Perustelut
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta on kokouksessaan 11.12.2024 käsitellyt § 147 Tiilikankaan koulun oppilaiden uuden lähikoulun määräytymistä vuoden 2025 palveluverkkomuutoksessa. Päätökseen liittyen kuntaan on tullut lukuisia oikaisuvaatimuksia. Kuntalain 92 §:ään ja hallintosäännön 32 §:n nojalla, kunnanhallituksen puheenjohtaja on 16.12.2024 päättänyt ottaa sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan päättämän asian kunnanhallitukseen käsiteltäväksi. Otto-oikeuden käyttäminen merkitsee, että asia siirtyy kokonaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Kunnanhallituksella on asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin alemmalla viranomaisella on ollut. Se on velvollinen tekemään asiassa päätöksen. Käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan
- tehdä uusi päätös
- aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa taikka
- asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.
Koska sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan 11.12.2024 § 147 päätökseen on käytetty otto-oikeutta ja valiokunnan päätös on näin tullut kumotuksi, kunnanhallitus ottaa huomioon valiokunnan päätöksen osalta jätetyt oikaisuvaatimukset ja kannanotot osana asiaa koskevaa kunnanhallituksen käsittelyä. Kunnanhallituksen päätöksestä syntyy uusi päätös, josta on muutoksenhakuoikeus. Kooste saapuneista oikaisuvaatimuksista sekä adressi ovat tämän liistan liitteenä.
Asian tausta
Kunnanvaltuusto päätti 17.6.2019 § 37 talouden tasapaino-ohjelmasta. Talouden tasapainohaaste liittyi erityisesti syntyvyyden merkittävään alenemiseen ja siihen liittyvien valtionosuuksien vähenemään.
Tasapaino-ohjelmaan sisältyi linjaus palveluverkon -5 yksikön vähennyksestä, jonka jatkovalmistelun aikana investoinnit palveluverkkoon keskeytettiin lukuun ottamatta akuutteja sisäilmakorjauksia. Valmistelun pohjalta valtuusto päätti 17.2.2020 § 6 seuraavaa:
· Paimelan koulu ja päiväkoti jatkavat toimintaansa.
· 1.8.2020 Hiekkalinnan päiväkoti yhdistyy Salpakankaan päiväkotiin ja toiminta kiinteistössä päättyy. Samalla myöskin tarve ko. kiinteistön peruskorjaamiselle poistuu.
· 1.8.2022 Hälvälän koulu yhdistetään Tiilikankaan ja Salpakankaan kouluihin ja Hälvälän koulun toiminta päättyy.
· 1.8.2025 Tiilikankaan koulu yhdistetään Salpakankaan kouluun ja Tiilikankaan koulun toiminta päättyy.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää Salpakankaan ja Heinsuon koulujen toiminnan tiivistä yhteistyötä, jotta opetuspalvelujen järjestäminen toteutuu asianmukaisesti ja oppilaiden tarpeet huomioiden. Valtuuston päätös 17.2.2020 listan liitteenä.
Valtuuston 15.11.2021 § 81 budjettikäsittelyssä päätettiin äänin 23-20 lisätä Hälvälän koululle määräraha lukukaudeksi 2022-2023. Hälvälän koulun oppilaat siirtyivät Tiilikankaan kouluun 1.8.2023 alkaen.
Valtuuston 11.11.2024 § 59 budjettikäsittelyssä äänestettiin talousarvion palauttamisesta koskien Tiilikankaan koulun kunnon selvittämistä sekä Tiilikankaan koulun lukuvuoden 2025-2026 jatkoajasta. Jatkovalmistelu- ja muutosesitys hylättiin. Valtuusto päätti näin pysyttää valtuuston 17.2.2020 § 6 Tiilikankaan koulua koskeneen lakkautuspäätöksen.
