Perustelut
Hallintosäännön 84 §:n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty.
Kunnan johtoryhmä on päättänyt, että valtuustoaloitteet viedään valtuustolle tiedoksi kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Valtuustolle vietiin loppuvuoden 2022 aikana tehdyt aloitteet tiedoksi 24.4.2023.
Seuraavassa on luettelo niistä aloitteista, joita ei ole vielä valtuustossa lopullisesti käsitelty ja selostus siitä, mitä niiden osalta on toimivaltaisen viranomaisen käsittelyssä päätetty taikka missä vaiheessa asian valmistelu on.
Vuoden 2023 aikana tehdyt aloitteet, joita ei ole aiemmin viety valtuustolle tiedoksi:
Valtuustot 24.4. (9kpl) ja 12.6. (1kpl)
HOLDno-2023-367 Valtuustoaloite Lukioselvityksen laatiminen
Valtuustoaloite on: Selvitetään Hollolan oman lukion perustamiseen liittyvät mahdollisuudet ja vaikuttavuudet laajasti peilaten Hollolan kuntastrategian arvoihin ja visioihin.
Hollolan nuorisovaltuusto on lukioasiaa pohtinut ja ideoinut erilaisia vaihtoehtoja talven aikana, ja 15.2.2023 Nuvan pöytäkirjaan onkin kirjattu "Päätettiin kartoittaa Hollolan yläkoululaisten kiinnostusta Hollolan lukioon, ja jätettiin nuorisovaltuuston kanta
hautumaan." Nuorisovaltuuston kanta tulee huomioida selvitysvaiheessa.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta antoi asiassa vastauksen kokouksessaan 18.10.2023 § 125.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti hyväksyä valtuustoaloitteen sitten, että Hollolan kunnan 9.-luokkalaisille tehdään kysely liittyen heidän jatko-opintoihinsa. Lisäksi kyselyn jälkeen asiasta tehdään ennakkovaikutusten arviointi, jossa arvioidaan oman lukion perustamiseen ja nykyiseen malliin liittyviä kysymyksiä.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi ja lähettää aloitteen tiedoksi kunnanhallitukselle ja valtuustolle
HOLDno-2023-368 Valtuustoaloite Koulutilojen kunnossapito
Valtuutettu Kari Aaltonen on tehnyt valtuustoaloitteen 24.4.2023. Aloitteessa numero 1 esitetään, että kunnan on varmistettava koulujen wc-tilat ovat ehjiä, kunnossa ja turvalliset koululaisille. Lisäksi aloitteessa esitetään, että wc-tilat ovat omat tytöille ja pojille.
Elinvoiman palvelualueella on pyydetty aloitteeseen vastaus Hollolan Tilapalvelu Oy:ltä, joka vastaa koulujen wc-tilojen kunnossapidosta. Siivouksesta vastaa kunnan siivouspalvelut.
Hollolan Tilapalvelu Oy vastaa, että wc-tiloja varten on riittävästi lukkoja ja muita varaosia käytettävissä nopealla aikataululla. Yhteys toimii kiinteistöhuollon ja siivouspalveluiden välillä, nopeimmillaan lukot korjataan tunnin kuluttua viestin saavutettua kiinteistöhuollon. Lisäksi kesäisin huolletaan kaikki koulun lukot. Wc-ovien lukitusta tarkkaillaan tehostetusti ja ilkivaltaisesti rikotut lukitukset korjataan nopeasti.
Valitettavasti kevään aikana tiktokissa on kiertänyt haaste, jonka seurauksena lukkoja rikottiin paljon. Tämä on saadun palautteen perusteella loppunut.
Elinvoimavaliokunta hyväksyi 20.6.2023 § 79 yllä esitetyn vastauksena valtuustoaloitteen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Lisäksi valiokunta päätti että, mikäli ongelmaa ei saada ratkaistuksi, selvitetään valvontakameroiden asentamista kouluille. Vastaus merkittiin kunnanhallituksessa tiedoksi 21.8.2023 § 179. Vastaus aloitteeseen annetaan valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.
HOLDno-2023-369 Valtuustoaloite Oppikirjojen tärkeys
Oppikirjat ovat perinteisesti olleet olennainen osa oppimisprosessia. Oppimateriaali on opettajan ja oppilaan työväline. Se tukee niin opetustyötä kuin oppijoiden oppimista. Perusopetuslain 2§ (1998/628) mukaan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta. Perusopetuslain kohdassa 3§ todetaan opetuksen järjestämisen perusteista, että opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin laissa säädetään. Suunnittelussa, opetuksen järjestämisessä ja päätöksissä on ensisijaisesti huomioitava lasten etu.
