Perustelut
Vesihuoltolain (119/2001) mukaisesti vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Vesihuollon kustannukset katetaan asiakkailta perittävillä vesihuoltomaksuilla, joita ovat vedenkulutukseen perustuvat käyttö- ja perusmaksut sekä vesihuoltoverkostoihin liittymisen yhteydessä maksettava liittymismaksu. Perus- ja liittymismaksujen tulee olla aiheuttamisperiaatteen mukaisia.
Uusia asemakaava-alueita on rakennettu Hollolassa runsaasti ja yhä haastavimpiin olosuhteisiin. Samanaikaisesti rakentamiskustannukset ovat nousseet yleisesti. Kunnan tahtotilana on kuitenkin ollut, ettei vesihuoltolaitoksen liittymismaksuja nosteta ja suurempien kiinteistöjen liittymismaksuja on laskettu selvästi. Tällöin ei ole enää pystytty kattamaan uusien asuin- ja yritysalueiden investointikustannuksia vesihuoltolain mukaisen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Samanaikaisesti vesihuoltolaitosta rasittaa olemassa olevan vesihuolto-omaisuuden kasvavat saneerausinvestoinnit, joihin varautumiseksi on nostettu asiakkailta perittäviä käyttö- ja perusmaksuja.
Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välistä kustannusjakoa on käsitelty valtuustoseminaarissa 25.9.2025. Kustannusjaon tarkoituksena on sopia kunnan ja vesihuoltolaitoksen maksuosuuksista tilanteissa, joissa kunnan tahtotilasta aiheutuu lisäkustannuksia vesihuoltolaitokselle. Tällaisissa tilanteissa kunta on kuitenkin todennäköisesti saamassa etua. Myös osassa Päijät-Hämeen kunnista on päätetty vesihuoltolaitoksen tukemisesta tai kunnan ja vesihuoltolaitoksen kustannusjaosta, jos kunnan omistajaohjaus on vaikuttanut selvästi vesihuoltolaitoksen tuloihin.
Uusien asuinalueiden osalta esitetään, että jatkossa kunta kompensoi kunnan kehittämisen tahtotilan aiheuttaman lisäkustannuksen vesihuoltolaitokselle siltä osin, kun vesihuoltolaitoksen investointikustannukset ylittävät laskennallisten liittymismaksutulojen osuuden. Vesihuoltolaitokselle jää edelleen riskiä uusista asuinalueista, mikäli kaikkia tontteja ei saada käyttöön eli vesihuollon asiakasmaksujen piiriin. Lisäksi laskennallinen liittymismaksu perustuu tontin rakennusoikeuteen, vaikka asiakkailta laskutettava liittymismaksutulo määräytyy rakennusluvan mukaiseen kerrosalaan. Näissä on yleensä ollut selkeä ero niin, että rakennusluvan mukainen kerrosala jää rakennusoikeutta pienemmäksi. Jatkossa kunta pyytää vesihuoltolaitokselta lausunnon uusien asuinalueiden investointipäätösten yhteydessä, jotta voidaan tapauskohtaisesti määrittää ja tehdä päätös kunnan ja vesihuoltolaitoksen kustannusjaosta. Seuraava uusi asuinalue on investointisuunnitelman mukaan tarkoitus rakentaa vuonna 2027.
Yritysalueiden osalta kunta tekee elinkeinopoliittiset investoinnit esim. Nostavan logistiikka-alueeseen liittyvän yhdyslinjan rakentamisen. Jatkossa kunta kustantaa myös kaavan yhteydessä suunniteltujen ja rakennettujen vesihuoltoverkostojen jälkeen tehtävät lisä- ja muutosinvestoinnit, jotka toteutetaan kunnan tahtotilasta. Jatkossa kunta pyytää vesihuoltolaitokselta lausunnon tällaisten yritystonttien myynti- tai vuokrauspäätöksen yhteydessä, jotta voidaan määrittää ja tehdä tapauskohtaisesti päätös kunnan ja vesihuoltolaitoksen kustannusjaosta. Vesihuoltolaitokselle jää riskiä myös myymättömistä tai vuokraamattomista tonteista sekä liittymismaksutuloista, jos toteutuvien rakennusten kerrosalat jäävät pieniksi kaavan mukaiseen rakentamisoikeuteen nähden.
Olemassa olevien vesihuoltoverkostojen siirtoja joudutaan tekemään mm. kunnan kaavamuutosten vuoksi esim. Keskuskortteli/Hollola-talo. Putkisiirroissa noudatetaan yleistä korvausperiaatetta, jonka mukaisesti siirron aiheuttaja maksaa kustannukset, mutta tapauskohtaisesti arvioidaan myös vesihuoltolaitokselle siirrosta saatava hyöty. Tällöin arvioidaan olemassa olevan vesihuoltoverkoston käyttöikä. Mitä vanhempi ja huonokuntoisempi olemassa oleva vesihuoltoverkosto on, sitä suurempi on vesihuoltolaitoksen kustannusosuus varsinaisen vesihuoltoverkoston rakentamisesta. Kunta vastaa kunnan tarpeisiin perustuvan vesihuollon siirrosta aiheutuvien katurakenteiden uusimisen kustannuksista, kuten muissakin yhteisinvestointikohteissa. Jatkossa vesihuoltoverkostojen siirtokustannuksista päätetään tapauskohtaisesti kunnan ja vesihuoltolaitoksen kesken saatavan hyödyn suhteessa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi
Elinvoimavaliokunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi kunnan ja vesihuoltolaitoksen kustannusjaon periaatteista tilanteissa, jossa kunnan tahtotilasta aiheutuu lisäkustannuksia vesihuoltolaitokselle.