Perustelut
Vaasan hallinto-oikeus pyytää valvontajaostolta lausuntoa valituksesta, joka koskee valvontajaoston 5.3.2025 tekemää Päätöstä maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteishakemuksesta (Uudenmaan ELY-keskus, Vahteriston louhosalue, kiinteistöt 283-401-10-11 ja 283-401-9-19). Valitus on kahden samalla kiinteistöllä asuvan yksityishenkilön allekirjoittama. Yhteislupahakemuksesta ei käsittelyvaiheessa jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä.
Valituksessa on otettu kantaa räjäytysten aiheuttamiin haittoihin, kuten voimakkaisiin tärähdyksiin. Valituksen mukaan talon antura on kallion päällä ja peruskallio on alueella melko pinnassa. Muutoksenhakijat edellyttävät melun, tärinän ja pölyn mittauslaitteistojen asentamista kiinteistölleen. Lisäksi valituksessa vaaditaan ennakkoilmoitusta räjäytyksistä, jotta muutoksenhakijat voivat varautua poistumalla kotoaan ennen räjäytystä. Tämän ohella vaaditaan 2000 euron vuosittaista korvausta koko luvan voimassaolon ajalta, korvauksena räjäytysten vuoksi tapahtuvasta kotoa poistumisesta aiheutuvista kuluista.
Valituksessa kyseenalaistetaan lisäksi räjähdeaineen kokonaismäärä ja todetaan, ettei hakemuksessa ole ilmoitettu yhdessä räjäytyksessä käytettävän räjähdeaineen määrää. Lisäksi todetaan, että talon arvo tulee romahtamaan ja ettei sitä saa enää laitettua myyntiin.
Valituskirjelmässä esitetään, että hakemuksesta ei löydy päivittäisten kiviaineskuljetusten määrää. Valituksen mukaan louhokselle vievä tie on soratie ja sille Asikkalantieltä johtava risteys vaarallinen muun muassa huonon näkyvyyden vuoksi. Lisäksi tuodaan esiin muita liikenneturvallisuuteen liittyviä seikkoja. Muutoksenhakijat edellyttävät uutta arviota liikenteestä ja todetaan myös Asikkalantien olevan huonossa kunnossa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Sameli Männistö, ympäristösihteeri, sameli.mannisto@hollola.fi
Valvontajaosto on tutustunut valituskirjelmään ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Tärinähaitat
Räjäytyksestä aiheutuva tärinä ja sitä seuraava paineaalto voivat aiheuttaa hetkellisesti hyvin voimakkaalta ja epämiellyttävältä tuntuvan tärähdyksen, joka ei yleensä kuitenkaan aiheuta aineellisia vahinkoja esimerkiksi rakennusten rakenteisiin. Lupahakemuksessa on esitetty tiedot tärinän hallinnasta sekä toiminnan aikana tehtävistä tärinämittauksista, joista on myös annettu lupamääräys. Hakemuksen mukaan louhintaurakoitsija määrittää tärinämittaustarpeen erikseen ennen louhintojen käynnistymistä. Mittaussuunnitelma ja mittausten tulokset toimitetaan kunnan ympäristönvalvontaviranomaiselle.
Lupamääräyksissä on todettu myös, että luvan haltija vastaa maa-aineslain 9 §:n mukaisista velvoitteista, jotka maa-ainesten ottamisesta saattavat aiheutua. Maa-aineslain 9 §:ssä säädetään kiinteistön omistajan oikeudesta saada korvausta, mikäli maa-ainesten ottamisesta aiheutuu sellaista kiinteistön arvon alenemista, vahinkoa kiinteistölle tai haittaa kiinteistön käyttämiselle, jota ei voida pitää vähäisenä. Haitankärsijän on itse vaadittava korvausta viiden vuoden kuluessa vahingon tai haitan aiheutumisesta.