Oppimateriaalin määrittely opetussuunnitelman perusteissa liittyy opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen suunnitteluun sekä oppilaiden laajan yleissivistyksen tukemiseen. Sen lisäksi oppimateriaalit ovat vahvasti sidoksissa koulujen toimintakulttuuriin ja oppilaiden osallisuuden vahvistamiseen, jotta sitoutuminen koulunkäyntiin mahdollistuu. Opettajalla on mahdollisuus vaikuttaa opetusmateriaaleihin omien ja oppilaiden tarpeiden mukaan.
Hollolassa oppimateriaalit voivat olla sekä painettuja että digitaalisia (oppikirjoja, verkkomateriaaleja, harjoitustehtäviä tai muita resursseja). Oppimateriaaleja hyödynnetään niin, että ne tukevat oppilaiden oppimista eri tavoilla. Opetussuunnitelmassa painotetaan ajankohtaisuutta, monipuolisuutta ja oppilaiden tarpeiden huomioimista oppimateriaalien valinnassa. Painetut ja sähköiset oppimateriaalit ovat osa kokonaisvaltaista oppimisympäristöä. Oppimateriaalivalinnassa tulee huomioida erilaisten oppijoiden ikä ja tarpeet.
Opetussuunnitelmamme korostaa oppimisympäristöjen moniulotteisuutta, mukaan lukien tilat, yhteisöt, materiaalit ja palvelut, jotka kaikki vaikuttavat oppimiseen. On erityisen tärkeää, että oppimisympäristöt edistävät osallistumista, yhteisöllistä tiedon rakentamista sekä yhteistyötä. Tieto- ja viestintäteknologialla (TVT) on olennainen rooli oppimisympäristöjen monipuolistamisessa. Opetussuunnitelmassamme korostetaan TVT:n merkitystä oppilaiden osallisuuden vahvistamisessa, yhteisöllisen työskentelyn taitojen kehittämisessä ja henkilökohtaisten oppimispolkujen tukemisessa. Monipuoliset materiaalit pyrkivät tarjoamaan kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen sekä yksilöllisen tuen tarpeen ennakointiin ja huomioimiseen. Olemme sitoutuneet varmistamaan, että oppilaiden tarpeet ja tavoitteet huomioidaan henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Digitaaliset ympäristöt ovat tänä päivänä oleellinen osa arkea ja arjenhallintaa.
Opetussuunnitelmassa on määritelty laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Kaksi osa-aluetta seitsemästä laaja-alaisesta tavoitteesta on nivoutunut hyvin vahvasti digitaaliselle kentälle: Monilukutaito L4 ja Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L5. Opetussuunnitelmassa todetaan monilukutaidosta seuraavaa: Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.
Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.
Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona. Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.
Fyysiset oppikirjat ja sähköiset materiaalit täydentävät tietysti toisiaan, ja oppijoiden yksilölliset mieltymykset ja tarpeet vaikuttavat siihen, mikä ratkaisu sopii opetukseen ja kuhunkin tilanteeseen parhaiten. Sähköisten oppimateriaalien ja -ympäristöjen käyttö valmistavat oppijaa kohti sähköistä ylioppilaskirjoitusta, muita opintoja tai tulevaa työelämää varten, kokonaisvaltaista digitaalista osaamista kehittäen. Nykyaikaiset materiaalit ovat usein saatavilla digitaalisessa muodossa. Se mahdollistaa materiaalin helpon pääsyn tietokoneella tai muilla päätelaitteilla paikasta riippumatta. Oppilaat eivät saa joutua epätasa‐arvoiseen asemaan esimerkiksi sen vuoksi, että osalla oppilaista on käytettävissä omia digitaalisia materiaaleja ja laitteita.
