Kunnanhallitus, kokous 18.9.2023

Perustelut

Hollolan ympäristöyhdistys ry on 1.3.2023 lähettänyt kunnanhallitukselle aloitteen, Hedelmätarhan tervaleppäkorven luonnonsuojelualueen laajentamiseksi. Saapunut aloite on tämän esityslistan liitteenä.

Toimivalta

Hallintosäännön §113 mukaisesti: Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Hallintosäännön §114 mukaisesti: Aloitteen käsittelee se kunnan viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. 

Aloite on valmisteltu elinvoiman palvelualueella. Elinvoimavaliokunta antaa asiassa lausunnon ja päätös tehdään kunnanhallituksessa. 

Aloitteen sisältö

Ympäristöyhdistys ehdottaa Hedelmätarhan luonnonsuojelulailla rauhoitetun tervaleppäkorven laajentamista. Asia on tullut ajankohtaiseksi sen eteläpuolista aluetta uhkaavien metsänhoitotöiden vuoksi. Ympäristöyhdistys ehdottaa, että metsänhoitotyöt tulee keskeyttää, kunnes aloite on käsitelty. 

Hedelmätarhan tervaleppäkorven ja sen eteläpuolella olevan Hedelmätarhan lammen välinen (kiinteistöt 98-435-37-24 ja 98-435-7-640) noin 0,6 ha:n alue on suurelta osin samaa luontotyyppiä kuin 1990-luvulla suojeltu alue. Aloitteen perustelut ovat kokonaisuudessaan luettavissa liitteenä olevasta aloitteesta. 

Nykyinen Hedelmätarhan tervaleppäkorven suojelu

Hedelmätarhan tervaleppäkorpi on nykyisin suojeltu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisena suojellun luontotyypin rajauksena (vanha Luonnonsuojelulaki 1096/1996). Suojelusta on tehty päätös 13.2.2003 (Hämeen ympäristökeskus, Dnro HAM-2002-L-269-253). Rajattu alue ei ole kokoaan kunnan omistuksessa vaan sijoittuu osittain myös yksityisten maanomistajien maalle. Rajatun suojellun luontotyypin esiintymää ei saa hävittää eikä heikentää.

Maankäyttö ja kaavoitus

Hedelmätarhanlammen pohjoispuolella alueella on voimassa asemakaava 09806-81, vuodelta 1987. Suojeltu tervaleppäkorpi ja puronvarsi on VL-alueella (lähivirkistysalue) ja lisäksi alueella on ohjeellisia aluevarauksia yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuista alueista. Nämä eivät ole toteutuneet kaikki. Luonnonsuojelualueelle on rakennettu pitkospuulenkki ja niille johtaa melko kapea polku lammelta päin. Ohjeellisten kävely- ja pyörätiemerkintöjen osalta voidaan todeta, ettei niiden toteutuminen kaavassa esitetyllä tavalla ole todennäköistä, sillä alueen maaperä on pehmeää ja vaikeasti rakennettavaa.

Hedelmätarhanlampi sijaitsee asemakaavan 09806-57 (vuodelta 1983) alueella ja lammella on merkintä VV (uimaranta-alue). Lammen ympäri menee ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu alue. Lammen länsipuolen kävelytie on eri asemakaavan (09806-124, vuodelta 1992) alueella. Käytännössä kävelytie koko lammen ympäri ei ole toteutunut vaan se on osittain polkuna. 

Strategisessa yleiskaavassa 2020 (voimaan 19.8.2023) Hedelmätarhan alueen läpi kulkee ohjeellinen ekologinen ja virkistysyhteys. Yhteyden turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota alueen suunnittelussa. 

Kaavoja koskevat tekstit on käyty läpi kaavoituksen kanssa asian valmisteluvaiheessa. 

Puistometsäsuunnitelma

Hedelmätarhanlammen pohjoispuolella sijaitsee kolme eri metsäkuviota, 66, 67 ja 68, jotka on sisällytetty puistometsäsuunnitelmaan (elinvoimavaliokunta 21.12.2021 § 127). 

Kuvioille 67 ja 68 ei ole suunniteltu toimenpiteitä ja kuvio 68 on Hedelmätarhan tervaleppäkorven rajatulla suojelualueella. Kuvio 67 sijoittuu puro-uoman välittömään läheisyyteen. Sen hoitoluokka on C5, Arvometsä ja lisätiedoissa todetaan: ”Kostea lehto, joka rajoittuu tontteihin. Reunoilta poistetaan tarvittaessa huonokuntoisia puita. Rungon osia jätetään maapuiksi.”

Kuviolle 66 oli suunniteltu harvennushakkuita, jotka myös toteutettiin maaliskuussa 2023. 

Alueen nykytila

Metsäkuvion 66 harvennushakkuille oli haettu maisematyölupa (Nro 98-2022-178), joka on lainvoimainen. Alueelle tehdystä aloitteesta huolimatta harvennushakkuita ei keskeytetty vaan ne on tehty 5.3.2023 alkaen. Kun harvennuksen mahdollista keskeyttämistä on pohdittu, asiasta on oltu yhteydessä ELY-keskuksen asiantuntijaan Petri Pohjoseen (sp Pihlaja-Kuhna - Pohjonen 28.2.2023). Pohjosen näkemyksen mukaan (sp. Pohjonen – Pihlaja-Kuhna 28.2.2023) kuvailluille hoitotoimenpiteille ei ollut estettä. Hän suositteli tekopökkelöjen tekemistä lehtipuustosta työn yhteydessä. Päätösvalta harvennushakkuiden jatkamisesta on elinvoimajohtajalla. 