Valvontajaosto katsoo, että tärinää koskevat hakemuksessa esitetyt tiedot sekä päätöksessä annettavat määräykset huomioiden tärinähaitat ja niiden rajoittaminen on huomioitu päätöksenteossa riittävällä tavalla. Muutoksenhakijoiden edellyttämää rahallista korvausta koskien valvontajaosto toteaa, että asia ei kuulu yhteislupaprosessissa ratkaistavaksi. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että lupahakemuksessa esitettyjen selvitysten perusteella toiminnasta ei aiheudu kiinteistölle kohtuutonta haittaaeikä toiminta estä kiinteistön normaalia käyttöä. Mikäli toiminnan aikana havaittaisiin ennakoidusta merkittävästi poikkeavia haittoja, niiden laatua ja voimakkuutta voitaisiin lupamääräyksissä esitetyllä tavalla edellyttää selvittämään. Tarvittaessa toiminnanharjoittajaa voitaisiin edellyttää tehostamaan haittojen torjuntatoimia. Mahdolliset edellä mainitut maa-aineslain 9 §:n mukaiset haitat ja niiden korvaamiseen liittyvät asiat ratkaistaan edellä aiemmassa kappaleessa esitetyllä tavalla.
Räjäytykset
Räjäytyksiä koskevista ennakkoilmoituksista lähialueen asukkaiden on mahdollista keskustella suoraan toiminnanharjoittajan kanssa. Lupamääräyksissä on edellytetty toiminnan yhteyshenkilön yhteystietojen toimittamista lähialueen asukkaille ennen toiminnan aloittamista. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi myös valvonnallisin keinoin edellyttää tiedottamista. Räjäytyksistä esimerkiksi tekstiviestitse lähialueen asukkaille annettava ennakkoilmoitus on hyvin vakiintunut toimintatapa monilla louhoksilla.
Räjäytyksiä säätelee teknisiltä osin räjähteitä koskeva lainsäädäntö, joka ei kuuluu ympäristönsuojeluviranomaisen valvontavastuulle eikä suoraan myöskään ympäristö- tai maa-ainesluvan myöntämisedellytysten arvioinnissa sovellettaviin säädöksiin. Räjähdeaineiden käytön osalta lupahakemuksessa on todettu: ”Räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ja valmistajien antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet valitaan em. ohjeiden mukaisesti louhinta-alueen sijainti ja ympäristö huomioiden. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Räjäytyksiä tehdään louhintajakson aikana yleensä 1-2 kappaletta. Räjähdysaineina käytetään nykyaikaisia, olosuhteisiin parhaiten soveltuvia sekä teknisesti käyttökelpoisia tuotteita.” Yksiselitteistä räjähdeaineen määrää yksittäisessä räjäytyksessä on mahdotonta esittää etukäteen lupahakemuksessa, koska kukin räjäytys on yksilöllinen ja tarvittavan räjähdeaineen määrä riippuu muun muassa kulloinkin räjäytettäväksi aiotun kiviaineksen määrästä ja laadusta.
Liikenne
Toisin kuin valituksessa esitetään, toiminnasta aiheutuvat raskaan liikenteen liikennemäärät on esitetty sekä hakemuksessa että päätöksessä. Toiminnasta aiheutuu keskimäärin 5-10 raskaan ajoneuvon käyntiä vuorokaudessa, mutta vilkkaana aikana määrä voi olla 30-50 käyntiä vuorokaudessa. Toiminnassa voi kuitenkin olla usean vuoden mittaisia taukoja, jolloin kuljetuksia ei ole lainkaan.
Valvontajaosto katsoo, että liikenteestä ja sen aiheuttamista haitoista esitetyt selvitykset ja annetut lupamääräykset ovat riittäviä. Selvitysten perusteella toimintaan liittyvä liikenne ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Asikkalantie on melko vilkkaasti liikennöity yleinen tie. Kuten päätöksen perusteluissakin nostetaan esille, esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 795/2024 todetaan, että ”Liikennekäytössä olevien väylien läheisyydessä olevien kiinteistöjen sietämisvelvollisuuteen kuuluvat yleensä liikenteestä tavanomaisesti aiheutuvat haitat. Kiinteistöillä ei myöskään yleensä voida katsoa olevan suojattua oikeusasemaa suhteessa liikennemäärien muutoksiin yleiseen liikenteeseen osoitetuilla alueilla.” Toimintaan liittyvän liikenteen ei voida katsoa aiheuttavan sellaista haittaa, joka ei kuuluisi tien läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen sietämisvelvollisuuteen.