Syntyvyyden aleneminen
Lasten määrään vaikuttanein keskeisin tekijä on nopea syntyvyyden aleneminen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 syntyi 56 742 lasta ja vuonna 2023 43 383 lasta eli -23,5 % vähemmän. Samaan aikaan muuttoliike kohti suurimpia keskuskaupunkeja on kiihtynyt.
Palveluverkkopäätöksen keskeinen peruste pohjautui syntyvyyden nopeaan alenemiseen. Tältä osin merkittävää muutosta ennusteisiin nähden ei ole tapahtunut. Hollolassa syntyneiden lasten määrä oli vuonna 1990 304 lasta, vuonna 2000 229 lasta, vuonna 2010 251 ja vuonna 2020 150 lasta (vuonna 2023 148 lasta).
Tilastokeskuksen syksyn 2024 ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 0-6 vuotiaiden määrä vähenee -3713, 7-14 vuotiaiden määrä -47 416 ja 13-15 vuotiaiden määrä -17 337 eli yhteensä alle 16 vuotiaiden määrän vähenemä on -72 114. Näin suurella lasten ja nuorten määrän vähenemällä on laajamittaisia vaikutuksia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, II-asteen opetuksen, korkeakoulutuksen sekä työvoiman osalta.
Hollolan kunnan opetustarpeisiin ja palveluverkkosuunnitteluun vaikuttaa merkittävästi kuntarakenne; nk. Vesikansan (Kukkilan, Kalliolan ja Paimelan) oppilaat ohjautuvat Lahden kouluihin 7-9 luokan osalta. Lisäksi Salpakankaalla toimii vaativan erityisen tuen koulu perusopetuksen oppilaille, Kankaan koulu (oppilaita 80 syksy 2024), mihin ohjautuu lapsia myös ulkokunnista. Myös lastensuojeluyksiköiden määrällä on vaikutuksia. Yhteensä ulkopaikkakuntalaisia lapsia opetuksessa on tällä hetkellä 118.
Muuttoliike tasaa lasten määrää erityisesti kuntakeskustan osalta.
Lukuvuonna 2019-2020 Hollolan kunnan koulujen oppilaiden ja esiopetuksessa olevien kokonaismäärä oli 2807 (ilman Kankaan koulua). Lukuvuonna 2024-2025 vastaava luku on 2568. Oppilasvähenemä on viime vuosina ollut n. 50 oppilasta/vuosi. Oppilasmääriä koskevissa keskusteluissa sekaannusta on aiheuttanut paitsi kuntarakenteen (Vesikansa) oppilasmäärä kunnan kouluissa, myös Kankaankoulun ja ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden määrä sekä se, että esikoulutoiminta ei ole perusopetukseen kuuluvaa toimintaa vaan varhaiskasvatuksen alaista toimintaa. Vertailuja eri lukujen välillä on tehty siten, että lukuihin ei kaikin osin ole sisältynyt samoja tekijöitä.
Ennusteiden mukaan Hollolan kunnan koulujen oppilaiden kokonaismäärä laskee nykyisestä 2365 oppilaasta 400-500 oppilasta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tätä kiihtyvää kehitystä selittää pienenevät ikäluokat, jotka tulevat isompien, poissiirtyvien ikäluokkien sijaan.
Lasten määrä on vähentynyt erityisesti kyläalueilla. Tähän vaikuttanee yleinen yhteiskunnallinen kehitys, missä asuminen keskittyy entistä enemmän keskusta-alueille, keskuskaupunkeihin sekä se, että lapsiperheiden määrä on syntyvyyden alenemisen myötä vähentynyt merkittävästi.
Tiilikankaan koulun kunto
Tiilikankaan koulun laajemman peruskorjauksen tarve on ollut ilmeinen jo vuodesta 2019 lähtien. Osa tiloista on suljettu, tiloihin on tehty kohdennettuja korjauksia ja sisäilmaa on seurattu sisäilmatyöryhmän toimesta, johon kuuluu mm. lääkäri ja ympäristöterveydenhuollon asiantuntija.
