Perustelut
Asia
Viite: Vaasan hallinto-oikeuden diaarinumero 492/2024
Maanrakennus Ylitalo Oy on jättänyt Vaasan hallinto-oikeuteen valituksen koskien Hollolan valvontajaoston 6.3.2024 § 14 tekemää päätöstä, jossa valvontajaosto päätti olla myöntämättä Maanrakennus Ylitalo Oy:lle maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaista yhteislupaa kiinteistölle 98-433-1-35 (Ylitalo). Vaasan hallinto-oikeus pyytää nyt Hollolan valvontajaostolta lausuntoa valituksen johdosta. Valituksessa on tuotu esiin, että hakijan näkemyksen mukaan kielteiselle päätökselle ei ole perusteita. Hakijan valitus on liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Sameli Männistö, ympäristösihteeri, sameli.mannisto@hollola.fi
Valvontajaosto toteaa lausuntonaan Maanrakennus Ylitalo Oy:n valituksesta seuraavaa:
Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on päätöksessään asian tutkittuaan todennut, että edellytyksiä luvan myöntämiseksi hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole hakemuksen mukaisessa sijoituspaikassa. Kuten valvontajaoston päätöksessä on todettu, asiassa on selvitetty, että luvan myöntämisedellytyksiä ei pystyttäisi täyttämään lupamääräyksiäkään antamalla. Valvontajaoston päätös on perustunut kokonaisvaltaiseen harkintaan, jossa on arvioitu haetun toiminnan soveltuvuutta hakemuksen mukaiseen sijaintipaikkaan.
Kallioalueen biologinen ja geologis-geomorfologinen merkitys, alueen rajaus
Hakija nostaa valituksensa esiin korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2016:93. Hakijan mukaan vuosikirjaratkaisusta ilmenee, ettei arvokkaan kallioalueen arvoluokan 3 luokituksella ole välitöntä oikeudellista merkitystä ja että olennaisia ovat varsinaisen suunnittelualueen ominaisuudet. Hakija tuo esiin, että kyseinen ratkaisu on täysin soveltuva vertailukohde nyt käsillä olleeseen lupaharkintaan. Valvontajaosto toteaa tähän, että maa-aines- ja ympäristölupaharkinta on aina tehtävä tapauskohtaisesti. Arvokkaan kallioalueen status on valvontajaoston päätöksessä nostettu esiin yhtenä osana perusteluita, mutta päätös ei ole yksinomaan perustunut siihen. Lisäksi hakijan hakemuksen mukainen toiminnan sijoituspaikka poikkeaa vuosikirjaratkaisun mukaisesta toiminnan sijoituspaikasta. Valvontajaoston käsiteltävänä olleen hakemuksen mukaisen sijoituspaikan osalta voidaan todeta, että toisin kuin hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun kohteena olleessa sijoituspaikassa, hakemusalueen mukainen ottaminen ulottuu hyvin lähelle kallioalueen korkeimpia kohtia. Toisaalta hallinto-oikeuden ratkaisussa todetaan myös, että "kunkin suunnitelman mukaista hanketta on arvioitava maa-aineslaissa säädettyjen edellytysten nojalla itsenäisesti ja niiden vaikutusten perusteella, joita hankkeella on kallioalueen luontoarvoille." Vaikka kyseinen virke liittyykin vuosikirjaratkaisussa ensisijaisesti siihen, tarkoittaisiko luvan myöntäminen kallioalueen pienelle osalle sitä, että uusia maa-aineslupia voitaisiin myöhemmin myöntää laajemmin kallioalueelle, voidaan sen pohjalta kuitenkin todeta myös hallinto-oikeuden näkemys siitä, että ensinnäkin lupaharkinta on aina tapauskohtaista ja toiseksi, hankkeen vaikutuksia luontoarvoihin on syytä arvioida koko kallioalueen osalta.
Lisäksi hakija toteaa valituksessaan, että arvokkaaksi luokitellun kallioalueen merkittävimmät arvot sijaitsevat suunnitellun ottamisalueen ulkopuolella ja että hakemuksessa on esitetty hyvät perustelut, minkä vuoksi hankealue tulisi jättää kallioaluerajauksen ulkopuolelle.
Tähän valvontajaosto toteaa, että Ympäristöministeriö on julkaissut Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet -oppaasta päivitetyn version alkuvuodesta 2024. Päivitetyssä julkaisussa Komonkallio-Pitkämäki kallioalueen arvoluokitus ja rajaus ovat säilyneet muuttumattomina; kallioalue on luokiteltu arvoluokkaan 3 ja myös kyseessä olevan hakemuksen mukainen alue kuuluu edelleen valtakunnallisesti arvokkaan kallioaluerajauksen sisälle.
Kielteistä päätöstä on perusteltu myös sillä, että suunniteltu ottamisalue sijaitsee eteläosastaan osittain Pitkämäen lakialueelle, joka Hämeen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan voidaan katsoa yksittäisenäkin täyttävän maa-aineslain 3 §:n mukaiset erikoisen luonnonesiintymän kriteerit. Valituksessa kiistetään alueen sijoittuminen edes osittain kallion lakialueelle, mutta toisaalta hakemustekstin kappaleessa 6.3. Maisema todetaan seuraavaa: ”Eteläosassa ottamisalue ulottuu tasaisemmalle lakiosalle mutta ei kuitenkaan Pitkämäen korkeimmille alueille asti, jotka ovat alueen lounaispuolella.” Vaikka hakemuksen mukainen ottaminen ei ulotu Pitkämäen korkeimmalle kohdalle, voidaan ottamisen valvontajaoston näkemyksen mukaan maastokarttatarkastelun perusteella katsoa ulottuvan Pitkämäen lakialueelle.