Liikenneturvallisuuteen tai teiden kuntoon liittyvät asiat eivät kuulu yhteislupapäätöksessä ratkaistaviksi. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, joten Asikkalantieltä toiminta-alueelle kääntyvän tieliittymän asianmukaisuus on tarkasteltu jo aiemmin. Mikäli liittymän osalta on olemassa uusia vaatimuksia, Uudenmaan ELY-keskuksen ollessa sekä luvan hakija että alueen tienpitoviranomainen, voidaan olettaa mahdollisten liittymäturvallisuuteen liittyvien asioiden hoituvan Uudenmaan ELY-keskuksessa sisäisesti.
Melu ja pöly
Muutoksenhakijoiden asuinrakennus sijaitsee lähimmillään noin 520 metrin päässä louhinta-alueen rajasta länsi-luoteeseen. Oleskelupiha sijoittuu hieman tätä lähemmäs louhinta-alueen rajaa. Lupahakemuksen liitteenä olleen meluselvityksen mukaan kyseisellä kiinteistöllä päiväajan keskiäänitaso nousee toiminnan aikana, louhintavaiheessa 2 enimmillään 45-50 dB väliselle tasolle. Louhintavaiheessa 1 keskiäänitaso jää alle 45 dB:n. Tulosten epävarmuudeksi on selvityksessä arvioitu 2-3 dB. Asumiseen käytettävillä alueilla päiväajan melutason ohjearvo on 55 dB, eli selvityksen mukaan melutaso jää selvästi alle ohjearvojen myös laskentaepävarmuus huomioiden.
Lupapäätöksessä on edellytetty melun mittaamista louhinnan edettyä vaiheeseen 2. Lupamääräyksen 14 mukaan melupäästöjä tulee mitata hakemuksessa esitetyn mukaisesti vähintään kolmesta pisteestä, jotka tulee valikoida melumallinnuksen tulosten ja tarvittaessa aistinvaraisen arvioinnin perusteella. Mittaukset on suoritettava kaikkien toimintojen ollessa käynnissä ja mittaussuunnitelma on toimitettava valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi ennen mittausten suorittamista. Valvontajaosto katsoo, että meluselvitys sekä melun torjunnasta ja mittaamisesta annetut määräykset huomioiden meluasiat on huomioitu lupahakemuksessa ja -päätöksessä riittävällä tavalla.
Pölyvaikutusten tarkkailua ei etenkään tämän suurusluokan louhoksilla juurikaan edellytetä, sillä kuten muun muassa kiviainestoiminnan BAT-oppaassa on todettu, pölyvaikutusten arviointi luotettavasti mittausten avulla on hyvin haastavaa. Lisäksi oppaassa on todettu, että yli 500 metrin päässä murskauspaikalta murskaustoiminnan aiheuttamat pöly harvoin aiheuttaa merkittävää haittaa. Murskauslaitteiston sijoituspaikka suunnitelma-alueella muuttuu louhinnan edetessä, mutta hakemusaineistossa esitettyjen ohjeellisten sijaintipaikkojen mukaan mitattuna se sijoittuu lähimmillään noin 600 metrin päähän muutoksenhakijoiden kiinteistön rajasta. Lupamääräyksissä on annettu vakiintuneiden käytäntöjen mukaiset määräykset pölyvaikutusten hallinnasta, sisältäen muun muassa määräykset laitteistojen koteloinneista ja käsiteltävän kiviaineksen ja kulkuväylien kastelusta sekä porausvaunun pölynkeräyslaitteistoista. Huomionarvoista on, että hallitsematon pölyäminen aiheuttaa eniten haittaa itse toiminta-alueella työturvallisuuden heikentymisenä ja terveyshaittoina työntekijöille. Kiviainestoimijoilla on näin ollen korkeat intressit pölynhallintaan myös näiden seikkojen myötä.
Lopputulema
Valvontajaosto katsoo, että toimittaessa hakemuksen ja lupapäätöksen mukaisesti, sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja lupa on näin ollen myönnettävä.
Muilta osin valvontajaosto viittaa päätöksessään esittämiinsä perusteluihin. Valvontajaoston näkemyksen mukaan muutoksenhakijoiden jättämässä valituksessa ei ole tuotu esiin asioita, joita ei olisi jo huomioitu päätöstä tehdessä, tai jotka antaisivat aihetta arvioida lupaharkinnan lopputulosta toisin. Valitus tulee hylätä.