Kunnanhallitus, kokous 17.11.2025

Perustelut

Ennallistamisasetus

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että käytetään monia erilaisia tapoja vahvistaa luontoarvoja. Ennallistamisasetus jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa asetuksen toimeenpanossa, ja asetusta voidaan toimeenpanna esimerkiksi vapaaehtoisin keinoin. Asetuksen toimeenpanoa varten laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa muun muassa määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisen ennallistamissuunnitelman on määrä valmistua kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle.

Suunnitelma valmistellaan viidessä eri teemaryhmässä sekä projektiryhmässä, joita vetävät ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat. Teemaryhmät on jaettu ennallistamisasetuksen artikloiden aihealueiden mukaan: 1) maa- ja sisävesiluontotyypit, lajien elinympäristöt sekä virtavedet ja tulvatasanteet, 2) meriluonnon tilan parantaminen, 3) kaupunkiympäristöt, 4) maatalousympäristöt ja pölyttäjäkannat ja 5) metsäluonto. 

Kaupunkiekosysteemialueiden määrittely, kaupunkivihreä ja latvuspeittävyys

Ennallistamisasetuksen kaupunkiympäristöt- kokonaisuuteen kuuluu kaupunkiekosysteemialueiden määrittely, kaupunkivihreä ja latvuspeittävyys. Viherpinta-alatavoite on kansallinen ja sitä myös mitataan ja seurataan kansallisella tasolla. Latvuspeittävyys sen sijaan on kaupunkiekosysteemialuekohtainen.

Kaupunkivihreän osuutta ja latvuspeitteisyyttä koskevilla tavoitteilla pyritään parantamaan luonnon monimuotoisuuden lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kaupunkiympäristöissä pyritään lisäämään varjostusta ja haihtuvuutta sekä esimerkiksi sade- ja tulvavesien imeytyspintoja. Asetuksen kohteena olevien kaupunkialueiden viherpeitteisyyden tulee säilyä yli 45 prosentissa ja latvuspeittävyyden yli kymmenessä prosentissa kaupunkien taajama-alueen pinta-alasta valtakunnallisella tasolla mitattuna vuoteen 2030 asti.

Vuodesta 2030 alkaen kaupunkivihreää valtakunnan tasolla ja latvuspeitteisyyttä kullakin kaupunkialueella tulee kasvattaa kohti kunkin jäsenvaltion itse asettamaa, tyydyttävää tasoa.

Ympäristöministeriö on pyytänyt kaupunkiekosysteemialueiden rajaamisesta kuntien näkemyksiä 19.11.2025 mennessä. Hollolan kunta vastaa kommenttipyyntöön antamalla asiaan seuraavan lausunnon:

Lausunto

Euroopan unionin ennallistamisasetuksen artikla 8 edellyttää kaupunkivihreän ja latvuspeiton lisäämistä kaupunkiympäristöissä vuodesta 2031 alkaen. Artikla koskee Suomessa noin 70 kuntaa, ja tavoitteet kohdistuvat näiden kuntien taajaan asutuille alueille.

Hollolan kunta on niukasti UCC-raja-arvon alapuolella ja jää tällä hetkellä soveltamisalaan kuuluvien kuntien ulkopuolelle. Ennakkomateriaalien mukaan rajausarvoja tarkastellaan niin, että raja-arvon ylittyessä myöhemminkin, kunta nousisi soveltamisalaan kuuluvien kuntien joukkoon. Näin ennallistamisasetuksen artikla 8 voisi myöhemminkin tulla koskemaan myös Hollolan kuntaa kansallisen suunnitelman mukaisesti.

Jäsenvaltio määrittelee kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa kaupunkiekosysteemialueet, joilla kaupunkivihreän ja latvuspeiton kehitystä seurataan, sekä toimenpiteet, joilla kaupunkivihreää ja latvuspeittoa aiotaan lisätä.