Digitaalinen opetusmateriaali voi olla interaktiivista, sisältäen esimerkiksi harjoituksia, tietokilpailuja, simulaatioita tai multimediaelementtejä. Nämä tekijät auttavat pitämään oppilaita aktiivisesti mukana oppimisprosessissa ja parantaa oppimisen motivaatiota. Monimuotoiset materiaalit (videot, kuvat, animaatiot ja äänitiedostot) auttavat tavoittamaan erilaisia oppimistyylejä ja -mieltymyksiä. Oppimista on helpompi yksilöllistää, jos harjoituksia ja tehtäviä voidaan räätälöidä vastaamaan oppijan henkilökohtaista osaamista ja oppimistarpeita. Joissakin digimateriaaleissa on sisäänrakennettuja seurantatoimintoja, jotka antavat välitöntä palautetta tehtävistä, ja näin auttavat oppijaa seuraamaan omaa edistymistään. Oppija voi edetä omaan tahtiinsa ja palata aiemmin opittuihin asioihin tarpeen mukaan.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta hyväksyi yllä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen 19.9.2023 § 111 ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oppikirjat ja sähköiset materiaalit täydentävät toisiaan ja oppijoiden yksilölliset tarpeet vaikuttavat siihen, mikä ratkaisu sopii opetukseen ja kuhunkin tilanteeseen parhaiten. Oppikirjojen merkitystä opiskelussa ei aliarvioida vaan oppikirjat ovat oppilaiden saatavilla tulevaisuudessakin.
Vastaus toimitettiin kunnanhallitukselle, joka merkitsi sen tiedoksi 9.10.2023 § 229 ja vastaus annetaan valtuustolle tiedoksi osana aloitekoostetta.
HOLDno-2023-370 Valtuustoaloite Translain tuomat haasteet
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta palautti asian valmisteluun 19.9.2023 § 113.
HOLDno-2023-371 Valtuustoaloite Vaihtoehto Sateenkaarityöpajalle
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta antoi asiassa vastauksen 19.9.2023 § 112.
Hollolan kouluissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-periaatetta edistetään sillä, että oppilas huomioidaan päivittäisessä toiminnassa ja kohtaamistilanteissa, arvostetaan häntä koululaisena sekä vältetään sukupuolisesti värittynyttä toimintatapaa ja puhetta. Jokaisella koululla on yhdessä henkilöstön ja oppilaskunnan kanssa laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 1.1.2017 alkaen. Koulu pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuuden kunnioittamista. On tärkeää, että kouluissa kannustetaan liikkumaan ja annetaan päihdevalistusta, mutta yhtä tärkeää on myös asianmukainen terveys- ja seksuaalikasvatus. Opettajalla on myös velvollisuus edistää työssään esim. tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
Perusopetuslain (1998/628) mukaan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta. Tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Opetuksella ja kasvatuksella edistetään elämän, ihmisarvon, loukkaamattomuuden, ihmisoikeuksien, luonnon ja toisten ihmisten kunnioittamista sekä tuetaan oppilaiden kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi.
Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä periaatteita. Perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (2012/422) mukaan kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Seksuaalikasvatuksen sisältö perustuu perusopetuslain nojalla määriteltyihin opetussuunnitelman perusteisiin. Tällöin seksuaalikasvatus kuuluu opetussuunnitelman opiskeltaviin sisältöihin. Velvoitteella seksuaalikasvatukseen osallistumiseen on myös yhteiskunnallisesti hyväksyttävä syy. Eri näkökohtia punnittaessa keskeisimmäksi nousevat lapsen oikeudet. Terveys- ja seksuaalikasvatuksessa on kyse edellytysten antamisesta lapsen oikeudelle määrätä ruumistaan ja oikeudesta terveyteen sekä kasvaa itsemääräämisoikeuden käyttäjäksi.
Asianmukainen terveys- ja seksuaalikasvatus tukee lapsen oikeutta itsemääräämiseen ja siihen kuuluvaa oikeutta henkiseen kasvuun. Se antaa edellytyksiä oikeudelle määrätä ruumistaan, oikeudesta terveyteen sekä mahdollisuudesta kasvaa itsemääräämisoikeuden käyttäjäksi. Opetussuunnitelman yksi tavoite on siis lisätä oppilaiden ymmärrystä seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuolisesta moninaisuudesta. Tämä on tärkeää, jotta kaikki oppilaat voivat oppia arvostamaan ja kunnioittamaan toisiaan riippumatta heidän taustastaan tai identiteetistään. Tavoitteena on luoda perustaa suvaitsevaisuudelle ja vähentää syrjintää ja kiusaamista. Monipuolinen oppiminen ja erilaisten aiheiden käsittely auttavat oppilaita kehittämään kriittistä ajattelua ja laajentamaan maailmankuvaansa. Opetuksessa ei pyritä muuttamaan oppilaiden vakaumuksia vaan tarjotaan mahdollisuutta oppia erilaisista näkökulmista ja lisätä suvaitsevaisuutta.