Hedelmätarhan purouoman ympärillä esiintyy vieraslaji jättibalsamia, jota on torjuttu kunnan toimesta jo muutamia vuosia aktiivisesti. Alueelle on mm. viety torjuntakehikoita, joihin kuntalaiset voivat kitkeä jättibalsamia ja jotka tyhjennetään kunnan toimesta. Torjuntatoimet jatkuvat HAKA-hankkeessa tällä hetkellä ainakin vuoden 2024 loppuun asti. 

Alueella ei ole teetetty tuoreita luontoselvityksiä eikä suojellulle tervaleppäkorvelle ole tehty käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Maastohavaintojen mukaan suojellun alueen ulkopuolella etenkin puronvarsi on ominaisuuksiltaan tervaleppämetsän (uusi Luonnonsuojelulaki 9/2023, § 64, kohta 4 tervaleppämetsä) kaltaista ja melko luonnontilaista. Alue on lähteistä. 

Alueella on suurta merkitystä paikallisena luonto- ja virkistyskohteena ja metsä on myös Salpakankaan koulun kummimetsä. Lammella on aikaisemmin ollut uimaranta, mutta lammen veden huonon hygieenisen laadun vuoksi uimaranta on poistettu käytöstä toistaiseksi. 

Neuvottelu ja maastokäynti 25.5.2023

Hollolan kunnan edustajilla ja Hämeen ELY-keskuksen luonnonsuojelun asiantuntijoilla on neuvottelu 25.5.2023, jossa yhtenä aiheena oli Hedelmätarhan tervaleppäkorven suojelualoite. Samalla käytiin myös maastossa Hedelmätarhanlammen ja tervaleppäkorven alueella.

Maastossa käytyjen keskustelujen perusteella, tehdyt harvennushakkuut eivät sinänsä ole este luonnonsuojelualueen laajentamiselle. ELY:n edustajien näkemyksen mukaan asia olisi paras käsitellä yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisena (uusi luonnonsuojelulaki § 47) eikä aiemmin tehdyn suojellun luontotyypin rajojen tarkastamisena. Mikäli kunta päättäisi hakea yksityisen luonnonsuojelualueen perustamista, joka on laajempi kuin nykyinen aluerajaus, uusi rajaus voisi korvata vanhan päätöksen siltä osin, kun alue on kunnan omistuksessa. Tarvittaessa ELY:stä voi pyytää lausuntoa ennen asian viemistä päätöksentekoon. 

Hedelmätarhanlampi ja sen kunnostussuunnitelma

Hedelmätarhan lammelle on tehty kunnostussuunnitelma (Vahanen Environment Oy, 12.11.2021), jota ei ole käsitelty päätöksenteossa. Kunnostussuunnitelma sisältää paljon hyvää tietoa, mutta sen päätelmät ovat perustuneet vain 15.9.2021 otettuihin vesinäytteisiin sekä aikaisempiin terveysvalvonnan tekemään uimavesivalvonnan tuloksiin, joissa on tutkittu vain mikrobiologista laatua. Hedelmätarhan lammen veden ravinnepitoisuuksista ei ollut aikaisempaa tietoa. 

Kunnostussuunnitelmassa lammen kunnostusta on tarkasteltu kahden erilaisen vaihtoehdon näkökulmasta: VE1. Lampi ympäristöineen säilyy lähivirkistysalueena tai VE2. Lammen vesi täyttää uimaveden laatuvaatimukset.

Kunnostussuunnitelmassa on esitetty erilaisia ajatuksia toimenpiteiksi, mm. vesihuoltotarkastelua alueelle, kosteikkoa, biohiilisuodatusta, eroosion estämistä valuma-alueella, vesikasvillisuuden vähentämistä tai poistamista lammesta sekä ruoppausta. Toimenpiteille on myös laskettu kustannuksia. Osa esitetyistä toimenpiteistä sijoittuu myös alueelle, jota aloitteessa esitetään suojelualueeksi. 

Vuosien 2022-2023 aikana Hedelmätarhan lammesta, siihen johtavasta purosta ja lähteikköalueesta on otettu uusia vesinäytteitä kahdessa eri hankkeessa; ”Koivusillanjokeen ja sen alapuolisiin vesiin kohdistuvan kuormituksen selvitys, Hollola” ja ”Salpakankaan viemäriylivuoto -hankkeessa”. Koska tietoa veden ravinnepitoisuuksista on nyt enemmän, on suunniteltu, että Hedelmätarhanlammen kunnostussuunnitelma päivitetään. 

Taloudelliset vaikutukset

Päätöksellä ei ole välittömiä talousvaikutuksia. Metsätuottoja ei ole odotettavissa, koska kohteella ei ole enää tarkoitus tehdä hakkuita metsäsuunnitelman mukaan. Koska puustotuottoja ei ole odotettavissa, METSO-ohjelmaan liittämisestä ei myöskään ole odotettavissa korvauksia suojelusta, mikäli suojelualue perustettaisiin. 

Alueelle voisi tehdä myöhemmin hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa huomioitaisiin sekä mahdolliset lammen kunnostussuunnitelmat että alueen hoito tervaleppämetsän luontotyypin ominaisuuksia lisäten. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekoon, sekä mahdollisiin hoitotoimenpiteisiin on mahdollista hakea avustuksia esimerkiksi HELMI-ohjelmasta. Avustuksien hakemista selvitetään myöhemmin Monta Luontoa -ohjelman valmistelussa.