuolinen kohtelu

Valituksessa on viitattu yleisellä tasolla tasapuolisuuteen, yksilöimättä konkreettista verrannollista tapausta. Tasapuolisen kohtelun vaatimukset edellyttävät mm. keskenään verrannollisissa tapauksissa yleisten oikeusperiaatteiden huomiointia vastaavin tavoin.  Tasapuolisen kohtelun vaatimukset eivät tarkoita automaattisesti samaa lopputulosta jokaiseen tapaukseen, koska jokaisessa tapauksessa on myös yksilöllisiä ja toisistaan poikkeavia lähtökohtia. Tapausten väliset eroavuudet voivat liittyä esim. itse rakentamistoimenpiteeseen ja sen ominaisuuksiin, kaavatilanteeseen ja kaavamääräyksiin, kohteen sijaintiin tai kulloinkin voimassa olevan sääntelyn muuttumiseen eri ajankohtina. Muiden vastaavien tapausten mahdollinen olemassa olo ei antaisi automaattista oikeutusta luvattoman tilanteen jatkumiselle tai viranomaistoimenpiteiden suorittamatta jättämiselle.

Valituskirjelmän kohta 3, suuri uhkasakko

Ennen velvoitteen antamista ja uhkasakon asettamista on suoritettu asianosaisen kuuleminen, joka täyttää myös uhkasakkolain asettamisvaiheen kuulemisen vaatimukset. Kuulemiskirjeessä on mainittu mahdollisuudesta uhkasakon asettamiseen. Asianosaiset eivät ole omassa vastauksessaan esittäneet erikseen uhkasakon suuruuteen vaikuttavia perusteita. Uhkasakkolain 8 § mukaisesti ”uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat”. Muuna asiaan vaikuttavana seikkana on huomioitava, että ennen velvoitteen asettamista on saman rakennuksen poistamisesta annettu viranhaltijan toimesta kehotus, jota ei oltu noudatettu määräaikaan mennessä. Mikäli hallinto-oikeus katsoo valituksessa esitetyin perustein uhkasakon olevan kohtuuttoman suuri, voi hallinto-oikeus ratkaisussaan muuttaa uhkasakon suuruutta pysyttäen ratkaisun muilta osin voimassa ennallaan.

Valituskirjelmän kohta 4, kunnan toiminta asiassa

Valituskirjelmässä on osin kunnan ja rakennusvalvonnan toiminnasta kanteluluonteista kritiikkiä, jonka tutkiminen ei kaikilta osin kuulu valitusasian ratkaisussa käsiteltäväksi. Asiakkaan kanssa on aiempina vuosina käyty myös suullisia keskusteluja, joiden sisältö ei ole kirjallisena aineistona jälkeenpäin todennettavissa. Yleisesti siirrettäviä laitteiden tai rakennusten asiakaskyselyihin liittyvässä neuvonnassa rakennusvalvonta pyrkii tuomaan esille myös niiden todellisen käytön ja vaikutusten arvioinnin luvanvaraisuuden perusteena teknisten ominaisuuksien ohella.

Sitova ratkaisu rakentamisen edellytyksistä on vasta lainvoimainen lupapäätös. Lupaharkinta tehdään kulloinkin voimassa olevan sääntelyn perusteella, lain mukaisten luvan edellytysten täyttymisen arviointina. Lupakäsittelyä edeltävä ennakkoneuvonta ei voi täysin sitoa tulevaa lupaharkintaa, eikä suullinen ennakkokeskustelu muodosta asiassa hallintolain 6 § tarkoittamaa odotettujen oikeuksien suojaa.

5. Yhteenveto

Asian valmistelussa tai päätöksenteossa ei ole ilmennyt valituksen johdosta sellaisia seikkoja, että tehty päätös olisi perusteltua kumota. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä ja on kattavasti perusteltu. Valitus tulee hylätä ja valvontajaoston päätös pysyttää voimassa.

Valvontajaosto pyytää kuitenkin hallinto-oikeutta huomioimaan päätöksessään velvoitteelle annetun määräajan pidentämisen hallinto-oikeuden käsittelyn kestoa vastaavasti ja asettamaan alkuperäisessä päätöksessä mainitun määräajan alkamaan uudelleen hallinto-oikeuden antamasta ratkaisusta.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Pekka Laitinen, kehityspäällikkö, pekka.laitinen@hollola.fi

Valvontajaosto päättää antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön edellä, asian selostus -kohdassa esitetyn lausunnon. Lisäksi hallinto-oikeudelle lähetetään muut lausuntopyynnössä pyydetyt asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Tiedoksi

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.