Seksuaalikasvatus ja moninaisuuden käsittely ovat osa opetussuunnitelmaa ja koulujen tehtävänä on tarjota opetusta, joka valmistaa oppilaat elämään monimuotoisessa yhteiskunnassa. Opetuksessa pohjataan aina Perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja tasapainoon kaikessa toiminnassa. Yhtä lailla päihteitä ja liikuntaa koskevan opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaille laaja-alaisesti ja monipuolisesti tietoa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat antamaan tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Jokaiseen oppilaaseen tulee suhtautua yksilönä. Tämä edellyttää kunkin oppilaan erityispiirteiden ymmärtämistä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 käytetty käsite ”sukupuolen moninaisuus” pitää sisällään kaikki sukupuolet ja sukupuoli-identiteetit ja sukupuolen ilmentämisen muodot.
Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä, että ihmisillä on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista. (Hollola OPS, 15) .Opettaja valitsee kuhunkin oppimistapahtumaan sellaisen toimintatavan, joka palvelee parhaiten oppimista. Opettajaa velvoittaa oppisisällön suhteen opetussuunnitelma. Sisällöt valitaan siten, että ne eivät loukkaa ketään.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Seksuaalikasvatuksen sisältö perustuu perusopetuslain nojalla määriteltyihin opetussuunnitelman perusteisiin. Tällöin se kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Hollolassa ei olla järjestämässä erillisiä sateenkaarityönpajoja, joten tarvetta suunnitella niihin vaihtoehtoista työpajaohjelmaa ei ole.
Kunnanhallitus merkitsi aloitteen vastauksen tiedoksi 9.10.2023 § 230. Vastaus aloitteeseen annetaan valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.
HOLDno-2023-372 Valtuustoaloite Tervatien liikenneturvallisuuden parantaminen
Aloitetta valmistellaan käsiteltäväksi elinvoimavaliokunnassa marraskuun kokouksessa.
HOLDno-2023-373 Valtuustoaloite Osatyökykyisten palkkatuen huomioimisesta
Elinvoimavaliokunta päätti kokouksessaan 20.6.2023 antaa hallitukselle vastauksena osatyökykyisten palkkatuen huomioimisesta aloitteeseen seuraavaa: työllisyyspalveluissa on huomioitu uudistuva palkkatukilaki. Erityistä huomiota kiinnitetään myös TE24-valmisteluissa työvoiman kohtaanto-ongelmaan. NIin työnhakijoita kuin työvoimaa tarvitsevia yrityksiä ja yhdistyksiä tullaan tiedottamaan tästä muutoksesta.
Aloite todettiin loppuunkäsitellyksi ja lähetettiin kunnanhallituksen käsittelyyn.
Kunnanhallitus merkitsi aloitteen vastauksen tiedoksi 4.9.2023 § 198. Vastaus aloitteeseen annetaan valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.
HOLDno-2023-397 Valtuustoaloite Tasa-arvotyön edistämiseksi paikkajakoperiaatteita muuttamalla
Kunnanhallitus on antanut vastauksen 8.5.2023 § 106.
Kunnanhallitus toteaa, että toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentti:
Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan toimielimiä lukuun ottamatta valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Edellä esitetyn perusteella, aloitteessa esitetty luopuminen sukupuolikiintiöistä ei tasa-arvolain näkökulmasta ole mahdollinen.
Vastaus annetaan tiedoksi valtuustolle osana aloitekoostetta.
HOLDno-2023-398 Valtuustoaloite Nuorisovaltuuston aloiteoikeus
Kunnanhallitus on antanut vastauksen 8.5.2023 § 106.
Kunnanhallitus hallintosäännön valmistelusta vastaavana toimielimenä toteaa, että Nuorisvaltuuston aloiteoikeutta tullaan tarkastelemaan hallintosäännön seuraavan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Uudistuksen on suunniteltu alkavan vuoden 2023 aikana.
Vastaus annetaan tiedoksi valtuustolle osana aloitekoostetta.
HOLDno-2023-520 Valtuustoaloite Sisäilmaselvityksestä Tiilikankaan koulussa
Kunnanhallitus on antanut vastauksen 19.6.2023 § 157.
