Valmistelija
Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi
Perustelut
Lahden seudun joukkoliikennelautakunta pyytää lausuntoja tasataksa- ja kustannustenjakoselvitykseen seuraavasti:
1. jäsenkunniltaan koko selvityksen osalta, 2. Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen liitolta, toimialueen kuntien vanhus-, nuoriso- ja vammaisneuvostolta ja kumppanuuspöydiltä, Hämeen kauppakamarilta sekä Päijät-Hämeen yrittäjiltä selvityksen tasataksa osuudesta Lahden seudun joukkoliikennelautakunnalle osoitettuna viimeistään 30.9.2025.
Lausuntoajan jättöpäivää on jatkettu joukkoliikennelautakunnan päätöksellä 10.9.2025 § 50 31.10.2025 asti.
Lausuntoaikaa on jatkettu, koska raporttiin on tehty pieniä täsmennyksiä ja lisäyksiä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa annettuun lausuntoon siitäkin huolimatta, että virheet eivät ole kokonaisvaikutuksiltaan merkittäviä. Täsmennysten lisäksi raporttiin on lisätty liitteenä selvitys vaikutuksista kokonaislipputuloihin, jos lippujen hintoja korotettaisi vähemmän kuin alkuperäisen raportin perusteella on todettu kokonaislipputulotason säilyttämiseksi nykyisellä tasolla.
Raporttiin tehdyt täsmennykset ja lisäykset:
- sivu 2 lisätty maininta lisätarkasteluista
- sivu 31 matkamäärämuutokset prosenttiosuuksina kappalemäärien sijaan
- sivun 51 prosenttiosuudet korjattu
- Sivulta 62 eteenpäin lisätarkastelut kokonaislipputulovaikutuksista lippuhintojen pienemmällä korotuksella
Tausta ja tavoitteet
Lahden seudun liikenteen (LSL) alueella on valmistunut tasataksa- ja kustannustenjakoselvitys, jonka tavoitteena on selvittää, mitä vaikutuksia olisi siirtymisellä nykyisestä neljän vyöhykkeen mallista yhden vyöhykkeen tasataksamalliin.
Selvityksen lähtökohtana on ollut, että LSL: kokonaislipputulot säilyvät ennallaan.
Lisäksi selvityksessä on tutkittu eri kustannustenjakomallien vaikutuksia kuntien ja kaupunkien rahoitukseen. tavoitteena on löytää nykyistä yksinkertaisempi, ennakoitavampi ja oikeudenmukaisempi malli kustannusten jakamiseen.
Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet
Lahden Seudun liikenteen alueella on neljä maksuvyöhykettä. Kahden vyöhykkeen lipuilla tehdään 93 % matkoista, joista suurin osa (noin 90 %) sijoittuu AB-vyöhykkeelle. Lipputuloista AB-vyöhykkeen. Nykyinen kustannustenjakomalli perustuu matkakorttien kuntalaisuustietoon, mutta mobiilimaksaminen ja lähimaksun yleistyessä tämä tieto ei ole kattavasti saatavilla.
Lipputulojen pysyminen nykyisessä tasossa tarkoittaa kahden vyöhykkeen lippuhintojen korottamista ja vastaavasti kolmen ja neljän vyöhykkeen lippuhintojen laskemista.
Kuntien kustannustenjaon osalta tavoitteena oli löytää kustannustenjakomalli, joka ei merkittävästi vaikuta kuntien subventio-osuuksiin.
Tasataksan tutkiminen ja vaikutukset
Selvityksessä käytettiin vuoden 2024 Waltti-järjestelmän matkustusaineistoa, johon on sovellettu vuoden 2025 lippuhintoja.
Tasataksamallia tutkittiin data-analyysilla sekä liikennemallitarkastelulla. Data-analyysin perusteella LSL:n nousumäärän on arvioitu alenevan 1,2 %. Liikennemallitarkasteluissa kokonaisnousumäärät säilyvät ennallaan.
Data-analyysi eivätkä liikennemallitarkastelut kuitenkaan huomioi laadullisia tekijöitä, kuten tasataksan selkeyttä ja yksinkertaisuutta, mikä voi lisätä matkustajamääriä. Varsinkin kertamatkojen ostaminen busseista nopeutuu ja on yksinkertaisempaa, kun lipunmyyntilaitteella ei ole tarvetta enää valita vyöhykemäärää, vaan riittää esimerkiksi lähimaksun näyttö lukijalle.
Työssä ei ole arvioitu myöskään muutoksia koululaislippujen ja KELA:n koulumatkalippujen lipputulojen muutoksia. KELA:n korvaus nousee 7–10 km matkoilla.
Laadullisten tekijöiden ja KELA:n koulumatkalippujen myötä voidaan arvioida, että lippujen hintojen korotustarve olisi lopulta jonkin verran alhaisempi.
Eri lipputuloille on tehty herkkyystarkasteluja.
Selvityksen yhteydessä toteutettiin myös kyselytutkimus, jonka perusteella tasataksamalli olisi nykyistä vyöhykemallia suositumpi. Kuitenkin jonkin verran suurempi osa vastaajista ei olisi valmis maksamaan tasataksan edellyttämää lippujen hintojen nostoa.
Tasataksan käyttöönoton myötä kahden vyöhykkeen lippujen hintoja on tarve nostaa 4,5–5,0 %, jotta kokonaislipputulot säilyvät ennallaan. Tämä tarkoittaisi nykyisen 2,95 euron lipun hinnannousua noin 3,10-3,15 euroon. Kolme ja neljän vyöhykkeen lippujen hinnat laskisivat.