Koska kiinteistö kuitenkin on elinkaarensa päässä ja tiedossa on jo toteutuneista esimerkeistä (mm. yläkoulu, Salpakankaan koulu, lukio) sekä kansallisen sisäilmaohjelman (VM) yhteydessä toteutetuissa tutkimuksissa on havaittu, että elinkaarensa loppuvaiheessa olevien rakennusten sisäilmariskit kasvavat voimakkaasti ja todennäköisyys nopeisiin väistötilatarpeisiin kasvaa. 1-2 vuoden lisäaika Tiilikankaan koulu osalta ei olisi tuonut ratkaisua tilakysymykseen, mutta olisi lisännyt riskejä merkittävästi. Mikäli Tiilikankaan koulua haluttaisiin ylläpitää, sen laajamittainen peruskorjaus tai uudisrakentaminen olisi välttämätöntä.
Tiilikankaan koulun sisäilman turvallisuuden varmistamista koskevien toimenpiteiden selvitys kevään 2025 lukukauden osalta on parhaillaan ulkopuolisen asiantuntijan arvioitavana. Selvitys ei vielä ole valmis.
5-6 luokkalaisten siirtyminen keskuskouluihin
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta on käsitellyt 5-6 luokkalaisten sijoittumista palveluverkossa kokouksissaan 24.4.2024 ja 9.10.2024. Ennakkovaikutusten arvioinnissa on vertailtu nykyistä tilannetta ja 5.-6.-luokkalaisten palauttamista alakouluihin Herralan, Nostavan, Paimelan ja Pyhäniemen kouluissa. Lukuvuoden 2024-2025 alussa perusopetuksessa on oppilaita Herralassa 35, Nostavalla 40, Paimelassa 24 ja Pyhäniemessä 98. Neljännellä luokalla oppilaita on Herralassa 5, Nostavalla 11, Paimelassa 9 ja Pyhäniemessä 31.
Valtuuston päätöksessä 7.11.2016 §67 päätettiin, että 5.-6.-luokkalaiset siirtyivät keskuskouluihin 14.8.2017 alkaen. Kunnan yhtenäiskouluprosessi on rakentunut pitkän suunnittelutyön aikana. Koulujen rakenne, toiminnallisuus ja oppimisympäristöt on rakennettu tämän toimintamallin pohjalle. Oppilaalle muodostuu johdonmukainen koulupolku, jossa yksilölliset tarpeet voidaan huomioida ajan ja resurssien mukaisesti. Henkilökunnan osaaminen on käytössä kokonaisuus huomioiden. Opetussuunnitelman mukainen valinnaisuus toteutuu yhtenäiskouluissa paremmin kuin pienillä kouluilla, joissa henkilökuntaresurssit eivät mahdollista valinnaisainetarjontaa.
Huomioitavaa on, että opettajaresurssia jouduttaisiin lisäämään neljän henkilötyövuoden (280 000 euroa) verran vuositasolla. Psykososiaalisen oppilashuollon resurssia jouduttaisiin hajauttamaan ja se vähentäisi resurssia nykyisiltä vastaanottavilta kouluilta. Nostavan ja Herralan osalta varhaiskasvatuspalveluita jouduttaisiin siirtämään kuntakeskukseen ja hankkimaan lisätilat. Opetusresurssin hajauttaminen nostaisi oppilaskohtaisia kustannuksia. Ruoka- ja siivouspalveluita ei pystyttäisi toteuttamaan nykyisen palvelusopimuksen mukaisesti. Kustannussäästöä toisi kuljetuskustannukset, mutta tämä kattaisi vain yhden opettajan palkkauksen. Oppilaita jouduttaisiin siirtämään joukkoliikenteestä erilliskuljetuksiin.