Kunnanhallitus merkitsee valtuustoaloitteen tiedoksi ja toteaa, että koulutilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta edellytetään lainsäädännössä. Ympäristöterveydenhuolto arvioi ja valvoo oppilaitosten olosuhteita, toimintaa ja tilojen kuntoa sekä terveysriskejä.
Sisäilmailmoitusjärjestelmän pohjalta asiantuntijat ja sisäilmatyöryhmä selvittää ja määrittää tarvittavat toimenpiteet. Kunnassa on käytössä systematisoitu prosessi ja ongelmiin ja ilmoituksiin on puututaan asianmukaisesti. Tiilikankaan koulun osalta sisäilmailmoituksia on vuoden 2019 korjausten jälkeen tullut 5 kpl, joista kolme keväällä 2023 ja joiden osalta korjaavat toimenpiteet on toteutettu.
Hollolan Tilapalvelu Oy on esittänyt kunnanhallitukselle jatkotoimenpiteet Tiilikankaan koulutilojen osalta mukaan lukien sisäilmatutkimus ja tiedotustilaisuus henkilöstölle ja asiakkaille.
Kunnanhallitus katsoo, että toimenpiteet ovat riittävät ja valtuustoaloite on näin ollen tullut loppuun käsitellyksi.
Päätös annetaan tiedoksi kunnanvaltuutetuille.
Valtuustolle 24.4.2023 tiedoksi annetut aloitteet, joita ei valtuuston tiedoksiantokäsittelyyn mennessä ollut lopullisesti käsitelty:
HOLDno-2022-497 Valtuustoaloite Lapsimyönteinen Hollola
Keskustan valtuustoryhmä jätti 14.11.2022 valtuustoaloitteen Lapsimyönteinen Hollola. Aloite on neliosainen, ja aloitteessa mainitaan tavoitteeksi edistää lapsiperheiden muuttoa Hollolaan, eli edistää kunnan elinvoimaa.
Aloitteeseen ovat vastanneet elinvoimavaliokunta ja sivistys- ja hyvinvointivaliokunta palvelualueensa vastuulla olevien kysymysten osalta.
Elinvoimavaliokunta 2.5.2023:
Vastaus valtuustoaloitteen kohtiin 1. tonttikauppa ja 4. markkinointikampanja:
Kunnan väestökehityksen kannalta olisi tärkeää saada muuttajia eri ikäisistä asukkaista ja eri väestöryhmistä, joten asumisen markkinoinnin toimenpiteitä tulisi kohdistaa yksittäistä asiakasryhmää laajemmin erilaisiin potentiaalisiin asiakasryhmiin. Yleisesti asumisen markkinoinnin kehittäminen osana muuta kuntamarkkinointia edellyttää myös markkinoinnin riittävää resursointia, jotta markkinointia voitaisiin suunnata kohderyhmäkohtaisesti useille erilaisille kohderyhmille. Asumisen markkinointia tullaan tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin kunnanhallituksessa kevään 2023 aikana. Mikäli väestökehityksen kannalta halutaan tarjota etu tai tuki erityisesti lapsiperheille, se olisi tasapuolisen kohtelun, kohderyhmän kattavamman huomioinnin ja toteutukseen liittyvien muiden seikkojen kannalta tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa jollakin muulla menettelyllä, kuin kunnan luovuttamien tonttien luovutukseen sidottuna etuna tai alennuksena.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 31.5.2023:
Vastaus valtuustoaloitteen kohtiin 2. kuntalisä 3. syntymäpäiväraha.
Kuntalisän osalta vastauksessa on tuotu esiin mm. seuraavaa:
Hollolan kunnassa oli huhtikuussa 2023 lasten kotihoidontuen saajia 149 ja lapsia kotihoidon tuen piirissä 194. Kuntalisän arvioidut kustannukset (kuntalisän määrä 165 e/kk/lapsi ja kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan toisen vanhemman toimesta kotona) ovat kuukaudessa 32 010 euroa eli 384 120 e/vuosi
Valtakunnallisena tavoitteena on varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen, jota puoltavat maksuttoman varhaiskasvatuksen ja kaksivuotisen esiopetuksen kokeilut.
Suomessa kotihoidon tuen ongelmista puhuttaessa siihen on liitetty erityisesti äitien vaikutukset työuran kehitykseen, köyhyysriskin kasvu. On myös tutkittu ja arvioitu negatiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja oppimiseen, kun he eivät ole varhaiskasvatuksen. Tutkimukset puoltavat lapsen osallistumista varhaiskasvatukseen.