Lisäksi valvontajaosto korostaa, että Hämeen läänin kallioalueselvityksen mukaisissa kallioaluerajauksissa on pyritty ensisijaisesti muodostamaan maisemallisesti yhtenäisiä geologis-geomorfologisia kokonaisuuksia, joihin sisältyy usein biologisesti arvokkaita väli- ja reuna-alueita. Näin ollen, vaikka hankealue on pieni osa kallioaluekokonaisuutta, voidaan katsoa, että hankealueen louhiminen aiheuttaisi geologis-geomorfologisen kokonaisuuden rikkoutumisen ja vaikuttaisi siten negatiivisesti koko Komonkallio-Pitkämäen kallioaluekokonaisuuteen.
Kaavan merkitys
Kielteiseen päätökseen ovat vaikuttaneet myös eri kaavoissa ja niiden selvityksissä tunnistetut luontoarvot. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Hollolan kunnan strateginen yleiskaava 2020, joka on saanut lainvoiman lupakäsittelyn aikana 19.8.2023. Kaavan päivitystyön yhteydessä kunnan alueella on toteutettu viherverkkoselvitys (Ramboll 20.4.2020), jossa Komonkallio-Pitkämäen alue on osa laajempaa (295 ha) Pitkämäen aluetta, jota kuvataan selvityksessä laajaksi yhtenäiseksi metsäalueeksi, jolle sijoittuu merkittäviä luontoarvoja. Alueelle sijoittuu viherverkkoselvityksessä luonnon ydinalue, ja alueen läpi kulkee ekologinen yhteys. Pitkämäen aluetta on kuvattu selvityksessä seuraavasti: ”Pitkämäen alueelle sijoittuu useita metsälain 10 § erityisen tärkeitä elinympäristökuvioita, sekä arvokas Komonkallion-Pitkämäen kallioalue (KAO040254).” Komonkallion-Pitkämäen alueen merkitystä korostaa myös alueelta pohjois-koilliseen johtava ohjeellinen ekologinen yhteys, jolla on yli kuntarajan muodostavaa merkitystä. Kohteen luonnon ydinaluetta koskeva merkitys on tunnistettu myös Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 ekologisia verkostoja koskevassa taustaselvityksessä. Näin ollen voidaan katsoa, että suunniteltu ottotoiminta heikentää eri asteisissa maankäytön suunnitelmissa ja niiden selvityksissä osoitettujen tavoitteiden toteutumista.
Ympäristön pilaantuminen
Kielteistä päätöstä on meluhaitan osalta perusteltu sillä, että suunnitellun toiminnan lähialue on nykyisellään erittäin hiljaista maaseutualuetta, jolloin erityisesti liikenteestä aiheutuvat meluvaikutukset muodostuisivat lähialueen asukkaille kohtuuttomiksi, vaikka melu ei mallinnuksen mukaan valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamassa päätöksessä (VNp 993/1992) esitettyjä ohjearvoja ylittäisikään. Valvontajaosto viittaa päätöksen perusteluosassa esittämäänsä kappaleeseen, jossa on todettu muun muassa, että korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2019:75 mukaan luvanvaraiseen toimintaan välttämättömänä osana kuuluvan liikenteen aiheuttamia päästöjä on perusteltua tarkastella lupaharkinnassa varsinaista toiminta-aluetta laajemmalta alueelta silloin, kun tämä liikenne määrittää yksinomaan tai suurimmaksi osaksi liikennealueelta aiheutuvat päästöt, ja näistä päästöistä voidaan arvioida aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Päätöksen perusteluissa on todettu myös, että korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä on muutoinkin todettu, että luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa on varmistuttava siitä, ettei toiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia. Tällöin harkinnassa on otettava huomioon myös alueen taustamelu sekä muun ohella liikenteestä johtuva melu. Huomioiden alueen vähäinen taustamelutaso ja Vaaniantien nykyisellään verrattain vähäinen liikennemäärä etenkin raskaan liikenteen osalta, toimintaan liittyvä liikenne aiheuttaisi merkittävää ympäristönsuojelulain 5 § 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumisen vaaraa, kuten valvontajaoston päätöksessä on todettu.
Valvontajaosto toteaa lopuksi, että kielteinen päätös ei ole perustunut mihinkään yksittäiseen seikkaan, vaan kokonaisvaltaiseen harkintaan sijainnin soveltuvuudesta hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Harkinnassa on huomioitu niin hakemuksen mukaisen toiminnan sijoittuminen valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle, alueen kaavamerkinnät ja -selvitykset, lähiasukkaisiin kohdistuvat haitat sekä muiden viranomaisten antamat lausunnot.
Käsittelymaksun määrääminen
Valituksessa vaaditaan, että hallinto-oikeus kumoaa ja hylkää Hollolan kunnan valvontajaoston päätöksen käsittelymaksusta, sillä kysymys oli asian uudelleenkäsittelystä ja saman asian käsittelystä voidaan määrätä vain yksi käsittelymaksu. Valvontajaosto toteaa, että käsittelymaksua koskeva kohta voidaan vaaditun mukaisesti kumota. Päätöksen valvontamaksua koskevaa osuutta ei ole toimeenpantu, kun myöhemmin on käynyt ilmi, että sen perimiselle ei ole taksan mukaan perusteita.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäyntikulujen korvaamisvaatimuksen osalta valvontajaosto toteaa, että asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että muutoksenhakija joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.
Katselmuksen suorittaminen
Valvontajaosto toteaa, että katselmus voidaan suorittaa, mikäli hallinto-oikeus katsoo sen tarpeelliseksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.