Perustelut
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta antoi asiassa vastauksen kokouksessaan 18.10.2023 § 125. Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti hyväksyä valtuustoaloitteen siten, että Hollolan kunnan 9.-luokkalaisille tehdään kysely liittyen heidän jatko-opintoihinsa. Lisäksi kyselyn jälkeen asiasta tehdään ennakkovaikutusten arviointi, jossa arvioidaan oman lukion perustamiseen ja nykyiseen malliin liittyviä kysymyksiä. Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta totesi valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi ja lähetti aloitteen tiedoksi kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Aloite oli tiedoksi kunnan hallituksessa 6.11.2023 ja valtuustossa 13.11.2023.
Kunnan opinto-ohjaajien ja nuorisovaltuuston avustuksella laadittiin kyselyn nykyisille yhdeksäsluokkien oppilaille. Kysely toteutettiin nimettömästi sähköisellä Webropol -kyselylomakkeella osana opinto-ohjauksen oppitunteja joulukuussa 2023. Kyseiseen ”Jatko-opintokyselyyn” saatiin 153 vastausta parhaillaan opiskelumahdollisuuksiaan pohtivalta Hollolalaiselta nuorelta. Kyselyyn vastanneista 42 % ilmoitti toivovansa opintojen jatkuvan peruskoulun jälkeen lukiossa, kun taas 46 % ilmaisi kiinnostuksensa ammatillisiin opintoihin (esim. Koulutuskeskus Salpaus). Näiden lisäksi oppilailla on mahdollisuus hakeutua muun muassa tutkintokoulutukseen valmentaviin (TUVA) opintoihin, kansanopistoon tai ammatilliseen erityisoppilaitokseen (esim. Kiipula). Vastaajista 9 % ei vielä tässä kohtaa tiennyt, mihin haluaisivat peruskoulunsa jälkeen suunnata.
Kysyessämme, mitkä asiat nuoret kokevat tärkeimmiksi heidän pohtiessaan jatko-opiskelupaikkaansa, tärkeimmiksi asioiksi nostettiin seuraavat: 1. mahdollisuus saada uusia kavereita (54 %), 2. mahdollisuus valmistua toiveammattiin (52 %), 3. opintojaksojen monipuolisuus (42 %). Pienin merkitys annettiin mahdollisuudelle painotettuihin opintoihin (esim. erikoislukio) (11 %), sille ettei keskiarvoraja ole liian matala (15 %) ja vanhojen tuttujen luokkakavereiden hakeutumiselle samaan oppilaitokseen (19 %). Vastaajista 25,2 % piti tärkeänä oppilaitoksen sijaintia lähellä kotia.
Pyysimme nuoria arvioimaan, kuinka todennäköisesti he olisivat hakeutuneet Hollolan lähilukioon, jos sellainen olisi yhä ollut olemassa. Arviointiasteikkona 1 (= en olisi hakenut) – 5 (= olisin varmasti hakenut). Yhteensä 59 % nuorista ilmaisi, etteivät he olisi hakeutuneet Hollolan lähilukioon, jos sellainen mahdollisuus olisi yhä ollut (arviointiasteikon vastaukset 1 ja 2). Kun taas 16 % nuorista ilmaisi kiinnostusta omaa lähilukiota kohtaan (arviointiasteikon 4 ja 5). Neutraalin (3) vastauksen arviointiasteikolla antoi 24 % vastaajista.
Tämän ennakkovaikutusten arvioinnin toteutuksessa on nojattu Kuntaliiton suositukseen vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa, Kuntaliiton mallintamaan valmisteluprosessiin sekä Hollolan kunnan Ennakkovaikutusten arvioinnin – valmistelijan ohjeeseen (2023). Ennakkovaikutusten arviointi auttaa arvioimaan laajasti kaikki mahdolliset vaikutukset, jotka voivat liittyä lukion perustamiseen Hollolaan. Hollolan kunta on luopunut lukiokoulutuksen järjestämisluvasta, joten koulutuksen järjestämistä ei voi aloittaa ilman luvan saamista. Opetukseen tarvittaisiin lisärahoitusta vähintään 900000 euroa lukuvuodessa ja hyvinvointipalveluissa tämä tarkoittaisi myös lukiopätevyyden omaavien opettajien palkkaamista. Opetuksen toteuttamista varten pitäisi valmistella uusi lukion opetussuunnitelma. Opetuksen toteuttamisen kannalta lukio-koulutus pitäisi olla yläkoulun yhteydessä, jotta pystyisimme hyödyntämään yläkoulun opettajaresurssia. Lukion sijoittaminen nykyisten yläkoulujen yhteyteen ei onnistu ilman lisärakentamista tai rakennusten tilamuutoksia. Hollolan lakkautuksen jälkeen on tullut voimaan uusi lukiolaki, joka on tuonut uusi velvoitteita opetuksen järjestäjille esimerkiksi erityisopetukseen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kim Strömmer, sivistys- ja hyvinvointijohtaja, kim.strommer@hollola.fi
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta merkitsee lukioselvityksen laatiminen -valtuustoaloitteen johdosta tehdyn 9.-luokkalaisten kyselyn tulokset ja ennakkovaikutusten arvioinnin tiedoksi.
Päätös
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta merkitsi lukioselvityksen laatiminen -valtuustoaloitteen johdosta tehdyn 9.-luokkalaisten kyselyn tulokset ja ennakkovaikutusten arvioinnin tiedoksi seuraavalla lisäyksellä:
"Kuntastrategiaan peilaten oman lukion myötä koulutusmahdollisuuksien kasvu olisi mahdollinen pito- ja vetovoimatekijä. Näitä ovat mm. lukio-opintojen saavutettavuus, koulumatkojen lyheneminen ja ympäristön aiheuttamien päästöjen väheneminen sekä yhtenäinen polku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta lukioon. Kunnan yhteistyö eri yhteistyökumppaneiden ja yritysten välillä lisääntyisi. Kotiseudun turvallisuuden tunne lapsille ja nuorille sekä vaikutukset perheiden arkeen voisi lisätä kiinnittymistä ja juurtumista omaan kuntaan ja tuoda sitä kautta lisää asukkaita Hollolaan. Opiskelijaelämä voisi tuoda vireyttä nuorison vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.
Työnantajana tukemalla henkilöstön hyvinvointia ja työssäjaksamista sekä lukion tarjoamat lisätunnit, jotka täyttäisivät opettajien opetusvelvollisuutta, ei opettajien tarvitsisi hakea lisätunteja muualta. Lukio edistäisi myös yhteisesti sovittuja pitkän aikavälin kuntastrategisia tavoitteita erityisesti haluttuna asuin- ja yrityspaikkakuntana sekä haluttuna kumppanina ja työnantajana."
Merk. Keskustelun kuluessa Pia Salo ehdotti Petri Palon kannattamana, että lausuntoon lisätään teksti
"Kuntastrategiaan peilaten oman lukion myötä koulutusmahdollisuuksien kasvu olisi mahdollinen pito- ja vetovoimatekijä. Näitä ovat mm. lukio-opintojen saavutettavuus, koulumatkojen lyheneminen ja ympäristön aiheuttamien päästöjen väheneminen sekä yhtenäinen polku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta lukioon. Kunnan yhteistyö eri yhteistyökumppaneiden ja yritysten välillä lisääntyisi. Kotiseudun turvallisuuden tunne lapsille ja nuorille sekä vaikutukset perheiden arkeen voisi lisätä kiinnittymistä ja juurtumista omaan kuntaan ja tuoda sitä kautta lisää asukkaita Hollolaan. Opiskelijaelämä voisi tuoda vireyttä nuorison vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.
Työnantajana tukemalla henkilöstön hyvinvointia ja työssäjaksamista sekä lukion tarjoamat lisätunnit, jotka täyttäisivät opettajien opetusvelvollisuutta, ei opettajien tarvitsisi hakea lisätunteja muualta. Lukio edistäisi myös yhteisesti sovittuja pitkän aikavälin kuntastrategisia tavoitteita erityisesti haluttuna asuin- ja yrityspaikkakuntana sekä haluttuna kumppanina ja työnantajana."
Puheenjohtaja esitti, että suoritetaan sähköinen äänestys.
Ne, jotka kannattavat sivitys- ja hyvinvointijohtajan pohjaehdotusta, äänestävät ”jaa”.
Ne, jotka kannattavat Pia Salon ehdotusta, äänestävät ”ei”.
Äänestysesitys hyväksyttiin.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 ääntä: 4 jaa-ääntä ja 6 ei-ääntä.
Puheenjohtaja totesi, että sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti hyväksyä Pia Salon pohjaesitykseen tehdyn lisäyksen.