Syntymäpäivärahan osalta vastauksessa on tuotu esiin mm. seuraavaa:
Valtuustoaloitteen taloudellinen vaikutus syntymäpäivärahan osalta vuosittain olisi vuoden 2022 syntyneiden perusteella noin 200000 euroa.
Tilastojen valossa tällainen kannustin ei kuitenkaan näyttäisi olevan pitkällä tähtäimellä riittävä houkutin uusien kuntalaisten saamiseksi.
Valiokunnan päätöksellä 15.6.2022 §77 jo huomiodaan syntyneitä ja muuttajia kunnan palveluiden muodossa ja samalla kerätään tietoa mitkä asiat ovat vaikuttaneet muuttopäätökseen Hollolaa.
Kotihoidon lisä ja syntymäpäiväraha edellyttäisivät yhteensä vähintään 584 000 euron lisäystä hyvinvointipalveluiden budjettiin tuleviksi vuosiksi ja lisäksi henkilöstöresurssi, joka tarvittaisiin kuntalisän maksatukseen. Rahan lisääminen voisi vaikuttaa jo olemassa oleviin palveluihin, jos lähivuosina joudutaan selviämään pienimmillä euromäärillä.
Konsernipalvelut, kohta 4. asumisen markkinointi
Kunnan asumisen markkinointia on tehty painottaen tonttien esille nostamista. Osana kunnan tulevaa markkinointiohjelmaa, asumisen markkinointi nähdään osana laaja-alaisempaa kokonaisuutta. Siinä huomioidaan myös palveluiden ja ihmisten sekä elinkeinotoiminan selkeämpi esille nostaminen, asumisen eri vaihtoehtojen esittelyjen kanssa. Markkinointiohjelma esitellään kunnanhallitukselle syksyllä 2023.
Kunnanhallitus merkitsi aloitteen vastaukset tiedoksi. Vastaukset aloitteeseen annetaan valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.
HOLDno-2022-542 Valtuustoaloite Ylimääräisen yhteisöavustuksen jakamisesta Hollolassa
Pia Salo ja 36 muuta valtuutettua jätti valtuustoaloitteen 12.12.2022 hollolalaisille yhdistyksille suunnatusta ylimääräisestä yhdistysavustuksesta talven 2022 - 2023 aikana nousseiden energiakustannusten kattamiseen.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti 15.3.2023 § 29 hyväksyä valtuustoaloitteen ja esittää, että vuoden 2023 budjettiin lisätään 50 000 euroa lisämäärärahaa erillistä yhteisöavustusta varten.
Kunnanhallitus 27.3.2023 § 71 merkitsi sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan päätöksen tiedokseen ja lähetti lisämäärärahan varaamisen valmisteltavaksi konsernipalveluille valtuustokäsittelyä varten. Konsernipalvelut valmisteli asian käsiteltäväksi kunnanhallituksen kokouksessa 17.4.2023.
Lisämäärärahan kautta kunnan talousarvion mukainen vuosikate heikkenee 15 508 300 eurosta 15 458 300 euroon ja tulos muutosten jälkeen on 5 733 900 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus on päättänyt 17.4.2023 § 87 ehdottaa talousarviomuutosta valtuustolle, ja valtuusto hyväksyi esityksen 24.4.2023 § 13.
HOLDno-2022-543 Valtuustoaloite Kiusaamisen vastainen ohjelma
Kati Pölönen ja kuusi muuta valtuutettua jätti valtuustoaloitteen 12.12.2022 kiusaamisen vastaisesta ohjelmasta.
Aloitteeseen annettiin sivistys- ja hyvinvointivaliokunnassa 10.5.2023 seuraava vastaus.
Kiusaamisen vastaisessa valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Hollolan kuntaan tehtäisiin toimintaohjeet kiusaamistapauksiin sekä koulutettaisiin jokaiselle koululle Resto-ohjaaja.