Työtä on täydennetty elo-syyskuussa 2025 tarkastelemalla kahden eri lippujen hintavaihtoehdon vaikutuksia. Selvityksen liitteessä on tarkasteltu myös vaihtoehtoisia hintatasoja, joissa AB-lipun lipun korotus olisi maltillisempi (1,7-3,4 %). Tämä tarkoittaisi lipun hinnan nousemista 3,00-3,05 euroon. Vaihtoehdoissa matkustajamäärät säilyisivät ennallaan tai jopa kasvaisivat hieman, mutta kokonaislipputulot laskisivat 1.2 %.
Kustannustenjaon tutkiminen ja vaikutukset
Kuntien välisessä kustannustenjaossa tutkittiin useampaa eri vaihtoehtoa, ja tavoitteena oli, että kustannustenjako voitaisiin tehdä ilman kuntalaisuustietoa. Nykyisen kustannustenjaon, jossa linjojen nettokustannukset jaetaan kuntalaisten matkustuksen suhteessa, tutkittiin vaihtoehtoja, jotka pohjautuvat kunkin kunnan alueella liikennöitäviin linjakilometreihin tai pysäkkilähtöihin. Kustannusjakovaihtoehdot (nykyinen, ve A, ve B, ve B+ ja ve C) on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa raportissa sivulla 50.
Kustannusjakovaihtoehtojen mukaan Hollolan kunnalle laskettujen kustannusten vaihteluväli on nykkyisestä noin 1 155 000 €:sta maskimissaan + 92 t€ ve:ssa 3 ja - 60 t€ ve:ssa B+.
Yhteenveto
Tasataksamalli tarjoaa mahdollisuuden yksinkertaistaa joukkoliikenteen hinnoittelua ja parantaa sen houkuttelevuutta koko seudulla. Malli voi kuitenkin aiheuttaa haasteita erityisesti A- ja B-vyöhykkeillä sijaitsevilla alueilla, joissa lyhyiden matkojen hinnankorotukset voivat johtaa matkustajamäärien laskuun ja lisätä liikenneköyhyyden riskiä. Raportin liitteessä esitetyt vaihtoehtoiset hintatasot osoittavat, että tasataksa voidaan toteuttaa myös maltillisesti, jolloin matkustajamäärät pysyvät ennallaan ja lipputulojen mahdollinen lasku on hallittavissa.
Tasataksamallissa on tärkeää huomioida myös laadulliset ja houkuttelevuutta parantavat tekijät.
Tasataksamalliin siirryttäessä keskeisiä kysymyksiä ovat lyhyiden matkojen lippuhintojen korotus, mallin yleinen hyväksyttävyys sekä kuntien muuttuvat kustannukset. Näiden tekijöiden huolellinen arviointi on tärkeää, jotta siirtymä voidaan toteuttaa mahdollisimman sujuvasti ja oikeudenmukaisesti eri alueiden ja matkustajaryhmien näkökulmasta.
Ehdotus
Esittelijä
Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi
Elinvoimavaliokunta esittää kunnanhallitukselle lausuntonaan seuraavaa:
Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan tilaama selvitys Lahden seudun joukkoliikenteen tasataksa- ja kustannustenjaosta antaa selkeän kuvan tasataksamallin eri vaihtoehdoista ja antaa hyvän pohjan tasataksamalleja koskevalle tarkastelulle jäsenkunnissa.
Tasataksan hyötyjä ovat helppokäyttöisyys ja houkuttelevuus erityisesti pidemmillä matkoilla.
Joukkoliikennelippujen tasataksahinnoittelu parantaisi Lahden seudun joukkoliikenteen käyttäjien yhdenvertasuutta sekä maaseudun ja seutukuntien asukkaiden joukkoliikenteen saavutettavuutta. Tasataksamallin arvioidaan myös pienentävän päästöjä, mikäli pitkillä matkoilla siirrytään käyttämään enemmän joukkoliikennettä.
Selvityksessä on tavoitteeksi asetettu, että tasataksa ei vähennä LSL:n kokonaislipputuloja. Lisätarkastelu osoittaa, että tasataksa voidaan toteuttaa myös kevyemmällä hinnankorotuksella, jos lipputulojen pieneneminen kompensoida esimerkiksi subventiolla tai arvonlisäveron muutoksella. Henkilökuljetusten arvonlisävero on laskemassa vuoden 2026 alussa 14 %sta 13,5 %iin.
Hollolan kunnan näkökulmasta siirtyminen tasataksoihin ei merkittävästi lisää kustannuksia, lukuun ottamatta pysäkkilähtöihin perustuvaa kustannustenjakomallia (C). Tämä malli saattaa vaatia vielä tarkempaa tarkastelua ja jatkoselvityksiä. Hollolan kunta edellyttää, että kustannusten mahdollinen nousu pysyy kohtuullisen alle 50 t€/vuosi.
Jos päädytään siihen, että lippujen hintoja nostetaan lisätarkastelun pohjalta vähemmän kuin perusselvityksessä, on tämä Hollolan kunnalle hyväksyttävissä oletuksella, että kunnan maksuosuus lisätarkastelun lipputulojen menetyksestä 100-200 te on nykyisen kustannusjaon mukaan noin 10 %.
Hollolan kunta ehdottaa, että tasataksahinnoittelua kokeiltaisiin ennen lopullista päätöstä. Kokeilujakson tarkastelujakso voisi olla vähintään 1-1,5 vuotta. Kokeilujakson jälkeen pystytään arvioimaan tasataksahinnoittelun vaikuttavuus.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.
Merk. kuultavana kokouksessa Lahden seudun joukkoliikenteen joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen.