Perustelut
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta VN/35729/2023
Johdanto
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää erityisesti jakelussa mainittuja tahoja antamaan lausuntonsa liitteenä olevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia, työttömyysturvalakia ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia. Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi. Lisäksi ehdotetaan näistä johtuvia sekä muita vähäisempiä muutoksia eräisiin muihin lakeihin. Muutoksia ehdotetaan palvelutarpeen arviointia, omatyöntekijää ja asiakassuunnitelmaa koskevaan sääntelyyn. Sosiaalihuollon kirjaamista koskeva sääntely siirrettäisiin asiakastietolakiin ja tässä yhteydessä ammattihenkilöiden kirjaamista koskevia velvoitteita kevennettäisiin ja poistettaisiin päällekkäistä kirjaamista koskevaa sääntelyä. Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi pitkäaikaista ympärivuorokautista palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa koskevia sekä jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta perittäviä asiakasmaksuja. Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2027 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026 budjettilakiaikataulussa. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääosin 1.7.2027. Sosiaalihuoltolain 17 ja 17 a §, laki kuntouttavan työtoiminnan kumoamisesta ja laki vuoden 1982 sosiaalihuoltolain muuttamisesta tulisivat kuitenkin voimaan jo 1.1.2027. Myös asiakasmaksuihin ehdotettavat korotukset tulisivat voimaan 1.1.2027.
Tausta
Esityksellä toteutetaan Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa, jonka mukaan sosiaalihuollon palvelulainsäädäntöä uudistetaan vastaamaan hyvinvointialueita koskevaa sääntelyä. Lisäksi hallitusohjelman mukaisena tavoitteena on ollut työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen kokonaisuudistaminen.
Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja uudistaa sosiaalihuoltolakia hyvinvointialueen sosiaalihuollon toimintaa ohjaavana keskeisenä sisältölakina siten, että ehdotetut muutokset ohjaisivat sosiaalihuollon toimintaa nykyistä vahvemmin oikea-aikaiseen tuen tarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen. Esityksellä selkeytetään, yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan sosiaalihuollon asiakasprosessia sekä osittain sosiaalipalveluja koskevaa sääntelyä. Tavoitteena on korostaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen roolia sosiaalihuollon ydintoimintana sekä varmistaa, että sosiaalityöntekijän ammattitaitoa ja osaamista kohdennettaisiin sellaisiin erityisosaamista vaativiin asiakastilanteisiin ja asiakkuuksiin, joissa osaamisesta on eniten hyötyä.
Sosiaalihuollon asiakasprosessin osalta esityksen tavoitteena on keventää hallinnollista työtä, vähentää ammattihenkilöiden kirjaamiseen käyttämää työaikaa ja kohdentaa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työtä yhä enemmän asiakkaan oikea-aikaiseen tukemiseen. Tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan tarvitsema ohjaus, neuvonta ja ammatillinen tuki oikea-aikaisesti ennen tilanteiden monimutkaistumista tai pitkittymistä.
Tavoitteena on myös turvata pitkäaikainen tuki niille asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat. Palvelusäännösten uudistamisen tavoitteena on purkaa mahdollisia päällekkäisiä rakenteita, toimintaympäristön muuttumisen vuoksi tarpeetonta yksityiskohtaista sääntelyä ja koota tiettyjä yksittäisiä palveluja isommiksi kokonaisuuksiksi. Palvelujen osalta uudistetaan erityisesti sosiaalihuollon työllistymistä ja osallisuutta edistävien palvelujen kokonaisuutta sekä lapsiperhepalveluja. Uudistamisen tavoitteena on luoda sellaista palvelulainsäädäntöä, joka mahdollistaisi hyvinvointialueelle asiakkaiden tuen tarpeisiin vastaamisen joustavasti, kustannustehokkaasti ja alueelliset olosuhteet ja tarpeet paremmin huomioiden. Palveluihin tehtävien muutosten tarkoituksena on purkaa päällekkäisiä palvelurakenteita. Tavoitteena on myös parantaa sosiaalihuollon vaikuttavuutta ja vahvistaa sisältöjohtamista.
Esityksellä pyritään lisäksi osaltaan parantamaan julkisen talouden kestävyyttä ja luomaan edellytyksiä velkaantumisen kasvun taittamiseen.
Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 29.5.2026 klo 16.15.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Anne Tapaila, työllisyysaluejohtaja, anne.tapaila@hollola.fi
Työllisyyslautakunta lausuu Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle koskien luonnoksen kohtia, jotka koskekevat työvoimapalveluiden toimintaa tai mahdollisia asiakkaita, seuraavasti:
Lausunnonantajan lausunto
1 Onko ehdotus kokonaisuudessaan kannatettava?
Perustelut tiiviisti esityksen kannatettavuudesta?
Lainsäädännön nykyaikaistaminen ja päällekkäisyyksien purkaminen sekä turhan byrokratian poistaminen on kannatettavaa. Yksilötason tuen määrittelyt ja hyvinvoinnin tukeminen yhteiskunnallista merkittäviä toimia.
2 Vastaavatko ehdotukset esityksen tavoitteita?
3 Lausuntopalaute luvusta 1, onko erityistä tukea tarvitsevaa asiakasta koskeva pykäläesitys 5 a § kannatettava?
4 Lausuntopalaute luvusta 2, onko erillinen hyvinvoinnin edistämistä koskeva 10 a § kannatettava?
Perustelut tiiviisti esityksen kannatettavuudesta?
Hyvinvoinnin edistämistä koskevaa 10 a §:ää koskevassa ehdotuksessa siirrytään aiempaa yleisluonteisempaan sääntelyyn, jossa yksityiskohtaisesti nimetyt toiminnot ja kohderyhmät korvataan väljemmällä hyvinvoinnin edistämisen määrittelyllä. Sääntelyn keventäminen lisää hyvinvointialueiden joustavuutta ja mahdollisuuksia tarkoituksenmukaiseen toiminnan järjestämiseen. Velvoittavuuden väheneminen voi vaikuttaa hyvinvoinnin edistämisen prosessien ja sisältöjen toteuttamiseen heikentävästi.
Hyvinvointialueet panostavat lakisääteisten tehtävien hoitamiseen entistä rajallisimmilla resursseilla. Hyvinvoinnin edistämisen konkreettisen sisällön varmistaminen edistää maakunnallisesti kokonaishyvinvointiin liittyviä tavoitteita ja ehkäisee hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden kaventumisesta tai kokonaan toteutumatta jäämistä.
On erityisen tärkeää kuntien näkökulmasta varmistaa, että 10 a § tukee riittävällä tavalla hyvinvoinnin edistämisen jatkuvuutta ja eri väestöryhmien huomioimista myös käytännön toiminnassa, eikä sääntelyn yleisluonteisuus johda tavoitteiden heikompaan toteutumiseen maakuntatasolla.
5 Lausuntopalaute luvusta 3 - sosiaalityö ja sosiaaliohjaus: Ovatko ehdotukset selkeitä ja toteutettavissa olevia?
6 Lausuntopalaute luvusta 3 - lapsiperhepalvelu: Onko ehdotus uudesta lapsiperhepalvelusta ja siihen sisältyvästä taloudellisesta tuesta selkeä ja toteutettavissa oleva?
7 Lausuntopalaute luvusta 3 - Onko ehdotus uudesta työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelusta selkeä ja toteutettavissa oleva?
Perustelut tiiviisti?
Kannatettavaa on nykyaikaistaa lainsäädäntöä ja aikojen saatossa muotoutuneita toimintatapoja. Ehdotuksen mukainen lainsäädäntö antaa runsaasti väljyyttä toteuttamiseen.
Tavoitteena työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen kokonaisuus on kannatettava. Kuntouttavan työtoimintaa koskevan lain kumoaminen on hyvä ratkaisu, jos lakiehdotuksessa mainittu työtoiminta toteutuu asiakkaiden todellisen tarpeen mukaisesti. Työtoiminnan sisältö ja suhde sosiaalinen kuntoutukseen jäävät osin epäselviksi.
Työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen kokonaisuuteen osallistumisen velvoittavuuden poistaminen lisää motivoituneiden tuen tarvitsijoiden mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea. Osallistumisen vapaaehtoisuus pudottaa todennäköisesti tuen piiristä ne asiakkaat, joiden kokonaistilanne on huono ja motivaatio puuttuu. Työvoimapalvelujen mahdollisuudet tarjota tälle kohderyhmälle tarpeenmukaista kokonaistilanteen mukaista tukea on olemattomat. Vaarana on sellaisen kohderyhmän muotoutuminen, joille ei ole riittävää tukea tarjolla missään.
Lakiehdotuksen mukaan tukea koskeva taloudellinen resurssointi olisi määrärahasidonnaista, jolloin tuen todellinen toteutuminen on hyvinvointialueen päätettävissä. Taloustilanteen ja säästötavoitteiden asettamien paineiden vuoksi olisi tärkeä määritellä tuen laadulliset ja määrälliset tavoitteet, jotta tuen toteutuminen olisi realistista.