5-6 luokan oppilaiden palautusta nk. kyläkouluihin ei pidetä edellä olevista syistä perusteltuna eikä se ratkaise käsillä olevaa tilakysymystä.
Liitteenä sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan päätös 9.10.2024 § 120 5-6 luokkalaisten sijoittuminen palveluverkossa sekä siihen liittyvä vaikutusten ennakkoarviointi.
Oppilaaksi ottamisen periaatteet
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta on 9.10.2024 § 119 päättänyt oppilaaksi ottamisen periaatteista seuraavaa:
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti muodostaa kuusi (6) oppilaaksiottoaluetta 1.11.2024 alkaen.
Vesikansa (Kalliola ja Paimela), Pyhäniemi-Kirkonkylä, Hämeenkoski, Etelä-Hollola (Nostava ja Herrala) ja Salpakangas (Heinsuo, Salpakankaan koulu, Tiilikangas, Hälvälä). Tilanteissa, joissa oppilas asuu kahden entisen lähikoulualueen rajalla, oppilas voidaan ohjata siihen kouluun, johon kotoa on luonteva kulkusuunta ja johon koulukuljetuksen järjestäminen onnistuu tarkoituksenmukaisemmin. Näiden viiden alueen lisäksi muodostetaan koko Hollolan kattava erityisopetus.
Lisäksi valiokunta määritteli lähikoulujen määräytymisessä korostuvat periaatteet sekä tilanteet, joissa oppilaalle osoitetaan lähikoulu.
Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan 9.10.2024 § 119 päätös liitteenä.
Tiilikankaan oppilaiden uuden lähikoulun määräytyminen
Tiilikankaan oppilaiden uudeksi lähikouluksi voidaan määritellä joko Heinsuon koulu tai Salpakankaan koulu. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy haasteita.
Tiilikankaan koulussa on tällä hetkellä 34 esiopetuksen oppilasta ja 173 perusopetuksen oppilasta. Lähtökohtana on pidetty sitä, että luokkia ei ryhdytä hajasijoittamaan kahden koulun välillä.
Salpakankaan koulu on mitoitettu 850 oppilaalle ja siellä opiskelee syksyllä 2024 907 perusopetuksen oppilasta. Lisäksi koulun yhteydessä on tällä hetkellä 74 esiopetuksen oppilasta ja Kankaan koulun 80 oppilasta. Mikäli Tiilikankaan oppilaat siirtyvät Salpakankaan kouluun, tilajärjestelyt vaativat mittavia muutoksia mm. sisäpihan kattaminen ja erityistilojen muutostöitä. Kustannusarvio 633 000 euroa. Salpakankaan koulun arvioidaan pysyvän 2020-luvun n. 900 oppilaan kouluna (ilman Tiilikankaan oppilaita)
Heinsuon koulu on mitoitettu 700 oppilaalle, koulussa on tällä hetkellä 552 5-9 luokan oppilasta. Tilat vaativat uuden sisääntuloeteisen rakentamisen sekä luokkatila- ja pihamuutoksia. Kustannusarvio 400 000 euroa. Heinsuon koulun arvioidaan vähenevän 2020-luvulla 200-300 oppilaan kouluksi (ilman Tiilikankaan oppilaita).
Liitteenä vaihtoehtojen vertailu.
Asiantuntijana kokouksessa paikalla sivistys- ja hyvinvointijohtaja Kim Strömmer.
Ehdotus
Esittelijä
-
Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi
Kunnanhallitus merkitsee Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan 11.12.2024 käsitellyt § 147 päätökseestä saapuneet oikaisuvaatimukset ja adressin tiedoksi.
Kunnanhallitus päättää, että Tiilikankaan koululaisten (0-4 lk) uudeksi lähikouluksi määrätään 1.8.2025 alkaen Heinsuon koulu. Yksilöä koskevat päätökset tehdään kunnan hallintosäännön mukaisesti.