Kommentointipyynnön aineistojen perusteella ei voida arvioida riittävästi esitettyjen rajausten ja koko asian todellisia vaikutuksia tai tarkoituksenmukaisuutta, koska tavoitetason kansallista määrittelyä ei ole vielä esitettynä.  Kunta tarvitsee lisäksi tietoa sekä muiden yksittäisten artikloiden, että kaikkien artikloiden yhteisvaikutuksista toimintaansa sekä taloudellisista vaikutuksista.

Hollolan kuntaa koskeva rajaus karttapalvelussa sisältää artiklan 8 toimeenpanoa valmistelevan teemaryhmän ja Euroopan komission suosittelemat kaupunkiekosysteemialueen taajaan asutut alueet ja lähialueet. Hollolan kunnan osalta varsinkin lähialueet sisältävät paljon rakentamatonta ympäristöä, joita oletettavasti viherpeitteisyyden lisäämisen toimenpiteet eivät koskisi nykyhetken tilan mukaan. Lähialueisiin kuuluu kuitenkin potentiaalisia taajamien laajentumisen alueita tai muita tulevaisuuden muutosalueita, jonka vuoksi lähialueiden rajaukset ovat suositeltavia kommenttipyynnön aineistojen mukaisina.

Hollolan kunta haluaa lähtökohtaisesti edistää kestävän kaupunkiympäristön kehittymistä, jota esimerkiksi artikla 8 avulla tavoitellaan Euroopan kaupungeissa ja kunnissa. Viihtyisät viherympäristöt lisäävät luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi asuinympäristön viihtyisyyttä, kunnan elinvoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia.

Hollolan kunnan rakennetun ympäristön kaupunkivihreän ja latvuspeitteen taso on jo nykytilassa vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Hollolan kuntakeskus rajoittuu laajaan luonnonsuojelualueeseen ja muihin viher- tai metsäalueisiin, mikä varmistaa tiiviin kuntakeskuksen asukkaille lyhyen yhteyden päässä sijaitsevan laajan virkistysalueen ja reitistöt sekä yleisesti luontoympäristön helpon saavutettavuuden, joka tulisi ottaa tarkastelussa huomioon.

Latvuspeittävyydelle asetettava tavoitetaso ei saa olla ristiriidassa alueidenkäyttötavoitteiden ehyen yhdyskuntarakenteen kanssa, mikä korostaa jo rakennettujen alueiden tiivistämistä ja täydennysrakentamista. Salpakankaan kuntakeskuksen sijoittuminen harjualueelle yhdessä puolustusvoimien harjoitusalueen ja luonnonsuojelualueen kanssa rajaa kuntakeskuksen laajentamismahdollisuuksia jo sinällään merkittävästi. Jos latvuspeittävyydestä muodostuu käytännössä merkittävä ohjausvaikutus maankäytön suunnitteluun, se myös rajoittaa ja estää kunnan kehittämistä nykyisellä sijainnilla ja voi hajauttaa yhdyskuntarakennetta entisestään.

Kunta seuraa mielenkiinnolla kansallisen suunnitelman valmistelua ja sen sisältämiä toimenpiteitä, seurantamenetelmiä ja asetettuja tavoitteita, riippumatta siitä kuuluuko Hollolan kunta tässä vaiheessa soveltamisalaan. Kommentoitavan aineiston perusteella UCC-rajausta tarkastellaan seuraavaksi 2031. Hollolan kunta esittää, että Hollolaa ei laskettaisi mukaan kaupunkiekosysteemialueiden rajaamiin alueisiin. Hollolan kunta haluaa kuitenkin olla mukana kansallista valmistelua koskevassa keskustelussa teeman edistämiseksi sekä saada mahdollisuuden kommentoida asiaa valmistelun edetessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus päättää antaa ympäristöministeriön kommenttipyyntöön Hollolan kunnan lausuntona edellä, asian perustelut kohdassa esitetyn lausunnon.