Valtuustossa hyväksytyssä strategiassa on hyvinvointipalveluiden strategisissa ohjelmissa ennakoivan hyvinvoinnin hanke, jonka osa-alueina on liikkuminen, ruoka, mieli ja päihteet. Vuoden 2023 suunnitelmana on tehdä kiusaamisen vastainen suunnitelma Hollolaan. Suunnitelman tekemistä varten on perustettu työryhmä. Eteläisen Aluerehtori ja varhaiskasvatuspäällikkö vastaavat työryhmän kokoamisesta. Työryhmään kuluu heidän lisäkseen kehittäjäopettaja, varhaiskasvatuksen asiantuntija, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen esihenkilö, nuorisotyöntekijä, rehtori ja tuenvastaava. Kyseinen asiakirja olisi toimintaa ohjaava suunnitelma Hollolassa.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja henkilöstöä on koulutettu PIKI – toimintamallista/materiaalin käytöstä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat kouluttaneet henkilöstöä ja huolehtivat yhdessä varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöiden kanssa henkilöstön osaamisesta. Yksiköillä on käytössä varhaiskasvatuksen oma yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja kaveritaitojen suunnitelma, jota käytetään työn tukena ja arvioinnin välineenä.
PIKI-toimintamallin avulla tunnistetaan ja ehkäistään kiusaamista kotona ja varhaiskasvatuksen ryhmissä. PIKI vahvistaa lasten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, antaa tukea vanhemmille ja valmiuksia ammattilaisille. Toimintamallin toteutuksen apuna ovat lasten kuvakirja, kasvattajille ja kotiväelle suunnattu yhteinen opas, materiaalipaketti sekä verkkomateriaali. Materiaali tarjoaa taitoja lapselle, tukea vanhemmille ja valmiuksia ammattilaisille. PIKI-toimintamalli perustuu ajatukseen siitä, että pienten lasten kiusaamisessa on kyse puutteista vuorovaikutus- ja itsesäätelytaidoissa. Piki on vain yksi materiaali, lisäksi myös muita materiaaleja käytössä, kuten Fanny sarja ja turvataidot- materiaali.
Resto-sovittelu perustuu restoratiiviseen lähestymistapaan, jossa on kyse ihmissuhteet, tunteet ja tarpeet huomioon ottavasta konfliktinhallintamenettelystä. Restoratiivinen lähestymistapa korostaa kohtaamiseen, keskusteluun ja yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia, jossa pyritään osapuolten välisen ymmärryksen lisääntymiseen. Osapuolia kunnioitetaan oman konfliktinsa asiantuntijoina ja keskeisenä ajatuksena on tapahtuneen teon palauttaminen asianosaisille siten, että he voivat itse olla aktiivisia osallisia asiansa ratkaisussa. Toiminnan tavoitteena on eheyttää rikkoutunut ihmissuhde niin, että mieltäpahoittanut tilanne ei enää toistu. Yhdessä sovittua käytöksen muutosta tuetaan ja sopimuksen pitämistä seurataan.
Aikuisjohtoisen sovittelun osapuolina voivat olla oppilaat tai oppilas ja henkilökunnan jäsen. Henkilökunnan asiantunteva tilannekohtainen arviointi tarkoituksenmukaisesta menettelystä ohjaa tapauksen käsittelyä. Syventävän RESTO-koulutuksen käyneet henkilökunnan jäsenet toimivat sovittelijatehtävän lisäksi koulunsa sovittelutyön asiantuntijoina yhdessä vertaissovittelijoiden ja Verso-toimintaa ohjaavien aikuisten kanssa. Salpakankaan koululla on jo 10 Resto-koulutettua. Verso-toimintaa on kaikilla kouluilla. Resto-asiantuntijuutta tarjotaan kaikkien koulujen käyttöön tälläkin hetkellä. Koulukohtainen suunnitelmien tueksi valmistellaan kuntakohtaista kiusaamisen vastaista-suunnitelmaa.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteutti kiusaamisen vastaisten menetelmien arvioinnin, jonka tulokset julkaistiin elokuussa 2022. Arviointi oli osa OKM:n toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi. Arvioinnissa ei laitettu eri menetelmiä paremmuusjärjestykseen, vaan todettiin yhden tai useamman kiusaamisen vastaisen menetelmän käytön jäsentävän ja edistävän koulujen kiusaamisen vastaista työtä.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti antaa valtuustoaloitteeseen yllä esitetyn vastauksen. Kunnassa on valmisteilla koko kunnan kiusaamisen vastainen suunnitelma ja Resto-ohjaajia pystyään jo hyödyntämään kaikilla kouluilla.
Kunnanhallitus merkitsi aloitteen vastauksen tiedoksi 22.5.2023 § 131. Vastaus aloitteeseen annetaan valtuustolle tiedoksi, osana valtuustolle annettavaa aloitekoostetta.