Tiilikankaan koululaisten ohjaaminen Heinsuon kouluun on kokonaisarvioinnin pohjalta vaihtoehdoista parempi, koska se muodostaa oppilasmäärien suhteen tasapainoisemman kokonaisuuden eikä edellytä erikoisluokkien hajauttamista tai erikoisluokkarakenteiden purkamista. Vaihtoehto on myös taloudellisesti edullisempi.
Päätöksen täytäntöönpano edellyttää panostamista Heinsuon koulun toimintakulttuuriin ja pienten koululaisten tarpeiden huomioon ottamista eteistilojen, luokkatilojen, ruokailun ja pihasuunnittelun osalta.
Muutostöiden tarkempi suunnittelu käynnistetään välittömästi ja muutostyöt tulee toteuttaa ensisijaisesti kesän aikana.
Päätös
Kunnanhallitus merkitsi Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan 11.12.2024 § 147 päätökseestä saapuneet oikaisuvaatimukset ja adressin tiedoksi.
Kunnanhallitus päätti säilyttää Heinsuon koulun 5-9 luokkien kouluna valtuuston päätöksen/tahtotilan mukaisesti. Tiikikankaan koulun oppilaat siirretään Valtuuston päätöksen/tahtotilan mukaisesti Salpakankaan koululle ja Salpakankaan koululta siirretään viranhaltija päätöksellä tarvittava määrä Heinsuon koulua lähinnä asuvia oppilaita Heinsuon kouluun, pyrkien säilyttämään opetusryhmät, jotta asianmukaiset ja turvalliset tilat pystytään kaikille oppilaille ja henkilökunnalle takaamaan.
Merk. Asiantuntijakuultavana sivistys- ja hyvinvointijohtaja Kim Strömmer ja Hollola Tilapalvelu Oy:n toimitusjohtaja Reijo Reponen.
Keskustelun kuluessa Kristian Saarnio esitti Toini Louekoski-Huttusen ensin kannattamana, että: Koska kunnanhallituksen puheenjohtaja päätti käyttää asiantuntija lautakunnan päätökseen otto-oikeuttaan liittyen Tiikikankaan oppilaiden sijoittelua koskevaan päätökseen ja koska, valtuuston tahtotila on ilmaistu 2020 päätöksenteon yhteydessä, että Tiikikankaan koulun oppilaat siirtyvät Salpakankaan kouluun Tiikikankaan koulun lakkauttamisen 1.8.2025 seurauksena sekä, koska Heinsuon koulu on suunniteltu 5-9 luokkien kouluksi, kunnanhallitus päättää säilyttää Heinsuon koulun 5-9 luokkien kouluna valtuuston päätöksen/tahtotilan mukaisesti. Tiikikankaan koulun oppilaat siirretään Valtuuston päätöksen/tahtotilan mukaisesti Salpakankaan koululle ja Salpakankaan koululta siirretään viranhaltija päätöksellä tarvittava määrä Heinsuon koulua lähinnä asuvia oppilaita Heinsuon kouluun, pyrkien säilyttämään opetusryhmät, jotta asianmukaiset ja turvalliset tilat pystytään kaikille oppilaille ja henkilökunnalle takaamaan.
Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, on asiasta äänestettävä. Puheenjohtaja esitti, että suoritetaan sähköinen äänestys.
Ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan ehdotusta, äänestävät ”JAA”.
Ne, jotka kannattavat Saarnion ehdotusta, äänestävät ”EI”.
Äänestysesitys hyväksyttiin.
Äänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä (Kati Pölönen, Helena Maattola, Minna Halme, Teemu Laine, Mika Lampola) ja 6 EI ääntä (Kristian Saarnio, Mira Viljanen, Hannu Siljander, Petri Palo, Toini Louekoski-Huttunen, Jarkko Niemi).
Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen hyväksyneen Saarnion muutosehdotuksen.
Eriävä mielipide: Rahkonen , Lampola, Laine, Pölönen, Maattola, Halme