Työllistymisen edellytysten vahvistaminen vaatii vahvaa alueellista yhteistyötä. On nähtävissä, että uudistuksen myötä yhteistyö HVA:n sosiaalipuolen ja työllisyysalueiden kesken vähentyy merkittävästi. Lakiluonnoksessa huomioidaan tarjottavan tuen yhteensovittaminen muiden palveluiden kanssa. Tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää toimijarajat ylittävää yhteistyötä, jonka selkeyttäminen lakitekstissä tukisi konkreettista asiakaslähtöistä yhteistyötä. Oleellista onkin luoda yhteistyörakenteita sen kohderyhmän osalta, joilla työkyky ei riitä työllistymiseen, työ- ja toimintakyvyn selvittely on puutteellista ja TYM-prosessiin pääsyn kriteerit eivät täyty.
Arviolta 10 % kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista siirretään työvoimaviranomaisen vastuulle. Tämä lisää työvoimaviranomaisen työtä ja vastuuta. Työllisyysalueen huolena on kuntien taloudelliset mahdollisuudet vastata tuetta jäävien kasvavaan palvelutarpeeseen. Kuntien taloudellinen tilanne huonontuu tulevina vuosina entisestään. Asiakaskunnan tarpeisiin ei jatkossa voi vastata mikään taho yksin.
8 Muu lausuntopalaute lukuun 3?
-
9 Lausuntopalaute sosiaalihuollon toteuttamisen alkuvaiheessa: neuvonta ja ohjaus, vireilletulo ja sosiaalihuollon asiakkuus, yhteyden saaminen sosiaalihuoltoon ja tuen tarpeen arviointi (luvut 2 ja 4) Ovatko ehdotukset selkeitä ja toteutettavissa olevia?
10 Lausuntopalaute luvusta 4 – asiakassuunnitelma ja omatyöntekijä? Ovatko ehdotukset selkeitä ja toteutettavissa olevia?
11 Lausuntopalaute luvusta 4 - erityistä tukea tarvitsevan lapsen sosiaalityöntekijän asiakasmitoitus. Onko ehdotus selkeä ja toteuttavissa oleva?
12 Muu lausuntopalaute lukuun 4?
-
13 Lausuntopalaute luvusta 5 - sosiaalityöntekijän erityiset tehtävät. Onko ehdotus selkeä ja toteuttavissa oleva?
14 Lausuntopalaute luvusta 5 - sosiaalihuollosta vastaava viranhaltija. Onko ehdotus selkeä ja toteuttavissa oleva?
15 Lausuntopalaute sosiaalihuollon asiakastietojen kirjaamisesta. Onko ehdotus selkeä ja toteuttavissa oleva?
16 Lausuntopalaute asiakasmaksuihin ehdotetuista muutoksista?
17 Lausuntopalaute muista säädösmuutosehdotuksista?
18 Antaako esitysluonnos riittävän ja oikean kuvan lakiehdotusten taloudellisista vaikutuksista?
Perustelut tiiviisti?
Lakiehdotuksessa ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon kustannuksia, jotka syntyvät työllisyysalueille arvioidun noin 10 % asiakkaan siirtymisestä työvoimapalvelujen tarjoamien uusien palvelujen varaan. TEMin valmistelema työvoimaviranomaiselle tuleva avustus kolmannen sektorin työllistymistä edistävien palvelujen lisäämiseksi on hyvä idea. Epäselvää on avustuksen alueellinen jakautuminen ja pienten kuntien työllisyysalueiden osuus avustuksesta.
Muutoksesta syntyy myös kerrannaisvaikutuksia, kun työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden lakisääteinen yhteistoiminta vähenee aktivointisuunnitelmatyön päättyessä. Merkittävä osa asiakkaista on sellaisia, joita ei yksin työvoimaviranomaisen toimenpitein voida auttaa. Sekä työvoimaviranomaisen ja kuntien että yhteiskunnalliset kustannukset kasvavat, mikäli väljentyvä lainsäädäntö ja hyvinvointialueiden säästöt tarkoittavat tosiasiallisesti yhteistyön vähentymistä ja palvelutarjonnan merkittävää vähentymistä.
Ehdotettu sosiaalihuoltolain 17§:ssä tarkoitettu palvelu kerryttäisi osallistujan työssäolovelvoitetta varsin kevyellä osallistumisella ”riittävän pitkältä ajalta yhtenä päivänä viikossa”. Riittävän pitkä aika tässä yhteydessä vaatii tarkempaa määrittelyä kuntien ennestään jo todella raskaiden velvoitteiden taloudellisen ennakoitavuuden vuoksi.
19 Antaako esitysluonnos riittävän ja oikean kuvan lakiehdotusten muista vaikutuksista ja yhteisvaikutuksista?